Maksuperusteiden määrääminen, työvoimapalveluiden tarjoamisen kustannukset, työllisyyspalveluliikelaitos

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tausta

Työvoimapalveluiden tarjoamisesta syntyvien kustannusten korvaaminen työllisyysalueiden ja kuntien kesken perustuu lakiin työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023, 18 §). Laissa on määritelty, että tilanteissa, jossa työvoimaviranomainen tarjoaa palveluja henkilöasiakkaalle, asiakkaan kotikunnan on korvattava palveluista aiheutuneet kustannukset palvelun järjestäneelle työvoimaviranomaiselle. Kotikunnan on korvattava kustannukset myös silloin, kun henkilöasiakas osallistuu muun kuin kotikunnan perusteella määräytyvän työvoimaviranomaisen järjestämään työvoimakoulutukseen. Laissa on myös tarkennettu, että korvauksien tulee perustua tuotteistukseen tai tuotehintaan.

Palvelujen korvausperusteista ja laskutusmenettelystä ei toistaiseksi ole annettu työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella tarkempaa säännöstä. Tästä johtuen työllisyysalueet ovat valtakunnallisessa C23- ja C6-kuntaverkostoissa valmistelleet muutamiin päätapauksiin alkuvaiheen kustannusten korvaamisen mallin (laskentaperusteet ja/tai korvauksen euromääräisen tason). Malli kattaa tilanteet, jossa henkilöasiakas tyypillisesti saa palvelua muulta kuin kotikunnaltaan, jolloin järjestävälle työllisyysalueelle tai kunnalle syntyy lakisääteinen oikeus hakea korvauksia palvelun tarjoamisesta asiakkaan kotikunnalta. Valmisteltu malli on suositustyyppinen ja tarkoitettu kuntien kustannusten korvaamisen toteuttamista helpottavaksi ja yhtenäistäväksi toimintamalliksi. Helsingin työllisyyspalvelut on osallistunut sen valmisteluun ja vuoden 2025 aikana kustannusten korvaamisen mallia on tarkoitus edelleen kehittää.

Henkilöasiakkaan osallistuminen muun kuin kotikunnan perusteella määräytyvän työvoimaviranomaisen järjestämään työvoimakoulutukseen

Valtakunnallisessa keskustelussa työvoimakoulutusten kustannusten korvaamiseksi on suunniteltu malli, jossa järjestävä työvoimaviranomainen voi laskuttaa asiakkaan kotikunnalta työvoimakoulutuksen (pois lukien valtionosuusrahoitteinen työvoimakoulutus) toteutuneet yksikkökustannukset ja palvelun järjestämisen kustannukset. Yksikkökustannus muodostuu työvoimakoulutuksen kokonaishinnasta, josta lasketaan asiakkaan koulutukseen osallistumisen mukainen hinta. Järjestämiskustannukset koostuvat koulutuksen järjestäneen työvoimaviranomaisen palvelun hankinnan suunnittelusta, koordinoinnista, kilpailutuksesta ja opiskelijavalinnoista sisältäen yleiskustannukset. Valmistelussa eri kuntien kesken järjestämiskustannukseksi on arvioitu 8 prosenttia työvoimakoulutuksen hinnasta. Kustannustaso vaihtelee riippuen siitä, mihin työvoimakoulutukseen asiakas on osallistunut: työvoimakoulutuksen yksikkökustannus voi vaihdella koulutustyypeittäin ja/tai sisällöittäin melko voimakkaasti. Helsingin työllisyyspalveluliikelaitokselle Uudenmaan ELY-keskukselta siirtyneiden työvoimakoulutuksien opiskelijakohtainen koulutuspäivän hinta (opiskelijatyöpäivähinta) on arviolta noin 25 euroa. Muiden työllisyysalueiden työvoimakoulutuksien kustannukset ovat arviolta melko samaa tasoa, mutta vaihtelu voi olla voimakasta koulutuskohtaisesti.

Kustannusten korvaamisen vaikutusta Helsingin työllisyyspalveluliikelaitokselle on alustavasti arvioitu tilanteessa, jossa helsinkiläinen asiakas osallistuu muun kunnan järjestämään työvoimakoulutukseen ja päinvastoin. Koska käytettävissä ei ole aiempien vuosien toteumatietoja, jotka täysin vastaisivat nykymallia, liittyy arvioon epävarmuutta. Arviossa on hyödynnetty vuoden 2023 työvoimakoulutuksen osallistujatietoja sekä koulutuksen toteuttamispaikkoja. Pääkaupunkiseudun kuntien (Espoon, Helsinki ja Vantaa) kesken on sovittu, että työvoimakoulutuksen palveluntuottaja laskuttaa suoraan koulutuksen kustannukset koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden kotikunnilta, mikä vähentää huomattavasti pääkuntaseudun kuntien tarvetta keskinäiseen kustannusten laskuttamiseen. Alustavan arvion mukaan Helsinki voisi hakea korvauksia muilta kunnilta arviolta enintään noin 1,0 miljoonaa euroa muun kunnan asukaan osallistumisesta Helsingin järjestämään työvoimakoulutukseen. Arvion lähtökohtana on vuosi 2023, jolloin Helsingissä toteutettuun työvoimakoulutukseen osallistui reilu 1 900 muun kunnan kuin Helsingin asukasta (pois lukien Espoo ja Vantaa sekä valtionosuusrahoitteinen työvoimakoulutus). Todennäköistä on, että Helsingin työvoimaviranomaisena järjestämään työvoimakoulutukseen osallistuu vuonna 2025 tätä selvästi pienempi määrä. Vuoden 2023 toteuma kuvaa tilannetta, jossa työvoimakoulutusta toteutettiin vain Uudenmaan ELY-keskuksen hankkimana, eikä tuolloin toteutuneen järjestämispaikkakunnan perusteella voi siten suoraan arvioida työvoimakoulutuksien toteutuksen laajuutta eri työvoimaviranomaisten järjestämänä vuonna 2025. TE24-muutoksen siirtymän myötä vuonna 2025 työvoimakoulutuksen kokonaisvolyymi saattaa olla aiempia vuosia hieman alhaisempi myös Helsingissä, jonka myötä opiskelijoiden kokonaismäärä tulee olemaan aiempia vuosia hieman alhaisempi.

Vastaavasti on alustavasti arvioitu, että muut kunnat voivat laskuttaa Helsingiltä arviolta noin 50 000 euroa helsinkiläisen osallistuessa toisen kunnan järjestämään työvoimakoulutukseen. Arvion pohjatietona on vuoden 2023 toteuma, jolloin noin 100 helsinkiläistä osallistui vuoden aikaan muussa kunnassa toteutettuun työvoimakoulutukseen (pois lukien Espoo ja Vantaa sekä valtionosuusrahoitteinen työvoimakoulutus). Lähtökohtana laskelmassa on, että työvoimaviranomaiset soveltavat kustannusten korvausten laskuttamisessa valtakunnallisesti valmisteltuja laskentaperusteita. Työvoimaviranomaisilla on kuitenkin mahdollisuus soveltaa myös muita kuin valtakunnallisia laskentaperusteita työvoimakoulutuksen kustannusten korvausten laskemisessa, joka luonnollisesti heijastuu myös Helsingin kaupungin vastuulle tulevien korvattavien kustannusten määrään.

Henkilöasiakkaan palvelut muualta kuin kotikunnaltansa

Asiakkaan kotikunnan on korvattava palveluista aiheutuneet kustannukset palvelun järjestäneelle työvoimaviranomaiselle tilanteessa, jossa asiakas on tehnyt kirjallisen ilmoituksen kotikuntaansa (sen työvoimaviranomaiselle) siirtymisestä toisen työvoimaviranomaisen asiakkaaksi. Kustannusten korvaaminen ei siten koske tilannetta, jossa asiakas satunnaisesti asioi muualla kuin kotikuntansa järjestämässä palvelussa.

Valtakunnallisessa valmistelussa on muotoiltu malli, jossa korvattava kustannus muodostuisi työnhakijalle toteutetun peruspalvelun perusteella. Palvelun hinta muodostuisi työllisyysalueen virkailijan keskimääräisen henkilötyövuoden vuosihinnasta, joka on jaettu virkailijan keskimääräisellä asiakasvastuulla. Yhden peruspalvelun asiakkuuden hinnaksi muodostuisi siten 400 euroa vuodessa. Lisäksi korvattaisiin peruspalvelua täydentävä palvelu sen yksikkökustannusten mukaisesti. Täydentävä palvelu voi olla ostopalveluna tuotettua tai omana tuotantona toteutettua palvelua, jonka kukin työllisyysalue arvioi esimerkiksi tuotteistamisen avulla.

Kustannusten korvaamisen vaikutusta Helsingin työllisyyspalveluliikelaitokselle on alustavasti arvioitu. Koska käytettävissä ei ole aiempien vuosien toteumatietoja ja kustannusten korvaamiseen vaikuttaviin tekijöihin liittyy epävarmuutta (kuten työnhakijoiden tosiallinen liikkuvuus, palveluiden toteutuminen tai niiden hintatasot), sisältyy alustavaankin arvioon epävarmuuksia. Kirjallinen ilmoitusmenettely muodostaa käytännössä kynnyksen asiakkaiden liikkuvuudelle, jolloin kustannusten toteuma voi jäädä arvioitua alhaisemmaksi. Lähtökohtana arviossa on pidetty aiemmilta vuosilta tielastoitua tietoa, kuinka moni muu kuin helsinkiläinen asioi Helsingissä järjestetyssä työvoimapalvelussa ja päinvastoin. Arvion mukaan Helsinki voisi vuoden 2025 osalta hakea korvauksia arviolta enintään noin 0,5 miljoonaa euroa muilta kunnilta.

Vastaavasti on arvioitu, että helsinkiläisen työnhakijan osallistuessa muun kunnan järjestämään palveluun edellä mainittujen kriteerin edellyttämällä tavalla voivat muut kunnat laskuttaa Helsingiltä arviolta saman verran, eli enintään noin 0,5 miljoonaa euroa. Asiakkaiden halukkuutta hakeutua toisen työvoimaviranomaisen palvelun piiriin edellä kuvatulla menettelyllä on vaikea arvioida. Kirjallinen ilmoitusmenettely muodostaa käytännössä kynnyksen asiakkaiden liikkuvuudelle, jolloin kustannusten toteuman voi jäädä arvioitua alhaisemmiksi. Peruspalvelua täydentävän palvelun laajuus ei arvion mukaan tule merkittävästi vaikuttamaan vuonna 2025 kustannuksiin, joita Helsinki voi hakea tai joutua korvaamaan. Alustava arvion mukaan kustannukset ovat enintään 50 000 euroa.

Vastaavasti on arvioitu, että helsinkiläisen työnhakijan osallistuessa muun kunnan järjestämään palveluun edellä mainittujen kriteerin edellyttämällä tavalla voivat muut kunnat laskuttaa Helsingiltä enintään noin 0,5 miljoonaa euroa. Arvio perustuu valtakunnallisesti laadittuihin laskentaperusteisiin ja kustannuksiin. Kunnalla on kuitenkin mahdollisuus soveltaa kustannusten laskuttamisessa muutakin kuin valtakunnallisesti valmistelua mallia, kunhan korvaus perustuu tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla kunta seuraa omaa toimintaansa.

Peruspalvelua täydentävän palvelun, josta työvoimavoimaviranomainen voi korvauksia saada tai kotikunta niitä joutua korvamaan, laajuuden arviointiin liittyy useita epävarmuutta tuottavia asioita. Työvoimaviranomaisella eri alueilla voi olla keskenään erilainen valikoima oman tuotannon palveluita, jotka täyttävät kustannusten korvaamisen edellyttämän tuotteistuksen kriteerin. Helsingin työllisyyspalveluliikelaitoksella oman palvelun tuotteistaminen on alkuvaiheessa, jolloin kustannuksia niin sanotun täydentävän palvelun osalta tullaan hakemaan tilanteessa, jossa muun kunnan asiakas osallistuu Helsingin tarjoamaan ostopalveluun. Myös ostopalveluissa yksikköhinnat, joiden perusteella kustannusten korvauksia on perustelua hakea, ovat palveluittain erilaisia. Jos arvion lähtökohtana pidetään valmennustyyppisten palveluiden toteumaa aiempina vuosina, Helsinki työvoimaviranomaisena voi hakea korvauksia noin 50 000 eurolla. Vastaavasti muut kunnat arvion mukaan tulevat hakemaan Helsingiltä kustannusten korvauksia noin 50 000 eurolla. Täydentävän palvelun kustannusten korvaaminen

Asiakkaan osallistuminen valtakunnallisesti keskitetysti järjestettyyn merivälityspalveluun

Valtakunnallisessa valmistelussa on päädytty malliin, jossa merenkulkualan työnhakija- ja työnantaja-asiakkaille tarjottava työnvälityspalvelu järjestetään keskitetysti Turun työllisyysalueen toimesta. Kyse on merenkulkualan työnhakija- ja työnantaja-asiakkaille järjestetystä työnvälityspalvelusta, joka sisältää työnhakijoiden ja työnantajien tarpeiden kartoittamisen, sopivien työnhakijoiden ja työpaikkojen yhdistämisen sekä tarvittavan tuen ja neuvonnan työnhakija- ja työnantaja-asiakkaille. Palvelun järjestäminen keskitetysti yhden työllisyysalueen toimesta on valtakunnallisessa yhteistyössä katsottu tarkoituksenmukaisesti tavaksi. Palvelun järjestämisestä on laadittu Turun kaupungin ja Helsingin työllisyyspalveluliikelaitoksen välinen toistaiseksi voimassa oleva sopimus tammikuussa 2025. Kustannusten jakoperusteena on palveluun osallistuvien asiakkaiden määrän osuus vuoden aikana yhteenlasketusta asiakasmäärästä, jonka mukaan kullekin kunnalle määräytyy korvattava kustannus merityönvälityspalvelun järjestämisen kokonaiskustannuksista. Vuoden 2025 osalta Helsingin osuus kustannuksista on arvioitu olevan noin 12 000 euroa.

Valtakunnallisessa valmistelussa on päädytty malliin, jossa merenkulkualan työnhakija- ja työnantaja-asiakkaille tarjottava työnvälityspalvelu järjestetään keskitetysti Turun työllisyysalueen toimesta. Kyse on merenkulkualan työnhakija- ja työnantaja-asiakkaille järjestetystä työnvälityspalvelusta, joka sisältää työnhakijoiden ja työnantajien tarpeiden kartoittamisen, sopivien työnhakijoiden ja työpaikkojen yhdistämisen sekä tarvittavan tuen ja neuvonnan työnhakija- ja työnantaja-asiakkaille. Palvelun järjestäminen keskitetysti yhden työllisyysalueen toimesta on valtakunnallisessa yhteistyössä katsottu tarkoituksenmukaisesti tavaksi. Palvelun järjestämisestä on laadittu Turun kaupungin ja Helsingin työllisyyspalveluliikelaitoksen välinen toistaiseksi voimassa oleva sopimus tammikuussa 2025. Kustannusten jakoperusteena on palveluun osallistuvien asiakkaiden määrän osuus vuoden aikana yhteenlasketusta asiakasmäärästä, jonka mukaan kullekin kunnalle määräytyy korvattava kustannus merityönvälityspalvelun järjestämisen kokonaiskustannuksista. Liikelaitoksen ja Turun kaupungin välille laaditun toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen kustannusvaikutus Helsingille on noin 12 000 euroa vuonna 2025.

Laskutusmallista

Työvoimakoulutukseen liittyvät kustannukset Helsingin työllisyyspalveluliikelaitoksessa laskutetaan neljännesvuosittain, jolloin tehdään tarkastelu kuluneella kvartaalilla koulutukseen osallistuneiden kotikunnista ja laskutetaan kotikuntaa syntyneiden kustannusten mukaan. Valmius laskuttaa vuoden 2025 osalta on huhtikuusta 2025 alkaen, jolloin laskutetaan alkuvuosi. Muiden työllisyysalueiden laskutussykli Helsingiltä voi poiketa tästä.

Kustannukset, jotka syntyvät henkilöasiakkaan saadessa palveluita muualta kuin kotikuntansa työllisyysalueelta, on valtakunnallisesti sovittu laskutettavan vuosittain. Vuoden 2026 alussa (tarkastelupäivä 31.12.2025) työllisyysalueet ja kunnat laskuttavat palvelunsa piiriin siirtyneistä asiakkaista, jotka ovat olleet asiakkaana vuoden aikana, kun käytössä on riittävät tiedot asiakasmääristä ja kustannuksista. Merityönvälityksen palvelusta Turun työllisyysalue laskuttaa Helsingin työllisyyspalveluliikelaitosta kerran vuodessa, kun käytössä on tarvittavat tilinpäätös- ja asiakasmäärätiedot (vuoden 2025 osalta alkuvuodesta 2026).

Hinnoittelu ja palvelujen myynnin sopimus

Johtokunnan esitetään oikeuttavan toimitusjohtajan päättämään päätösesityksessä esitettävien liikelaitoksen palvelujen hinnoittelujen perusteiden vähäisemmistä muutoksista. Johtokunnalle tuotaisiin edelleen päätettäväksi hinnoittelua koskevat suuremmat muutokset.

Lisäksi toimitusjohtajalle esitetään toimivaltaa päättää päätösesityksessä esitettävien palvelujen myyntiä koskevista sopimuksista.

Toimivalta

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 8 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, liikelaitoksen johtokunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää, liikelaitoksen palvelujen hinnoittelusta ja palvelujen myyntiä koskevista sopimuksista.

Päätös tullut nähtäväksi 06.03.2025

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.