Helsingissä vuonna 2017 tehdyt pilaantuneen maaperän puhdistamispäätökset

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti antaa ympäristöministeriölle vuonna 2017 pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtyjen päätösten yhteenvetona seuraavan selvityksen.

Päätösten määrä, käsittelyajat ja maksu

Ympäristöministeriön 20.1.2005 ja 3.12.2010 päättämän toimivaltasiirron mukaisesti ympäristölautakunta päättää Helsingin alueen pilaantuneen maaperän puhdistamisen ilmoituksista ja ympäristöluvista.

Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaisesti ympäristö- ja lupajaosto huolehtii mm. kunnalle ympäristönsuojelulain nojalla annetuista tehtävistä 1.6.2017 lukien.

Ympäristönsuojelu-yksikön päällikkö, jolle ilmoituksista tehtävien puhdistamispäätösten toimivalta on siirretty, teki vuonna 2017 päätöksen 14 pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoituksesta.

Ympäristö- ja lupajaostolle ei tullut yhtään pilaantuneen maaperän käsittelyyn liittyvää ympäristölupahakemusta päätettäväksi vuonna 2017.

Ilmoitusten käsittelyajat olivat 8–52 päivää, keskimäärin 30 päivää.

Pilaantuneen maaperän puhdistamispäätöksestä perittävä maksu oli 1 560 euroa.

Puhdistuskohteet

Vuonna 2017 puhdistamisilmoitukset koskivat 5 asuinkäyttöön tulevaa aluetta, 2 puisto- tai virkistysaluetta ja katualuetta ja 7 toimisto-, varikko- tai teollisuuskiinteistöä.

Kiinteistöjen maaperän puhdistaminen aiheutui yleensä alueen maankäytön muutoksesta ja ajoittui lisä- tai uudelleen rakentamisen yhteyteen.

Ilmoituspäätökset

Puhdistettavien kiinteistöjen maaperän pilaantuneisuus on alustavasti selvitetty yleensä kaavoitusvaiheessa ja sen laatu ja laajuus tarkemmin tontin kunnostussuunnittelun yhteydessä.

Puhdistusilmoituksissa on sovellettu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) säännöksiä, joiden mukaan pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan jokaiselle kohteelle erikseen soveltaen säädettyjä pilaantuneisuuden pitoisuusarvoja tai riskinarvioinnin avulla määritettyjä puhdistustavoitteita.

Päätösten mukainen maaperän puhdistaminen

Vuoden 2017 päätösten mukaisissa puhdistustöissä kunnostusmenetelmäksi on esitetty yleensä pilaantuneen maan poistoa tarvittavassa laajuudessa. Yhdessä kohteessa on aloitettu kunnostaminen in situ –kunnostusmenetelmällä. Eri käyttötarkoitukseen tulevilla alueilla kunnostustavoitteet on määritelty kokonaan riskiperusteisesti tai tavoitepitoisuuksina on käytetty asetuksen eri ohjearvoja eri syvyyksillä. Joillain alueilla on lisäksi rakennuksiin tarvittaessa esitetty myös erilaisia riskinhallintaratkaisuja. Pinnoittamattomilla piha-alueilla kunnostustavoitteina on yleensä käytetty kynnysarvoja.

Alemman ohjearvopitoisuuden ylittävät kunnostusalueelle jäävät maa-ainekset on merkitty huomioverkolla, eristetty maakerroksella tiiviillä rakenteella. Pilaantunut kaivumaa on toimitettu luvalliseen käsittelyyn kaatopaikalle tai laitokseen. Kaivettuja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä pilaantumattomia maa-aineksia on pyritty käyttämään kunnostusalueilla hyödyksi.

Maaperän puhdistamishankkeet ovat ajoittuneet yleensä tonttien rakentamisen vuoksi tarpeellisen maankaivun yhteyteen.

Puhdistustavoitteen saavuttaminen on varmistettu tutkimalla kaivualueen pohjan ja reunojen jäännöspitoisuudet. Maaperään jätetyt alemman ohjearvopitoisuuden ylittävät maat on merkitty huomiorakenteella ja dokumentoitu karttoihin. Puhdistamisen kulku on esitetty puhdistustyöstä laaditussa loppuraportissa.

Vuonna 2017 kunnostusalueilta kaivettujen pilaantuneiden maiden määrä oli yhteensä 299 443 tonnia, mistä 82 103 tonnia oli orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita ja 22 905 tonnia epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita. Molempien haitta-aineryhmillä pilaantuneita oli 194 435 tonnia. Maat toimitettiin 20 eri käsittely- tai loppusijoituspaikkaan, joille kuljetusmatkat olivat noin 1-130 km.

Osa vuoden 2017 kunnostuksista tehtiin alueilla, joiden maaperän puhdistamiseen Uudenmaan ympäristökeskus tai Etelä-Suomen aluehallintovirasto tai Helsingin kaupungin ympäristökeskus ovat antaneet päätöksen jo ennen vuotta 2017.

Rekisteritiedot

Ympäristökeskus ylläpitää osaltaan valtakunnallista maaperän tilan tietojärjestelmää, jossa on tällä hetkellä tiedot 867 Helsingin kohteesta.