Toivomusponsi, melojien harrastusmahdollisuuksien parantaminen

Asialla on uudempia käsittelyjä
Tämä on esitys

Valtuutettu Mai Kivelän toivomusponsi melojien harrastusmahdollisuuksien parantamisesta

Helsingin kaupunginhallitus

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 6.11.2024 § 231 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esittelijän perustelut

Käsitellessään ryhmäaloitetta merellisen strategian päivittämisestä 6.11.2024 kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Mai Kivelän toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta siihen, että Helsingin merellisen strategian 2030 toimenpiteiden päivityksen yhteydessä parannetaan melojien harrastusmahdollisuuksia mm. lisäämällä rantautumispaikkoja ja tarjoamalla säilytyspaikkoja melontavälineille.

Asiasta on saatu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ja kaupunkiympäristölautakunnan lausunnot.

Kaupunkiympäristön toimiala valmistelee Helsingin merellisen strategian toimenpiteiden päivittämistä yhteistyössä muiden toimialojen ja sidosryhmien kanssa. Toimenpiteet päivitetään linjassa uuden kaupunkistrategian 2025–2029 merellisyyttä koskevien kirjausten kanssa ja tuodaan päätöksentekoon strategian voimaantulon jälkeen.

Merellisen strategian kolme päätavoitetta liittyvät Helsingin vetovoimaisuuteen ja toimivuuteen merellisenä kaupunkina, merellisten palvelujen ja virkistysmahdollisuuksien saavutettavuuteen sekä meriluonnon vaalimiseen. Melontamahdollisuuksien kehittäminen tukee kaikkien näiden toteutumista.

Toimenpiteiden päivittämisen tavoitteena on varmistaa saarten saavutettavuus sekä asiakaslähtöinen ja päästötön vesiliikenne. Toinen tärkeä toimenpidekokonaisuus liittyy rantojen ja saarten infrastruktuurin parantamiseen. Samalla parannetaan yhteistyötä merellisiä palveluita tuottavien yritysten kanssa.

Melontamahdollisuuksien kehittäminen tukee paitsi merellisen strategian tavoitteiden toteutumista, myös laajemmin kaupunkilaisten hyvinvointia ja siihen liittyviä tavoitteita. Melontapalvelujen kehittäminen edistää kaupunkilaisten liikkumista ja parantaa mahdollisuuksia nauttia luonnon hyvinvointivaikutuksista. Liikkumisen muotona melonta on päästötön ja kuluttaa luonnonympäristöä vain vähän.

Helsingissä toimii tällä hetkellä noin kymmenen melontaseuraa kaupungin liikuntapalvelujen hallinnoimilla alueilla tai tiloissa. Melontaseurat järjestävät kursseja, lainaavat jäsenilleen varusteita sekä tarjoavat säilytyspaikkoja jäsentensä omille kajakeille.

Vain osa melonnasta kiinnostuneista kaupunkilaisista on melontaseurojen jäseniä, joten kaupunkilaisten omien kajakkien ja SUP-lautojen säilytysmahdollisuuksia toivotaan usein. Helsingissä on useita yrityksiä, joilla olisi kiinnostusta ja valmius tuoda kajakkien vuokrausautomaatteja ranta-alueille. Tällainen palvelu tarjoaisi mahdollisuuden päästä melomaan ilman että omistaa omaa kajakkia tai kuuluu melontaseuraan. Haasteena on kuitenkin löytää ranta-alueilta sopivia sijoituspaikkoja automaateille. Kaupunkikuvallisesti automaatit eivät sovi keskeisimpiin kulttuurimaisemakohteisiin kuuluville ranta-alueille. Syrjäisemmät sijoituspaikat eivät puolestaan mahdollista kannattavaa liiketoimintaa ja voivat olla käyttäjien näkökulmasta hankalammin saavutettavia.

Sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta että kaupunkiympäristölautakunta kehottivat lausunnoissaan kaupunkia kokeilemaan kajakkien vuokrausautomaattia jossain sopivassa kohteessa. Toiveeseen on vastattu Pikku-Huopalahdessa kuluvana kesänä. Kaupunkiympäristön toimiala vuokrasi kesäkuussa automaatille sopivan maa-alueen kajakkeja vuokraavalle yritykselle. Automaatti on tällä hetkellä toiminnassa.

Maankäytön suunnittelulla voidaan sovittaa yhteen virkistyskäytön ja luonnonsuojelun tarpeita ranta-alueilla: esimerkiksi Itäisen saariston asemakaavassa on merkitty useimpiin saariin melojien rantautumispaikkoja kaavamerkinnällä ”me”. Melojia palveleva rantautumispaikka voi olla esimerkiksi matala laituri tai opasteella merkitty rantautumiseen soveltuva kohta. Itäisen saariston asemakaavan toteuttaminen etenee ja esimerkiksi Neitsytsaareen on jo rakennettu melontalaituri. Myös Koivusaaressa ja Saukonnokan altaalla melontaolosuhteet on huomioitu asemakaavan muutoksessa.

Melontamahdollisuuksia kehitetään tunnistamalla ja kilpailuttamalla niille soveltuvia paikkoja ranta-alueilla. Harrastusmahdollisuuksia voidaan lisätä parantamalla melontaseurojen toimintamahdollisuuksia ja tunnistamalla ja tarjoamalla lisää vuokrauspisteitä melontayrittäjien ylläpidettäväksi. Aurinkolahden ja Lauttasaaren uimarannoille haettiin tänä keväänä yrittäjä tuottamaan SUP-lautojen ja kanoottien vuokrauspalveluita. Venesatamat ja niiltä vapautuvat alueet ja laituripaikat tai melontavälineiden säilytykseen sopivat tilat huomioidaan melojien harrastusmahdollisuuksien kehittämisessä. Valvottujen uimarantojen yhteyteen on merkitty poijuilla turvallisia rantautumisväyliä ja -paikkoja melojille. Merellisen Helsingin vetovoimaisuuden vuoksi olisi tärkeää löytää uusille palveluille sijaintipaikkoja erityisesti alueilta, joilla niitä ei vielä ole.

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.

Kaupunkiympäristölautakunta 29.04.2025 § 248

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Toivomusponnessa kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta siihen, että Helsingin merellisen strategian 2030 toimenpiteiden päivityksen yhteydessä parannetaan melojien harrastusmahdollisuuksia muun muassa lisäämällä rantautumispaikkoja ja tarjoamalla säilytyspaikkoja melontavälineille.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 6.11.2024, että Helsingin merellisen strategian toimenpiteet päivitetään vuosille 2024–2030. Toimenpiteiden päivitystä valmistellaan kaupunkiympäristötoimialan johdolla yhteistyössä muiden toimialojen, sekä ulkopuolisten sidosryhmien ja keskeisten toimijoiden kanssa. Toimenpiteiden päivitys tuodaan päätöksentekoon uuden kaupunkistrategian 2025–2029 voimaantulon jälkeen ja kytketään kaupunkistrategian merellisyyttä koskeviin kirjauksiin.

Helsingin merellisen strategian kolme päätavoitetta liittyvät Helsingin vetovoimaisuuteen ja toimivuuteen merellisenä kaupunkina, merellisten palveluiden ja virkistysmahdollisuuksien saavutettavuuteen sekä meriluonnon vaalimiseen. Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että melonnan mahdollisuuksien kehittäminen tukee kaikkien näiden päätavoitteiden toteutumista. Melontaharrastuksen mahdollisuuksien parantaminen tukee myös kuntalaisten liikkumisen edistämiseen liittyviä tavoitteita, vahvistaa mahdollisuutta nauttia luonnon hyvinvointivaikutuksista sekä on liikkumisen muotona päästötön ja oikein ohjattuna vain vähäisesti luonnonympäristöä kuluttava. Melontatoiminta ja sen edellytykset huomioidaan osana näiden tavoitteiden saavuttamiseksi osoitettavissa toimenpiteissä.

Helsingissä toimii tällä hetkellä noin kymmenen melontaseuraa liikuntapalvelukokonaisuuden hallinnoimilla alueilla tai tiloissa. Osa melontaseuroista ottaa uusia jäseniä. Melontaseurat järjestävät kursseja, lainaavat jäsenilleen varusteita sekä tarjoavat säilytyspaikkoja jäsentensä omille kajakeille. Toisaalta vain osa melonnasta kiinnostuneista kuntalaisista on melontaseurojen jäseniä, joten kuntalaisten omien kajakkien ja SUP-lautojen säilytysmahdollisuuksia toivotaan usein. Elinkeino-osaston yritysluotsit sekä liikuntapalvelukokonaisuus ovat saaneet yhteydenottoja yrityksiltä, joilla olisi halua ja valmiutta tuoda kajakkien vuokrausautomaatteja ranta-alueille. Tällainen palvelu tarjoaisi mahdollisuuden päästä melomaan ilman, että omistaa omaa kajakkia tai kuuluu melontaseuraan. Haasteena on kuitenkin ollut löytää ranta-alueilta näille automaateille sopivia sijoituspaikkoja. Kaupunkikuvallisesti tällaiset rakenteet eivät sovi keskeisimpiin kulttuurimaisemakohteisiin kuuluville ranta-alueille. Syrjäisemmät sijoituspaikat eivät puolestaan mahdollista kannattavaa liiketoimintaa, ja voivat olla käyttäjien näkökulmasta hankalammin saavutettavia.

Kaupunkiympäristölautakunta kehotti Helsingin merellisen strategian päivittämisen yhteydessä kaupunkia aloittamaan pilotin, jossa kokeillaan kajakkien vuokrausautomaattia jossakin sopivaksi nähdyssä kohteessa. Tämän lisäksi harrastusmahdollisuuksia tulisi lisätä parantamalla melontaseurojen toimintamahdollisuuksia ja tarjota lisää vuokrauspisteitä melontayrittäjien ylläpidettäväksi.

Tällä hetkellä melojille on merkitty poijuilla turvallisia rantautumisväyliä ja -paikkoja valvottujen uimarantojen yhteyteen. Itäisen saariston asemakaavassa on osoitettu saariin melojien rantautumispaikkoja kaavamerkinnällä ”me”. Melojia palveleva rantautumispaikka voi olla esimerkiksi matala laituri tai ranta-alueelle opasteella merkitty rantautumiseen soveltuva kohta. Itäisen saariston asemakaavan toteuttaminen etenee ja esimerkiksi Neitsytsaareen on jo rakennettu melontalaituri. Kaupungin ylläpitämistä melontatoiminnan rakenteista ja varusteista vastaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalvelukokonaisuus.

Melonnan olosuhteita kehitetään sekä tunnistamalla ja kilpailuttamalla niille soveltuvia paikkoja ranta-alueella, että huomioimalla melontaolosuhteet kaavoissa, kuten on tehty Koivusaaressa ja Saukonnokan altaalla. Melojien harrastusmahdollisuuksien kehittämisessä tulee ottaa huomioon myös venesatamat, ja niiltä mahdollisesti vapautuvat alueet tai laituripaikat sekä melontavälineiden säilytykseen sopivat tilat.

Lausunto on valmisteltu yhdessä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä elinkeino-osaston kanssa.

Käsittely

Kaupunkiympäristölautakunta päätti käsitellä vs. toimialajohtajan kahdeksannen esityksen kokouksen kuudentena asiana.

Vastaehdotus:
Mia Haglund: Lisätään lausuntoehdotuksen kappaleen 5 loppuun: "Kaupunkiympäristölautakunta kehottaa Helsingin merellisen strategian päivittämisen yhteydessä kaupunkia aloittamaan pilotin, jossa kokeillaan kajakkien vuokrausautomaattia jossakin sopivaksi nähdyssä kohteessa.

Tämän lisäksi harrastusmahdollisuuksia tulisi lisätä parantamalla melontaseurojen toimintamahdollisuuksia ja tarjota lisää vuokrauspisteitä melontayrittäjien ylläpidettäväksi."

Kannattaja: Anni Sinnemäki

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Mia Haglundin vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

15.04.2025 Pöydälle

08.04.2025 Pöydälle

Esittelijä
vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Hanna Helaste
Lisätiedot

Vili Tuomisto, projektinjohtaja: 09 310 52606

vili.tuomisto@hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 29.04.2025 § 59

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että melonnan mahdollisuuksien kehittäminen tukee paitsi Helsingin merellisen strategian tavoitteiden toteutumista, myös edistää laajemmin kaupunkilaisten hyvinvointia ja siihen liittyviä tavoitteita. Melontaharrastuksen mahdollisuuksien parantaminen edistää helsinkiläisten liikkumista, vahvistaa mahdollisuutta nauttia luonnon hyvinvointivaikutuksista, sekä on lisäksi liikkumisen muotona päästötön ja hyvin ohjattuna vain vähäisesti luonnonympäristöä kuluttavaa.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 6.11.2024, että Helsingin merellisen strategian toimenpiteet päivitetään vuosille 2025–2030. Merellisen strategian tavoitteet nähdään edelleen ajankohtaisina ja kannatettavina, mutta toimenpideohjelma tulee päivittää strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja Helsingin merellisen kehittämisen varmistamiseksi.

Helsingin merellisen strategian kolme päätavoitetta liittyvät Helsingin vetovoimaisuuteen ja toimivuuteen merellisenä kaupunkina, merellisten palveluiden ja virkistysmahdollisuuksien saavutettavuuteen, sekä meriluonnon vaalimiseen. Merellisen strategian toimenpiteiden päivityksessä keskitytään vaikutuksiltaan merkittäviin kokonaisuuksiin. Päivityksen tavoitteena on varmistaa saarien saavutettavuus, sekä asiakaslähtöinen ja päästötön vesiliikenne. Toinen tärkeä toimenpidekokonaisuus on rantojen ja saarten infrastruktuurin parantaminen siten, että se mahdollistaa saariston ja ranta-alueiden kehittymisen. Kolmanneksi parannetaan yhteistyötä merellisiä palveluita tuottavien yritysten kanssa. Toimenpiteiden päivityksen yhteydessä on tärkeää merellisen kehittämisen resursoinnin varmistaminen ja vastuiden tarkentaminen. Toimenpiteiden päivitys tuodaan päätöksentekoon uuden kaupunkistrategian 2025–2029 voimaantulon jälkeen, ja kytketään kaupunkistrategian merellisyyttä koskeviin kirjauksiin.

Maankäytön suunnittelulla voidaan yhteensovittaa virkistyskäytön ja luonnonsuojelun tarpeita ranta-alueilla: esimerkiksi Itäisen saariston asemakaavassa on merkitty useimpiin saariin melojien rantautumispaikkoja (me). Melojia palveleva rantautumispaikka voi olla esimerkiksi matala laituri, tai ainoastaan ranta-alueelle opasteella merkitty rantautumiseen soveltuva kohta. Itäisen saariston asemakaavan toteuttaminen etenee ja esimerkiksi Neitsytsaareen on jo rakennettu melontalaituri. Tällä hetkellä Helsingissä melojille on merkitty poijuilla turvallinen rantautumisväylä ja -paikka myös valvottujen uimarantojen yhteyteen.

Helsingissä toimii tällä hetkellä noin kymmenen melontaseuraa liikuntapalvelukokonaisuuden hallinnoimilla alueilla tai tiloissa. Osa melontaseuroista ottaa uusia jäseniä. Melontaseurat järjestävät kursseja, lainaavat jäsenilleen varusteita, sekä tarjoavat säilytyspaikkoja jäsentensä omille kajakeille. Toisaalta vain osa melonnasta kiinnostuneista kuntalaisista on melontaseurojen jäseniä, joten kuntalaisten omien kajakkien ja SUP-lautojen säilytysmahdollisuuksia toivotaan usein. Liikuntapalvelukokonaisuus on saanut yhteydenottoja yrityksiltä, joilla olisi halua ja valmiutta tuoda kajakkien vuokrausautomaatteja ranta-alueille. Tällainen palvelu tarjoaisi mahdollisuuden päästä melomaan ilman, että omistaa omaa kajakkia, tai kuuluu melontaseuraan. Haasteena on kuitenkin ollut löytää ranta-alueilta näille automaateille sopivia sijoituspaikkoja. Kaupunkikuvallisesti tällaiset rakenteet eivät sovi keskeisimpiin kulttuurimaisemakohteisiin kuuluville ranta-alueille. Syrjäisemmät sijoituspaikat eivät puolestaan mahdollista kannattavaa liiketoimintaa, ja voivat olla käyttäjien näkökulmasta hankalammin saavutettavia.

Melonnan olosuhteita kehitetään sekä tunnistamalla ja kilpailuttamalla niille soveltuvia paikkoja ranta-alueella sekä huomioimalla melontaolosuhteet kaavoissa, kuten on tehty Koivusaaressa ja Saukonnokan altaalla. Aurinkolahden ja Lauttasaaren uimarannoille haetaan tänä keväänä yrittäjää tuottamaan Sup-lautojen ja kanoottien vuokrauspalveluita. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kehottaa Helsingin merellisen strategian päivittämisen yhteydessä kaupunkia aloittamaan pilotin, jossa kokeillaan kajakkien vuokrausautomaattia jossakin sopivaksi nähdyssä kohteessa.

Liikuntapalvelukokonaisuuden sekä laajemmin merellisen Helsingin vetovoimaisuuden näkökulmasta olisi tärkeä löytää uusille palveluille sijaintipaikkoja erityisesti alueilta, joilla niitä ei vielä ole. Vuonna 2019 ensimmäisen kerran käynnistetty ja keväällä 2025 päivitettävä Uusien toimintojen paikat rantareitillä -työ pyrkii tunnistamaan uusille toiminnoille sijoittumispaikkoja Helsingin merelliseltä vyöhykkeeltä ja vastaamaan yrityskentän ajankohtaiseen investointihalukkuuteen rantareitillä. Aineisto päivitetään kaupungin toimialojen yhteistyönä kolmen vuoden välein, ja tämän vuoden päivitystyön yhteydessä on tunnistettu lukuisia uusia mahdollisia merellisten palvelujen paikkoja.

Käsittely

Vastaehdotus:
Sami Muttilainen: Lisätään kappaleen 7 loppuun:

”Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kehottaa Helsingin merellisen strategian päivittämisen yhteydessä kaupunkia aloittamaan pilotin, jossa kokeillaan kajakkien vuokrausautomaattia jossakin sopivaksi nähdyssä kohteessa."

Kannattaja: Paavo Arhinmäki

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Sami Muttilaisen vastaehdotuksen yksimielisesti.

Esittelijä
liikuntajohtaja
Tarja Loikkanen
Lisätiedot

Minttu Perttula, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 36171

minttu.perttula@hel.fi

Stefan Fröberg, ulkoilupalvelupäällikkö, puhelin: 09 310 87901

stefan.froberg@hel.fi

Esittelijä

kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula

Lisätietojen antaja

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 21731

maria.nyfors@hel.fi