Uhkasakkojen tuomitseminen ja velvoitteiden uusiminen pientalon laajennuslupa-asiassa (tontti 39202/10)

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Rakennuslupapäätös

Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaosaston yliarkkitehti on 10.7.2001 myöntänyt rakennusluvan tunnus 39-1924-01-B pientalon laajentamiseksi ja autosuojan rakentamiseksi osoitteessa Naskalikuja 5 tontilla 39/202/10. Rakenneyksikön päällikkö on myöntänyt jatkoluvan tunnus 39-2285-06-BJ rakennustöiden loppuunsaattamiselle 27.7.2009 mennessä. Uutta lupaa ei ole haettu.

Työmaalle on hyväksytty vastaava työnjohtaja 6.8.2001. Työmaan aloitusilmoitus on tehty 20.7.2001 ja aloituskokous on pidetty 27.7.2001:

Rakennusvalvontaan on toimitetut seuraavat suunnitelmat:- KVV-suunnitelmat 18.9.2001 ja rakennepiirustukset 18.9.2001, portaan perustukset ja portaan sokkelileikkaus

Rakennuslautakunnan velvoitepäätös

Rakennuslautakunta velvoitti ********** juoksevan sakon uhalla viimeistään 31.8.2012 mennessä hankkeeseen kytkettävän asiantuntijan toimesta selvittämään hulevesien asianmukaisen poisjohtamisen tontin olosuhteet huomioiden, toimittamaan 10.7.2001 myönnetyn rakennusluvan edellyttämä sadevesisuunnitelma eli hulevesisuunnitelma rakennusvalvontavirastoon ja toteuttamaan sen mukainen rakennustyö sekä lopettamaan hulevesien johtaminen putken kautta tontille 39/202/4.

Juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on neljätuhatta euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka kuluessa velvoitetta ei ole noudatettu, on kahdeksansataa euroa.

Edelleen rakennuslautakunta velvoitti ********** asetettavan juoksevan sakon uhalla hankkeeseen kytkettävän asiantuntijan toimesta antamaan selvityksen tukimuurin perustuksista ja kellariseinien muutostöistä, toimittamaan kellarin ja tukimuurin rakennesuunnitelmat (joihin sisältyy vedeneristyssuunnitelma) rakennusvalvontavirastoon ja rakentamaan tukimuuri ja pihatyöt valmiiksi asti 10.7.2011 myönnetyn rakennusluvan mukaisesti niin, että pihamaasta voidaan toimittaa loppukatselmus viimeistään 31.8.2012.

Juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on neljätuhatta euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka kuluessa velvoitetta ei ole noudatettu, on kahdeksansataa euroa.

Hallintotuomioistuimien päätökset

Helsingin hallinto-oikeus on 7.6.2013 antamallaan päätöksellä hylännyt velvoitetun valituksen rakennuslautakunnan päätöksestä ja pidentänyt velvoitteiden täyttämiselle asetetut määräajat päättymään 30.9.2013.

Korkein hallinto-oikeus on 11.11.2014 antamallaan päätöksellä hylännyt velvoitetun valituksen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä ja pidentänyt määräajat päättymään 28.2.2015.

Rakennuslautakunnan uhkasakkopäätös

Rakennuslautakunta on 26.4.2016 tuominnut velvoitetun maksamaan pientalon rakennustöiden loppuunsaattamiseksi asetetun velvoitteen laiminlyönnin vuoksi 28.2.2015 jälkeen ja 1.4.2016 mennessä erääntyneet uhkasakot: peruserän 4000 euroa ja kolmetoista lisäerää a 800 euroa eli yhteensä 14 400 euroa. Tuomitut uhkasakot maksetaan Suomen valtiolle.

Rakennuslautakunta on lisäksi tuominnut velvoitetun maksamaan pientalon hulevesivelvoitteen laiminlyönnin vuoksi 28.2.2015 jälkeen ja 1.4.2016 mennessä erääntyneet uhkasakot: peruserän 4000 euroa ja kolmetoista lisäerää a 800 euroa eli yhteensä 14 400 euroa. Tuomitut uhkasakot maksetaan Suomen valtiolle.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös

Uhkasakkoon tuomittu valitti rakennuslautakunnan päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on 24.5.2017 antamallaan päätöksellä hylännyt valituksen.

Paikallakäynti

Rakennusvalvontaviraston rakennusteknisen osaston rakennusmestari kävi 31.1.2017 rakennuspaikalla toteamassa tilanteen.

Työt eivät ole edistyneet eikä tilanne olennaisesti ole muuttunut. Edelleen todettiin seuraavat asiat:

- Autosuojan rakentamista ei ole aloitettu.

- Päärakennuksen autosuojaan yhdistävän poikittaissiiven rakentamista ei ole aloitettu.

- Päärakennuksen ulkopuolelle sijoitettua uutta porrashuonetta on rakennettu kellarikerroksen korkeudelle.

- Tontin itäreunan tukimuurin perustus oli valettu.

- Päärakennuksen ympäriltä koko kellarin syvyydeltä oli maamassat poistettu ja kellarien alaosiin oli valettu betonipaksunnoksia.

Tarkastuslausunto

Rakennusvalvontaviraston rakennustekninen osasto esittää 7.2.2017 päivätyssä tarkastuslausunnossa, että kun asetettuja velvoitteita ei ole vieläkään noudatettu, niin ********** tuomittaisiin maksamaan rakennuslautakunnan 20.3.2012 tekemässä velvoitepäätöksessä asetetut ja erääntyneet uhkasakot.

Lisäksi rakennustekninen osasto esittää asetettujen velvoitteiden uudistamista.

Tarkastuslausunnon tiedoksianto

Helsingin käräjäoikeuden haastemies on antanut tarkastuslausunnon tiedoksi ********** 17.2.2017. Vastinetta tarkastuslausuntoon ei ole annettu.

Sovellettavat oikeussäännöt

Maankäyttö- ja rakennuslain 165 §

Jos rakennuspaikkana olevan kiinteistön maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua kiinteistöllä, kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei toimenpiteistä aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Mikäli kiinteistön omistaja tai haltija laiminlyö velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on hakemuksesta määrättävä haitan korjaamisesta tai poistamisesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 170 §

Jollei aloitettua rakennustyötä tai muuta toimenpidettä ole saatu valmiiksi ennen luvan tai viranomaishyväksynnän raukeamista, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee velvoittaa asianomainen määräajassa saattamaan työ loppuun taikka ryhtymään muihin toimenpiteisiin, jotka terveellisyyden, turvallisuuden taikka ympäristölle aiheutuvan haitan tai häiriön vuoksi ovat tarpeen.

Jos rakennus on osaksi tai kokonaan tuhoutunut, rakennustyö on jätetty kesken tai rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä. Rakennus on myös riittävästi suojattava säältä ja mahdolliselta vahingonteolta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §

Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen sekä asianomainen ministeriö markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.

Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 186 §

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on rakennustyön keskeyttämistä taikka uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta poliisille esitutkintaa varten.

Ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.

Uhkasakkolaki 10 §

Uhkasakon tuomitseminen

Uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta.

Uhkasakon lisäeristä voidaan kerralla tuomita maksettavaksi enintään kolme kertaa peruserän suuruinen summa. Tämän ylittävältä osalta lisäerät raukeavat niiltä uhkasakkojaksoilta, jotka ovat alkaneet ennen kuin päätös uhkasakon tuomitsemisesta tehdään.

Tuomitun uhkasakon täytäntöönpanosta ja muuntorangaistuksesta säädetään erikseen.

Edellä mainittujen säännösten lisäksi uhkasakkolain 6 §, 7 §, 8 §, 9 §, 11 §, 12 §, 13 §, 18 §, 19 §, 20 §, 22 §, 23 § ja 24 §

Asemakaava ja rakennustilanne

Tontilla on voimassa kaupunginvaltuuston 13.12.1978 hyväksymä asemakaava numero 7900, jossa tontti on merkitty enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi (AO).

Tontilla sijaitsee vuonna 1952 myönnetyn rakennusluvan nojalla rakennettu omakotitalo, jonka laajentamiseksi myönnetyn rakennusluvan mukaiset rakennustyöt ovat jääneet kesken. Rakennustyöt ovat alkaneet jo 16 vuotta sitten.

Paikallakäynti

Paikallakäynnillä 4.6.2017 on todettu, että rakennuslautakunnan asettamia velvoitteita ei ole miltään osin noudatettu eikä velvoitteiden noudattamatta jättämiselle ole esitetty mitään pätevää syytä.

Päätös tullut nähtäväksi 05.07.2017

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.