Helsingin kaupungin lausunto valtionvarainministeriölle valtioneuvoston asetuksesta kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana

Kaupunginjohtaja päätti antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon valtioneuvoston asetusluonnoksesta kunnan ja maakunnan välisen siirtymäkauden vuokrasopimuksen vuokran määräytymisestä:

Asetuksella annettavat säännökset ovat ilman muuta tarpeellisia. Helsingin kaupunki kiinnittää kuitenkin huomiota seuraaviin täsmennystarpeisiin.

Asetusluonnoksen mukaan kunta ja maakunta voivat sopia, että maakunnan ja kunnan välillä solmittavassa vuokrasopimuksessa noudatettaisiin valtioneuvoston asetuksen 3 §:ssä säädettäviä periaatteita, vaikka kunnalla olisi käytössä sisäisen vuokran järjestelmä.

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan kunnalla tulee olla mahdollisuus valita itsenäisesti asetusluonnoksen 2 ja 3 §:n mukaisten vaihtoehtojen väliltä ja tämä mahdollisuus tulee yksiselitteisesti ilmaista asetuksessa. Kunta ei ole voinut varautua maakuntahallintoon määritelleessään sisäisiä vuokria. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on ollut kunnan sisäistä toimintaa, sosiaali- ja terveydenhuollon tilojen vuokrakustannukset ovat olleet sisäistä laskutusta, jolla ei ole ollut vaikutusta kunnan talouteen. Uudessa tilanteessa tilavuokrat ovat todellisia.

Helsingissä sisäisen vuokrauksen järjestelmästä on päättänyt kaupunginhallitus.

Asetusluonnoksen perusteluista ei käy ilmi, miten pääomavuokran laskennan osana olevan maapohjan arvo määritellään. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan maapohja tulisi määritellä käypään arvoon.

Asetuksessa tai sen perusteluissa tulisi yksiselitteisesti määritellä, miten toimitilan käyttäjän tarvitsemista investoinneista sekä ylläpidon ennakoimattomista tarpeista aiheutuvat kustannukset kohdennetaan siirtymäkauden vuokriin siten, että edellä mainitut kustannukset eivät jää kiinteistön omistajan kannettaviksi.

Asetusluonnoksessa ei ole huomioitu HE 15/2017 perusteella tapahtuvien muutosten arvonlisäveroseuraamuksia kunnille. Siltä osin kuin kuntien vuokraamat kiinteistöt tulevat valinnanvapauden piiriin tulevan toiminnan käyttöön, kiinteistöt vuokrataan arvonlisäverottomalle toimijalle. Tällöin vuokrausta ei voida toteuttaa arvonlisäverollisena eikä kunnalle muodostu vähennysoikeutta kiinteistöinvestointien tai ylläpitokulujen arvonlisäverokustannuksista.

Nykyjärjestelmässä vastaavia kustannuksia ei synny arvonlisäverojärjestelmään sisältyvän kuntien palautusjärjestelmän johdosta eivätkä ne siksi myöskään sisälly kuntien sisäisiin vuokriin tai nykyisiin kiinteistöjen pääomakustannuksiin. Syntyvät arvonlisäverokustannukset on korvattava kunnille täysimääräisesti. Tämä koskee myös vuoden 2021 jälkeistä tilannetta.

Ensisijaisesti syntyvät arvonlisäverokustannukset on huomioitava kiinteistöjen vuokrien tasoa määriteltäessä. Hallituksen esityksen 15/2017 mukaan kunnista maakuntiin vuokrattavien kiinteistöjen osalta kiinteistöinvestointeihin liittyy noin 100 miljoonaa euroa arvonlisäveroja, jotka kunnat ovat aiemmin saaneet palautuksina. Jos kiinteistö ei enää jatkossa ole vähennykseen tai palautukseen oikeuttavassa käytössä (valinnanvapauden piirissä oleva toiminta), niin kunnat joutuvat palauttamaan investointeihin liittyviä arvonlisäveroja valtiolle. Näissä tapauksissa myös kyseisiin kiinteistöihin liittyvien ylläpitokustannusten arvonlisäverojen vähennysoikeus poistuisi. Hallituksen esityksessä tämän arvioidaan tuovan kunnille noin 50 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset. Kuntien kustannusten nousua vastaavasti valtion arvonlisäverotulot kasvavat. Kustannusten korvaaminen kunnille kiinteistöjen vuokrissa tai muulla tavoin olisi valtiontalouden näkökulmasta kustannusneutraali toimenpide. Helsingissä on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä palveleviin kiinteistöihin kolmena viime vuonna (2015-2017) investoitu 10 miljoonaa euroa vuosittain ja sitä ennen noin 30 miljoonaa euroa eli yhteensä vuosina 2009-2017 noin 210 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupungin kokonaan omistamien asuntoyhtiöiden omistamista valtion korkotuetuista ja muista vuokrataloista on vuokrattu tiloja ja erityisasuntoja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä palvelevaan toimintaan. Tilat ja erityisasunnot on vuokrattu joko suoraan sosiaali- ja terveysvirastolle tai Helsingin tilakeskuksen välivuokrauksen kautta asukkaille, jolloin investoinneista ja tiloihin sekä erityisasuntoihin kohdistettavista hoito- ja ylläpitokustannuksista on omistajayhtiö voinut hakea arvonlisäveropalautuksen. Asukkaiden kanssa on tehty huoneenvuokralain mukaiset sopimukset arvonlisäverottomasta kuukausivuokrasta.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että mahdolliset syntyvät arvonlisäverokustannukset sekä mahdolliset erityisryhmien asuntojen rakennuttamiseen saatujen investointiavustuksien takaisinperinnästä aiheutuvat kustannukset korvataan asuntoyhtiöille täysimääräisesti. Arvonlisäveropalautusoikeuden mahdollisesti poistuessa erityisasuntokohteista on seurauksena erityisasuntojen asukkaiden vuokrien nouseminen. Asetuksessa tulee huomioida vuokrausperiaatteiden kustannusneutraalius myös erityisasuntojen osalta.

Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana.

Asetuksella ehdotetaan säädettäväksi maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain sekä pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annetun lain 20 §:n tarkoittamasta siirtymäkauden vuokran määräytymisestä.

Siirtymäkauden ajan kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisen lähtökohtana käytettäisiin ensisijaisesti kyseisessä kunnassa jo käytössä olevaa sisäisen vuokran järjestelmää. Asetuksella säädettäisiin, että kunnan käyttöön ottama sisäisen vuokran järjestelmä olisi käytössä kunnan ja maakunnan välisessä, siirtymäkautta koskevassa vuokrasopimuksessa, jos järjestelmä on ollut kunnassa valtuuston päätöksellä käytössä ja sitä käytetään samoilla ehdoilla kunnan toiminnassa muutoinkin.

Mikäli kunnalla ei olisi valtuuston hyväksymää sisäisen vuokran järjestelmää käytössä tai kunta ja maakunta muusta syystä niin sopisivat, maakunnan ja kunnan välillä solmittavassa vuokrasopimuksessa noudatettaisiin valtioneuvoston asetuksella säädettäviä periaatteita, jolloin siirtymäkauden vuokra koostuisi pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokra muodostetaan vuokrattavan rakennuksen teknisen arvon tai sen puuttuessa laskennallisen teknisen arvon, sekä maapohjan arvon pohjalta käyttäen 6 prosentin tuottovaatimusta.