Vuokraus, pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen vähäinen muuttaminen, tontti 91-49-271-2, Asunto Oy Helsingin Harkko

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tontit-yksikön päällikkö päätti 28.5.2025 (42 §) muuttaa Asunto Oy Helsingin Harkolle (Y-tunnus 2844779-5) vuokratun Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49271 tontin 2 (kiinteistötunnus 91-49-271-2, osoite Saaristolaivastonkatu 2) maanvuokrasopimusta nro 24644 siten, että maanvuokran perusteena oleva kerrosala on 1.1.2022 alkaen aikaisemman 4 300 k-m²:n sijaan 5 553 k-m². Maanvuokraa tarkistetaan takautuvasti 1.1.2022 - 31.12.2023 väliseltä ajalta siten, että maanvuokran perusteena oleva kerrosala on 5 553 k-m². Lisäksi päätöksen mukaan maanvuokran perusteena oleva kerrosala on 1.1.2024 alkaen aikaisemman 5 553 k-m²:n sijaan 5 607 k-m². Maanvuokraa tarkistetaan takautuvasti 1.1.2024 alkaen siten, että maanvuokran perusteena oleva kerrosala on 5 607 k-m². Muutoin noudatetaan entisiä ehtoja.

Päätöksen perustelujen mukaan asemakaavassa nro 12010 tontille on merkitty asemakaavamerkintä ”par”. Asemakaavamerkintä ”par” tarkoittaa, että toteuttaviin asuntoihin saa asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakentaa parven, joka on enintään 2/3 asunnon pinta-alasta. Allekirjoitetun maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaan vuokranantajalla on oikeus korottaa maanvuokraa, mikäli vuokra-alueelle toteutettuihin asuntoihin rakennetaan myöhemmin parvia, ja käytetty rakennusoikeus on yhteensä enemmän kuin 4 300 k-m². Vuokrasopimuksen ehtojen mukaan parvien vaikutukset maanvuokraan tarkistetaan vuosittain haettujen rakennuslupien perusteella, ja asuinkerrosneliömetrihintana käytetään 31.12.2029 saakka vuokrasopimukseen merkittyä yksikköhintaa. Maanvuokrasopimuksen ehdon sanamuoto on läpikäyty tarkemmin jäljempänä kohdassa vastaus oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin perusteluineen.

Tontille rakennettu asuinkerrostalo on toteutettu kaksivaiheisena. Rakennuttaja on myynyt asunnot ilman asemakaavan sallimaa parvitilaa, ja asunnon omistaja on halutessaan rakennuttanut myöhemmin haluamansa kokoisen parven. Helsingin kaupungin käytännön mukaan maanvuokraa peritään uudiskohteissa aina vähintään asemakaavan salliman rakennusoikeuden mukaan, vaikka tontille toteutettaisiin asemakaavan sallimaa vähemmän rakennusoikeutta. Ensimmäisessä vaiheessa tontin käytetty rakennusoikeus oli 4 177 k-m², joten asemakaavan mukaisesta 4 300 k-m²:n suuruisesta rakennusoikeudesta jäi käyttämättä 123 k-m². Vuosien 2019–2022 aikana rakennusvalvonta on myöntänyt rakennuslupia parvien rakentamiseen yhteensä 1 376 k-m²:lle, joten vuodesta 2022 alkaen maanvuokran perusteena oleva kerrosala on 5 553 k-m². Vuonna 2023 on myönnetty rakennuslupa 54 k-m²:n suuruisen parven rakentamiselle. Käytetty rakennusoikeus on myönnettyjen rakennuslupien perusteella 5 607 k-m². Vuodesta 2024 alkaen maanvuokran perusteena oleva kerrosala on 5 607 k-m².

Maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaan vuokraa tarkistetaan vuosittain 31.12. mennessä haettujen rakennuslupien perusteella. Ensimmäiset rakennusluvat parville on myönnetty 2019 ja vuokranantajalla olisi oikeus tarkistaa vuokraa jo 1.1.2020 alkaen. Päätöksenteko asiassa on vuokralaisesta riippumattomista syistä viivästynyt, joten päätöksen perustelujen mukaan on katsottu kohtuulliseksi, että tarkistettua maanvuokraa peritään vasta 1.1.2022 alkaen.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset perusteineen tiivistetysti

Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii oikaisua tontit-yksikön päällikön päätökseen. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan parvien kerrosalaa ei tule laskea maanvuokran perusteena olevaan kerrosalaan. Mikäli kuitenkin kaupunki katsoo parvien olevan osittain pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa, tulee oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan soveltaa ympäristöministeriön säädöstä, jonka mukaan vain 20 % tilasta, joka on alle 2,5 metriä mutta vähintään 2,2 metriä korkea, voidaan laskea pääkäyttötarkoituksen mukaiseen kerrosalaan ja tämäkin vain niiltä osin, kun parven korkeus on vähintään 2,2 metriä.

Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan parvien luokittelu pääkäyttötarkoituksen mukaiseksi tilaksi on virheellinen. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan vuokranantaja voi korottaa maanvuokrasopimuksen mukaisesti vuokraa, mikäli parvet katsotaan täyttävän pääkäyttötarkoituksen mukaisen tilan vaatimukset ja pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa toteutetaan yhteensä yli 4 300 k-m². Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan parvia ei tulisi laskea maanvuokraa korottavaksi kerrosalaksi, koska ympäristöministeriön asetukset 1008/217 ja 631/2024 määrittelevät oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan, että asuin- ja työtilan huonekorkeuden tulee olla vähintään 2,5 metriä. Oikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin, että Helsingin Harkon parvet on rakennettu pääsääntöisesti 220 cm:n korkeuteen, ja useissa tapauksissa lopullinen korkeus on tätäkin pienempi johtuen lattiamateriaalin paksuudesta.

Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan parvet eivät täytä 2,5 metrin vähimmäiskorkeusvaatimusta pääkäyttötarkoituksen mukaiselle tilalle. Pelkkä rakennusoikeuden myöntäminen pääkäyttötarkoituksen mukaiselle tilalle ei oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan tarkoita, että rakennettu parvi täyttäisi pääkäyttötarkoituksen mukaisen tilan määritelmän. Parvet on luokiteltu rakennusluvissa lisäkerrosalaksi. Parvia ei myöskään korkeutensa takia huomioida asunnon virallisessa pinta-alassa, koska alle 2,4 metriä korkeaa tilaa ei saa myydä asuintilana. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan maanvuokrasopimuksen ehto on parvien maanvuokran osalta epäselvä, ja sitä tulee oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan tulkita laatijan eli kaupungin vahingoksi. Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa myös, ettei kaupunki ole maanvuokrasopimuksen mukaisesti tarkastanut maanvuokraa vuosittain. Maanvuokralainen on pyrkinyt vuosien ajan selventämään asian tilaa, ja siksi kaikki takautuvasti perittävät maksut ovat kohtuuttomia.

Oikaisuvaatimuksen tekijä tuo myös esiin, että heille on luvattu selvittää Kruunuvuorenrannassa olevia vastaavia parvia ja niihin kohdistuvia maanvuokria, mutta selvitystä ei ole toimitettu.

Muutoksenhakuoikeus ja oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset

Kuntalain (410/2015) 134 §:n mukaan lautakunnan alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle lautakunnalle. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 139 §:n mukaan päätöksen tiedoksiantoon asianosaiselle sovelletaan, mitä hallintolain 59 §:ssä säädetään tavallisesta tiedoksiannosta, ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:ssä säädetään tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta. Hallintolain 59 §:n mukaan tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:n mukaan asiakirja voidaan lainkohdasta tarkemmin ilmenevällä tavalla antaa tiedoksi asianomaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan. Asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Käsiteltävänä oleva asianosaisen tekemä oikaisuvaatimus päätöksestä 28.5.2025 (42 §) on toimitettu kaupungin kirjaamoon 12.6.2025 ja se on saapunut määräajassa.

Vastaus oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin perusteluineen

Asuntotontti 91-49-271-2 (AK, asuinkerrostalojen korttelialue) on vuokrattu Asunto Oy Helsingin Harkolle 11.6.2018 allekirjoitetulla maanvuokrasopimuksella nro 24644 ajalle 1.4.2018 - 31.12.2080. Asemakaavan muutoksen nro 12010 määräysten mukaan tontille merkityn rakennusalan ylimmässä kerroksessa asuntoihin saa rakentaa parven, jossa on asuin- ja työtiloja asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi enintään 2/3 yli 5 metriä korkean asunnon pohjapinta-alasta. Maankäyttöjohtaja on 4.9.2017 (43 §) hyväksynyt tonttia koskeneen poikkeamishakemuksen, jolla asemakaavaan merkitty rakennusala ”par” on muutettu koskemaan ylimmän kerroksen sijaan kerroksia 2–4.

Maanvuokraa peritään uudiskohteissa vähintään tontille asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden mukaan. Mikäli tontille rakennetaan esimerkiksi poikkeamispäätöksellä tai vähäisenä poikkeamisena asemakaavaan merkittyä rakennusoikeutta enemmän, peritään maanvuokraa toteutetun kerrosalan mukaan. Parvirakennusoikeuden mukainen (toteutettu) kerrosala lasketaan normaalisti mukaan maanvuokran perusteena olevaan kerrosalaan. Poikkeamispäätöksen perusteella tontille on myönnetty rakennuslupia asuin- ja työtilojen rakentamiseen ja tontilla on käytetty poikkeamispäätöksen sallimaa lisärakennusoikeutta.

Allekirjoitetun maanvuokrasopimuksen nro 24644 1 §:n mukaan vuokranantajalla on oikeus korottaa maanvuokraa, mikäli vuokra-alueelle toteutetaan asuin-, liike- tai muuta pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa yhteensä enemmän kuin 4 300 k-m². Tämän lisäksi vuokranantajalla on oikeus korottaa maanvuokraa, mikäli myöhemmin asuntoihin rakennettavat parvet katsotaan täyttävän pääkäyttötarkoituksen mukaisen tilan vaatimukset ja pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa toteutetaan yhteensä enemmän kuin 4 300 k-m². Parvien vaikutukset maanvuokraan tarkistetaan maanvuokrasopimuksen ehdon mukaan vuosittain 31.12. mennessä haettujen rakennuslupien perusteella. Asuinkerrosneliömetrihintana tullaan 31.12.2029 saakka käyttämään jälkikäteen toteutettavien parvien osalta virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 42 euroa/k-m². 1.1.2030 jälkeen toteutettavien parvien osalta vuokranantajalla on oikeus tarkistaa asuinkerrosneliömetrihintaa 1.1.2031 lähtien. Lisäksi maanvuokrasopimuksen 1 §:n mukaan vuokranantajalla on oikeus tarkistaa vuokraa vuokra-alueen käyttötarkoituksessa, kaavamääräyksissä, rakennusoikeudessa tai muussa sellaisessa seikassa tapahtuvien muutosten johdosta. Maanvuokrasopimuksen 8 §:n mukaan, jos vuokra-alueelle rakennettujen tilojen käyttötarkoitusta muutetaan toiseksi tai tontille rakennetaan lisää kerrosalaa, muutospiirustukset on esitettävä Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun hyväksyttäviksi.

Maanvuokrasopimuksen 1 §:n 6 momentin vakioehdon mukaan vuokranantajalla on oikeus korottaa maanvuokraa, mikäli vuokra-alueelle toteutetaan asuin-, liike- tai muuta pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa yhteensä enemmän kuin 4 300 k-m². Asuintilojen lisäksi vuokraa voidaan maanvuokrasopimuksen sanamuodon mukaan periä liiketiloista tai muista pääkäyttötarkoituksen mukaisista tiloista. Pääasiallisia käyttötarkoituksia voivat olla kaavassa tontille tai rakennuspaikalle osoitetut käyttötarkoitukset. Asuintila on tontilla pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa. Tontille myönnettyjen rakennuslupapäätösten mukaan rakennuksen käytetty lisäkerrosala on kasvanut. Lisäkerrosala 1 "par" on rakennuslupapäätösten mukaan rakennusala, jonka asuntoihin saa rakentaa parven, jossa on asuin- ja työtiloja asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi enintään 2/3 yli 5 metriä korkean asunnon pohjapinta-alasta. Parvien rakennusluvan mukainen käyttötarkoitus on asuin- ja työtilat. Rakennuslupien mukaisesti tontille on toteutettu 5 607 k-m² (5 610 k-m²), joten jo edellä käsitellyn maanvuokrasopimuksen 1 §:n vakioehdon perusteella maanvuokran perimisen edellytykset täyttyvät. SFS 5139 -standardin (rakennuksen pinta-alat) mukaan kerrostaloissa asuintiloja ovat asuinhuoneiston kaikki tilat. Huoneistoon kuulumattomia huoneiston ulkopuolisia, mutta kerrostalon osakkaiden/asukkaiden käytössä olevia tiloja voivat olla esimerkiksi irtaimistovarastot kellarissa tai ullakolla sekä lastenvaunujen, polkupyörien, urheiluvälineiden yms. säilytystilat.

Lisäksi maanvuokrasopimuksen 1 §:n 7 momentin mukaan vuokranantajalla on oikeus korottaa maanvuokraa, mikäli myöhemmin asuntoihin rakennettavat parvet katsotaan täyttävän pääkäyttötarkoituksen mukaisen tilan vaatimukset ja pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa toteutetaan yhteensä enemmän kuin 4 300 k-m².

Oikaisuvaatimuksen tekijä on esittänyt, että parvia ei tulisi laskea maanvuokran perusteena olevaan kerrosalaan, koska ympäristöministeriön asetukset määrittelevät oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan, että asuintilan huonekorkeuden tulee olla vähintään 2,5 metriä, ja oikaisuvaatimuksen tekijän parvet on rakennettu pääsääntöisesti 2,2 metrin korkeuteen.

Oikaisuvaatimuksen tekijän viittaaman ympäristöministeriön asetuksen (ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista 1008/2017) 2 §:n mukaan asuinhuoneella tarkoitetaan huonetilaa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu jatkuvaan asumiskäyttöön. Huonealaan ei lueta 1,6 metriä matalampaa tilaa. 4 §:n mukaan asuintilan huonealan on aina oltava vähintään 7 neliömetriä. Asuintilan huonekorkeuden on oltava vähintään 2,5 metriä. Asuintilan vähäisen osan huonekorkeus voi olla edellä sanottua pienempikin, ei kuitenkaan alle 2,2 metriä. Jos huoneen sisäkatto poikkeaa vaakasuorasta, huonekorkeus on määriteltävä huonealan keskikorkeutena. Edellä käsitellysti, oikaisuvaatimuksen tekijän perusteluinaan esittämä ympäristöministeriön asetus mahdollistaa 2,2 metrin korkoisen huonekorkeuden, eikä huonekorkeuden tarvitse olla 2,5 metriä, jotta tilasta voitaisiin periä maanvuokraa. Huonealaan ei sen sijaan lueta 1,6 metriä matalampaa tilaa.

Uusi asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista (631/2024) on tullut voimaan 1.1.2025. Asetus (631/2024) on edellä läpikäydyiltä osiltaan pääosin samansisältöinen, kuin edeltävä asetus (1008/2017), mutta asetuksen (631/2024) 4 §:n mukaan asuinhuoneen huonealasta enintään 20 prosenttia voi alittaa vähimmäiskorkeuden, ei kuitenkaan alle 2,2 metriä. Asetuksen (631/2024) voimaan tullessa vireillä olevaan hankkeeseen sovelletaan ko. asetuksen mukaan sen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Oikaisuvaatimuksen tekijän esittämä asetus koskien sitä, että vain 20 % tilasta voi alittaa vähimmäiskorkeuden, on tullut voimaan 1.1.2025, ja rakennusluvat, joiden perusteella maanvuokraa on tarkastettu, on myönnetty vuosina 2019–2023. Mainittu asetus vaikuttaa 1.1.2025 jälkeen rakennuslupien myöntämisharkintaan siinä, voidaanko rakennuslupaa myöntää, jos tila on suunniteltu alittamaan vähimmäiskorkeuksia asetuksessa mainittua enemmän.

Kerrosalaan ei lasketa alle 1,6 metriä korkeita tiloja. Rakennuslupasuunnitelmien mukaan asuintilojen korkeus parvilla on 2,2 metriä, ja myös oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan Asunto Oy Helsingin Harkon parvet on rakennettu pääsääntöisesti 220 cm:n korkeuteen. Asuntoihin rakennetut parvet täyttävät pääkäyttötarkoituksen mukaisen tilan vaatimukset, mikä on tarkistettu myös rakennusvalvontapalveluilta. Maanvuokran periminen on myös maanvuokrasopimuksen parvia koskevan sopimusehdon mukaista.

Todettakoon myös, että ympäristöministeriön Ympäristöopas 72
-oppaan (s. 24) mukaan parvi, joka ominaisuuksiltaan täyttää asuinhuoneen vaatimukset, luetaan aina kerrosalaan. Oppaan mukaan myös parvi, joka täyttää huoneen vaatimukset siinä määrin, että se on pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaista tilaa, luetaan kerrosalaan. Po. oppaan sivulla 24 on esitetty esimerkki parvesta, jonka huoneala on 6,75 m², huonekorkeus 2 100 mm ja kyse on valoisasta tilasta. Kyseisessä esimerkissä parven katsottiin täyttävän huoneen vaatimukset (mm. pinta-ala, huonekorkeus, valoisuus) siinä määrin, että se katsottiin pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiseksi tilaksi. Tilan arviointiin vaikuttivat parven rakenne, pinta-ala ja korkeus, luonnonvalon saanti, yhteydet huoneiston muihin tiloihin ja parvitilan yhteydessä olevat muut tilat. Ympäristöoppaan 72 laatimishetkellä voimassa olleet säännökset ja määräykset vastaavat sisällöltään sitä, mitä ympäristöministeriön asetuksesta asuin-, majoitus- ja työtiloista (1008/2017) on edellä todettu.

Parvet ovat siten asuintilaa ja pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa. Niiden kerrosalasta peritään maanvuokraa normaalisti.

Se, että parvet on rakennusluvassa luokiteltu lisäkerrosalaksi, ei vaikuta maanvuokran määräytymiseen. Maanvuokraa tulee maksaa parvien lisäkerrosalasta samalla tavalla kuin muustakin asuintilasta. Maanvuokrasopimuksessa maanvuokran määräytymistä ei ole myöskään sidottu siihen, mitä voi myydä asuintilana. Maanvuokrasopimuksen ehto on selkeä ja maanvuokraa peritään ehdon mukaisesti. Perusteita maanvuokran perimiseksi parvien osalta on käyty läpi oikaisuvaatimuksen tekijän kanssa pidetyssä kokouksessa sekä sähköpostikirjeenvaihdossa. Maanvuokran perimisen aloitusajankohtaa on myös jo kohtuullistettu. Vuokranantajalla olisi maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaan oikeus tarkistaa vuokraa 1.1.2020 alkaen, mutta päätöksen perustelujen mukaan on katsottu kohtuulliseksi, että tarkistettua maanvuokraa peritään vasta 1.1.2022 alkaen.

Esitetyillä perusteilla oikaisuvaatimus tulee hylätä. Käsiteltävänä olevassa oikaisuvaatimuksessa ei esitetä sellaisia uusia seikkoja, jotka antaisivat aihetta asian uudelleen käsittelyyn tai muihin toimenpiteisiin. Oikaisuvaatimuksessa ei ole myöskään esitetty sellaisia tarkoituksenmukaisuusperusteita, jotka eivät päätöstä tehtäessä olisi olleet tontit-yksikön päällikön tiedossa ja jotka antaisivat aihetta edellä mainitun päätöksen muuttamiseen.

Siltä osin kuin asiassa on kyse yksityisoikeudellisesta riita-asiasta, se käsitellään hallintotuomioistuimen sijaan oikeudenkäymiskaaren mukaisessa yleisessä tuomioistuimessa. Hallintotuomioistuimilla ei ole toimivaltaa ratkaista yksityisoikeudellisia seikkoja.

Detta beslut publicerades 13.10.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.