Avustuksen hakeminen, valtionavustus, nuorten huumekuolemien ehkäiseminen, sosiaali- ja terveysministeriö, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Yhteisten palvelujen johtaja päätti hakea sosiaali- ja terveysministeriöltä 1 016 138 euron avustusta liitteen mukaiseen "Nuorten huumekuolemien ehkäiseminen"- hankkeeseen. Hanke koostuu nuorten päihdepalvelujen ja yhteistyörakenteiden tehostamisesta sekä dialoginen responssi päihdepsykoosiin -tutkimushankkeesta.

Samalla yhteisten palvelujen johtaja päätti valtuuttaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan päihdepalvelujen päällikön toimimaan avustuksen hakijana valtion haeavustuksia. fi -palvelussa.

Lisäksi yhteisten palvelujen johtaja toteaa, että hakemus koskee vuotta 2025. Avustus on käytettävissä 2025-2027 välisenä aikana. Hankkeen kokonaiskustannukset ajalta 2025-2027 ovat arviolta 1 910 276 euroa. Hankeen kokonaiskustannusarvio päivittyy vuoden 2025 aikana.

Petteri Orpon hallitusohjelmassa on varattu rahoitusta nuorten huumekuolemien ehkäisyyn. Valtionavustuksen tarkoituksena on kattaa kustannuksia, jotka kertyvät huumekuolemien ehkäisyn menetelmien, huumeiden käytön varhaisen tunnistamisen sekä tuen ja hoidon koordinaatiosta ja sisällön kehittämisestä. Nyt haettavissa olevan valtionavustuksen määrä on 3,15 miljoonaa euroa.

Huumekuolemien määrä on kasvanut Suomessa koko 2000-luvun ajan. Viimeisimmät, vuoden 2023 tilastot osoittavat, että huumemyrkytyskuolemien määrä on Suomen mittaushistorian korkein. Huumemyrkytyskuolemiin menehtyi yhteensä 253 henkilöä, joista 89 oli alle 25-vuotiaita. Huumemyrkytyskuolemat ovat nousemassa yleisimmäksi tapaturmaiseksi kuolinsyyksi alle 25-vuotialla nuorilla. Huumekuolemista suurin osa on tapaturmaisia eli kuolema on tahaton, ja olisi yleensä ollut estettävissä, kuten muutkin tapaturmat.

Helsingissä on lasten ja nuorten palveluja kehitetty yli hallintorajojen erilaisissa työryhmissä, joista jokaisella on ollut työskentelyssään oma määritelty tavoitteensa. Tämä työskentely eri toimijoiden kanssa on kasvattanut ymmärrystä siitä, missä on edelleen kehitettävää ja keiden kanssa kehittämistyötä tulisi erityisesti tehdä. Ne nuoret, jotka eivät selvästi sijoitu mihinkään palveluun suoraan, tarvitsevat monialaista ja hallintorajat ylittävää palvelua. Lapset ja nuoret, joilla on vakava päihdeongelma tai jotka riskikäyttävät päihteitä kuuluvat juuri tähän ryhmään.

Nuorten huumekuolemien ehkäisemisen hankkeessa on tarkoituksena kehittää ja tehostaa edelleen nykyisiä olemassa olevia nuorten päihdepalveluja ja yhteistyörakenteita Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen eri toimijoiden, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja Helsingin poliisin kanssa. Uusien toimintamallien luominen ja pilotointi eivät onnistu pelkästään olemassa olevilla resursseilla, vaan niihin tarvitaan tämän hankkeen tuomaa lisäpanostusta. Hankekokonaisuus täydentynee myöhemmin muun muassa järjestöjen kanssa tehtävällä yhteiskehittämisellä, joka mahdollistuu erillisen järjestöille kohdennettavan hankehaun yhteydessä.

Suomessa amfetamiini sekä buprenorfiinin, bentsodiatsepiinien ja amfetamiinin yhdistelmät esiintyvät huumekuolemissa merkittävästi useammin nuoremmilla kuin vanhemmilla. Erityisessä riskissä ovat nuoret, joiden päihdekäyttöön liittyy psykoottista tai muuta vaikea-asteista psykiatrista oireilua, eli niin sanotut kaksoisdiagnoosipotilaat.

Nuorten huumekuolemien ehkäisemisen hankkeen yhteydessä toteutetaan tutkimushanke, jossa Helsingin kaupungin psykoosipalveluihin implementoidaan avoimen dialogin kaltaisen verkostokeskeisen ja palveluohjauksellisen nuorten kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitomalli. Valtionavustuksella katetaan kansainväliset standardit täyttävän avoimen dialogin hoitomallin perustason yhteistoiminnallisen verkostotyön prosessikoulutuksen kustannukset 24 Helsingin kaupungin psykiatrian ja päihdepalvelujen työntekijälle. Koulutuksen kesto on yksi vuosi.

Sosiaali- ja terveysministeriön avustushaku ohjelmaan nuorten huumekuolemien ehkäisemiseksi kaupungeille ja hyvinvointialueille päättyy 31.3.2025 klo 16.15.

Hallintosäännön 12 luvun 4 §:n kohdan 7 mukaan rahoitusjohtaja hakee kaupungin puolesta valtionosuudet ja -avustukset sekä niihin verrattavat etuudet. Rahoitusjohtaja on 13.9.2017 § 64 siirtänyt toimivaltaansa siten, että kunkin toimialan hallintojohtaja päättää toimialaansa liittyvien valtionavustusten sekä niihin verrattavien etuuksien hakemisesta.
Lisäksi rahoitusjohtaja päätti todeta, ettei keskushallintoa tai koko kaupunkia koskevilta osilta valtionavustusten tai niihin verrattavien etuuksien hakemisen toimivaltaa siirretä kyseisellä päätöksellä.

Koska valtionavustusta haetaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan hankkeeseen, on toimivalta avustuksen hakemisesta yhteisten palvelujen johtajalla.