Asemakaavan muutos nro 12940, Lauttasaari, tontti 31063/7, Luoteisväylä 18-20, Lumo Kodit Oy

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

• hyväksyä 9.9.2025 päivätyn asemakaavan muutoksen nro 12940 (liite 3). Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Myllykallio) korttelin 31063 tonttia 7

• antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin huomautuksiin. Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2023-006682

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Luoteisväylän varressa sijaitsevaa tonttia Lauttasaaren Katajaharjussa. Tontilla nykyisin sijaitseva 1950-luvulla rakennettu asuinkerrostalo säilytetään ja kaava mahdollistaa uuden, viisikerroksisen kerrostalon rakentamisen tontin lounaisrinteeseen. Kaavaratkaisu täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja edistää asuntotuotantoa alueella, jolla on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Koivusaaren metroasema sijaitsee alle 400 metrin päässä tontista.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 1 900 k-m². Voimassa olevassa kaavassa on 2 470 k-m² asumista. Kaavaratkaisun mukainen kerrosala tontilla on 4 370 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 50 uutta asukasta.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan uudisrakennuksen sovittaminen Katajaharjun kerrostalovaltaisen keskiosan kaupunkikuvallisesti yhtenäiseen rakennuskantaan ja miljööseen yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Uudisrakennus sijoittuu rinteeseen, joten se hahmottuu tontin lounaisreunan suuntaan nelikerroksisena. Ratkaisu on sovitettu ympäristöönsä hahmoltaan, mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan. Ratkaisu on myös kaupunkiympäristölautakunnan v. 2023 hyväksymien Katajaharjun suunnitteluperiaatteiden mukainen.

Tontti kuuluu pysäköintipaikkojen osalta markkinaehtoiseen alueeseen. Kaavamuutos mahdollistaa pysäköintipaikkojen toteuttamisen nykyisen ja uudisrakennuksen autotalleihin sekä Luoteisväylän puoleiselle piha-alueelle. Tontin ajoliittymät säilyvät nykyisissä sijainneissaan ja ajo uudisrakennuksen autotalleihin noudattaa viitesuunnitelman mukaan tontin sisäisiä, nykyisiä kulkureittejä.

Kaavaratkaisussa pieni osa tontin lounaisnurkasta on liitetty viereiseen puistoalueeseen, jotta Luoteisväylältä puistomuuntamolle johtava yhteys on jatkossa kokonaan puiston puolella.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että suunnittelualueen asukasmäärä kasvaa hieman. Lähinaapureiden näkymät muuttuvat uudisrakennuksen rakentamisen myötä. Tontilta, etenkin puustoiselta lounaisrinteeltä, joudutaan kaatamaan olemassa olevaa puustoa, mutta kompensaatioksi tontille tulee istuttaa uusia puita, joista vähintään 10 tulee olla suurikokoisiksi kasvavia lajeja. Kaavalla ei ole erityisiä sosiaalisia vaikutuksia, kuten vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista siten, että se täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta huomioiden alueen rakennetun ympäristön erityispiirteet, sekä edistää asuntotuotantoa alueella, jolla on hyvät joukkoliikenneyhteydet.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Suunnittelualuetta koskevia suunnitelmia / selvityksiä:

• Lauttasaaren rakennusinventointi 2001–2002 (Helsingin kaupunginmuseo, 2002)
• Katajaharjun suunnitteluperiaatteet (Helsingin kaupunki, asemakaavoitus, 2023)

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaavamuutosalue sijaitsee Luoteisväylän varressa Lauttasaaren Katajaharjussa. Katajaharju sijaitsee Lauttasaaren pohjoisosassa, Länsiväylän pohjoispuolella. Alueen korttelit ovat avoimia ja rakennusten väleistä avautuu näkymiä pihoille. Katutilat ovat väljiä ja vehreitä. Katupuita ei varsinaisesti ole, mutta tonteilla puustoa on usein runsaasti ja useimmilla tonteilla on istutusalueita myös kadun varressa.

Kaavamuutostontti rajautuu idässä Luoteisväylään, etelässä puistoalueeseen ja muilta osin kerrostalotontteihin. Tontin maasto nousee n. 7 metriä Luoteisväylän puoleiselta tontin rajalta kohti lounaista tontin rajaa. Jyrkin rinne sijoittuu tontin puustoiseen lounaisosaan.

Kaavamuutostontilla sijaitsee nykyisin 1950-luvulla rakennettu viisikerroksinen, taitekattoinen asuinkerrostalo. Rakennuksessa on varsinaisten neljän asuinkerroksen lisäksi maanpäällinen kellari, johon on sijoitettu autotalleja sekä varasto-, huolto- ja yhteistiloja. Rakennus on osa Katajaharjun niemen keskiosan kerrostalokortteleita, jotka kaupunginmuseo on inventoinnissaan arvioinut kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kokonaisuudeksi. Kerrostalokortteleissa on toteutunut ja yhä näkyvissä runsaasti piirteitä Lauttasaaren ensimmäisestä 1950-luvun asemakaavasta.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava 0177 (17.03.1995).

Voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK).Tontti on yksityisomistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Kaupunki saa yksityisessä omistuksessa olevien tonttien osalta maankäyttökorvauksia. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat tontin pelastusjärjestelyihin ja uudisrakennuksen sovittamiseen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. HSY totesi kannanotossaan, että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi eikä asemakaavan muutos edellytä vesihuollon lisärakentamista eikä johtosiirtoja. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavamääräyksillä on ohjattu uudisrakentamisen sopeutumista arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön ja säilyvälle rakennukselle on määritelty toteutunutta tilannetta vastaavat rakennusala ja ­oikeus sekä rakennuksen korkeus. Tontin pelastusjärjestelyt on alustavasti selvitetty kaavamuutoksen pohjaksi laaditussa viitesuunnitelmassa. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 6 kpl.

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat rakentamisaikaisten kaivuu-, paalutus- ja räjäytystöiden vaikutuksiin naapuritaloyhtiöihin, vehreän näkymän ja puuston menetyksiin, läpikulkuliikenteeseen tonteilla, lintuturvallisuuteen ja kolopesijälintujen pesintämahdollisuuksiin sekä puiden kaatamisen vaikutuksiin linnuston ja oravien pesäpaikkoihin, tontin eteläpuolella kulkevaan epäviralliseen kävely-yhteyteen ja sen talvikunnossapitoon, Luoteisväylälle kulkeutuvien hulevesien ohjaukseen, rakentamisen aikaisiin liikenteen järjestelyihin, tontin jätehuoltoon, Lauttasaaren käynnissä olevien tai suunniteltujen rakennushankkeiden määrään ja massiivisuuteen, kaavahankkeiden vaikutuksiin Lauttasaaren palveluverkostoon ja liikunta- ja viheralueiden riittävyyteen, kaavamuutoksen mahdollisiin positiivisiin vaikutuksiin alueen pk-yrityksille sekä täydennysrakentamisen onnistuneeseen sovittamiseen alueelle. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että tontille on annettu useita istutuksiin liittyviä kaavamääräyksiä ja lintujen törmäysriskiä on pyritty vähentämään kaavamääräyksellä lasipinnoista. Tontille on merkitty kaavaan paikka jätehuollolle.

Kirjallisten mielipiteiden lisäksi kaavoittajaan oltiin yhteydessä puhelimitse ja sähköpostitse. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (AKL/MRL 65 §) 13.11.2024–13.12.2024. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Helen Sähköverkko Oy
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos

Lausunnoissa esitetyt huomiot kohdistuivat pelastautumisen järjestämiseen. Pelastuslaitoksen mukaan pelastusajo uudisrakennukselle on suunnitelmien mukaan ahdas ja matala johtuen puustosta ja säilyvän rakennuksen parvekkeista. Suunnittelussa tulee soveltaa Hiklu-pelastustieohjetta.

Kaupunginmuseo totesi lausunnossaan, että kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta asemakaavan muutokselle asetetut tavoitteet on riittävällä tavalla otettu huomioon kaavaehdotuksessa.

Helen Sähköverkko ja HSY ilmoittivat, että asemakaavan muutosehdotukseen ei ole huomautettavaa. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyvät tarvittavat maankäyttösopimusmenettelyt on saatettu päätökseen.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 57 §, 59 §, 62 §.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavan muutoksesta hallintosäännön 16 luvun 1 §:n kohdan 2 perusteella, koska kaavaratkaisulla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia.

Kaupunkiympäristölautakunta 09.09.2025 § 434

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 13.12.2024

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo 7.6.2024

Päätös tullut nähtäväksi 22.09.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kunnallisvalituksella

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.