Lausuntopyyntö, kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat, valtioneuvoston kanslia

Pormestari päätti antaa valtioneuvoston kanslialle seuraavan lausunnon kansallisen TKI -politiikan ja -toiminnan strategisista valinnoista.

Lausuntopyynnössä kommentteja on pyydetty toimittamaan vastaamalla kysymyksiin.

Onko valintojen valmistelussa ja tavoitteissa tunnistettu olennaiset asiat? Kyllä / ei.

Kyllä.

Huomiot valmisteluun tai tavoitteenasetteluun?

Tuottavuuskasvulle tärkeään TKI-rahoitukseen on sitouduttu yli hallituskausien. Viime hallituskaudella luotiin lainsäädännöllinen perusta TKI-panosten kasvattamiselle (TKI-rahoituslaki) ja Petteri Orpon hallituskaudella on jatkettu valitulla linjalla keskittyen TKI-menojen harkittuun kohdentamiseen. Suomen kilpailukyvyn pitkäjänteisen kehittämisen kannalta tällainen jatkumo on tärkeää ja luo myös ennustettavuutta TKI-toimintaan. Helsingin kaupunki pitää erittäin hyvänä, että strategisia valintoja laaditaan laajassa yhteistyössä erilaista asiantuntemusta hyödyntäen.

Huomiot vaikutuspolkuihin, miten näette valintojen vaikutukset?

Valtion TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat-luonnoksessa tuodaan esille, että valinnat vaikuttavat T&K-rahoituksen kohdentamiseen ja kansalliseen yhteistyöhön TKI-toimijoiden ja hallinnonalojen välillä. Valinnoilla on vaikutusta myös kansainväliseen yhteistyöhön, vaikuttamiseen ja maakuvatyöhön.

Helsingin kaupunki kiinnittää huomiota siihen, että strategisten valintojen toimintamalli tulee saada hyvin jalkautettua yli ministeriö- ja sektorirajojen. Myös valtionhallinnon muiden päätösten pitää tukea valittua toimintamallia.
Esimerkiksi maakuvatyöllä on merkitystä TKI-osaajien ja investointien houkuttelussa. Silti julkiset panostukset matkailun edistämiseen ovat hyvin pienet ja vähäisiä maakuvaresursseja on juuri leikattu. Myös voimavarat osaajien ja yritysten kansainväliseen houkutteluun ovat varsin pienet.

Huomiot valintojen lähtökohtiin ja tunnistamiseen

Hallituskaudet ylittävällä TKI-politiikalla on pyritty lisäämään T&K-panostusten kasvattamista vuoteen 2030 mennessä neljään prosenttiin BKT:sta. Suomen julkisen sektorin osuus tästä on 1/3 ja yritysten 2/3. Julkinen sektori voi toimia mahdollistajana, jotta yritysten TKI-panostukset kasvaisivat, syntyisi uusia kasvuhakuisia yrityksiä sekä tuottavuutta parantavia ratkaisuja. Helsingin kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että tutkimus- ja innovaationeuvosto on painottanut valintaperusteissa Suomen kestävää kasvua ja uudistumista. Valintojen tunnistamisen lähtökohdat ja näkökulmat ovat erittäin relevantteja (tuottavuus, osaamispohja, kumppanuudet ja kansalliset ja globaalit haasteet), mutta jopa liiankin mahdollistavia. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että strategisten valintojen mallin toimivuutta arvioidaan ja kehitetään tarvittaessa.

Huomiot valinta-aihioihin. Onko aihioissa otettu huomioon oikeat näkökulmat? Mitä täydennettävää niihin on?

TKI-järjestelmä: riskinottokyvyn lisääminen ja investointien houkuttelu

TKI-toiminnan uudistava vaikutus kanavoituu erityisesti uusien kasvuhakuisten yritysten ja liiketoimintojen syntymisen kautta. Jo käytössä olevan yritysten TKI-verokannustimen käytön jatko on hyvä ja konkreettinen toimi yritysten TKI-investointien kasvattamiseen. T&K-verokannustimen vaikutuksia on hyvä arvioida ja tehdä tarvittaessa parannuksia kannustimeen. Myös TKI-verokannustimen tunnettuutta on syytä lisätä. Helsinki pitää myös hyvänä, että suunnitteilla on myös kilpailtuun hakuun perustuva uusi TKI-kasvuyritysinstrumentti.

Kaupallistamis- ja myyntiosaamisen vahvistamiseen olisi tärkeä panostaa Suomessa, jotta TKI-toiminnasta syntyvistä tuotoksista tulee liiketoimintaa. Erityisesti yliopistoissa kaupallistamis- ja liiketoiminta-osaamista, yrittäjämäistä ajattelua ja innovaatio-osaamista olisi syytä vahvistaa yrittäjyys- ja innovaatio-koulutuksilla ja yrityshautomotoiminnalla. Julkisen talouden suunnitelmassa olevaa TKI-toimintaan varattua liikkumavaraa tulisi käyttää korkeakouluissa toteutettavien
esihautomo-, hautomo- ja kiihdyttämöohjelmien rahoittamiseen.

Data ja datapohjainen arvonluonti

Valinta-aihiona data ja datapohjainen arvonluonti on kannatettava. Tekoälyn käyttöönotto ja datapohjaisen arvonluonnin hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa edistää yritysten kilpailukykyä, kannattavuutta ja kasvua. Helsingin kaupunki korostaa, että nyt on erityisen tärkeää varmistaa digitaalisten innovaatiokeskittymien toiminnan jatkuminen. Suomalaisissa digitaalisissa innovaatiokeskittymissä (European Digital Innovation Hubs EDIHs, joita on Euroopassa noin 200 ja Suomessa neljä) korostuu erityisesti tekoälyn käyttöönotto ja datan saatavuuden varmistaminen. Digitaaliset innovaatiokeskittymät auttavat yrityksiä parantamaan tuotantoprosesseja, tuottavuutta ja innovaatioiden kehittymistä. Keskittymät tukevat esimerkiksi tekoälyä ja suurteholaskentaa hyödyntäviä sekä sijaintitieto-, robotiikka- ja IoT-ratkaisuja.

Valtion vastinrahoitus on edellytys digitaalisten innovaatiokeskittymien toiminnalle vuosina 2026–2028. Valtion 30 prosentin osuuden jatko mahdollistaa teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvän yleisen tuen noin kymmenelle tuhannelle pk-yritykselle ja sidosryhmän edustajalle sekä räätälöidyt matalan kynnyksen tekoälykehityksen tukipalvelut vähintään 500 pk-yritykselle. Ilman kansallista rahoitusosuutta toiminta on vaarassa loppua kokonaan, sillä kaupungeilla ja TKI-toimijoilla ei ole mahdollisuutta kattaa koko 50 prosentin EU-vastinrahavelvoitetta. Digitaalisten innovaatiokeskittymien toiminnan päättyminen veisi pohjaa myös muilta merkittäviltä kansallisesti merkittäviltä investoinneilta kuten Lumi 2.0 AI Factory, eurooppalaiset testi- ja kokeilualustat (TEFs) ja ELLIS- instituutti. Digitaalisten innovaatiokeskittymien toiminnan jatkaminen on myös kustannustehokasta valtion näkökulmasta.

Resilienssi

TKI-järjestelmän resilienssiä pystytään parhaiten lisäämään panostamalla osaamiseen. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että korkeakoulujen ja VTT:n perusrahoitusta vahvistetaan ja rahoitusta suunnataan pitkäkestoisiin perustutkimuksesta ponnistaviin projekteihin, joilta edellytetään mahdollisimman vähän hallinnollista raportointia. Pitkäjänteinen rahoitus auttaa houkuttelemaan parhaita osaajia TKI-toimintaan. Valintojen toimeenpanon ja rahoituksen suuntaamiseen tulee perustua perusrahoituksen lisäksi pääasiassa kilpailullisiin menettelyihin. Rahoituksen pitää ohjautua parhaille projekteille ja niille organisaatioille, jotka pystyvät hyödyntämään rahoitusta vaikuttavimmilla tavoilla. Suomen EU-vaikuttamisen osalta Helsinki korostaa, että EU:n tutkimus- ja innovointiohjelma on säilytettävä itsenäisenä ja kilpailuperustaisena. TKI-puiteohjelma FP10 (nykyinen Horisontti Eurooppa) on pidettävä erillään muista rahoitusinstrumenteista, jotta voidaan turvata eurooppalaisen tutkimuksen ja innovaation korkea taso sekä toimijoiden tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kehityshankkeisiin.

Suomalaisen elinkeinorakenteen resilienssin näkökulmasta TKI-politiikan strategisissa valinnoissa tulisi korostaa palvelualojen TKI-toimintaan panostamista. Mikäli palvelualoille kyetään kehittämään vaikuttavia TKI-toiminnan muotoja, voi toimialojen uusiutuminen vauhdittaa huomattavasti talouden tuottavuuskehitystä. Suomalaisen yhteiskunnan resilienssiä ja uusiutumista korostava TKI-politiikka ei saa olla liian teollisuus- ja teknologialähtöistä.

Ilmastonmuutoksen varautuminen edellyttää vahvaa kannustamista innovaatioihin. Uudet ratkaisut edistävät sopeutumista esimerkiksi sään ääri-ilmiöihin.

Murrosteknologiat, kaksikäyttö ja puolustus

Valintaperuste on ajankohtainen ja mahdollistaa ajankohtaisiin haasteisiin vastaamisen. On kuitenkin varmistettava, että TKI-rahoitus ei painotu liikaa turvallisuuteen.

Terveys- ja hyvinvointi

Helsingin kaupunki pitää erityisen hyvänä, että sosiaali- ja terveysala ja julkiset palvelut huomioidaan strategisissa valinnoissa. TKI-kokeilualustat vauhdittavat suomalaisten terveyspalveluiden ja -teknologian ratkaisujen kehittämistä sekä siirtymää erikoissairaanhoidon painottamisesta ennaltaehkäisevään ja datalähtöiseen terveydenhuoltoon.

Suomalaiset julkiset organisaatiot voivat tukea TKI-toiminnan valintoja hankkimalla rohkeasti kasvuhakuisten yritysten uusia ratkaisuja sekä osallistumalla aktiivisesti itse innovaatioyhteistyöhön tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Hyvinvointialueilla tulee olla riittävästi resursseja TKI-työhön ja uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa voidaan tukea myös mahdollistavalla tai velvoittavalla lainsäädännöllä. Innovatiiviset yritykset voivat saada merkittävää lisähyötyä TKI-toimintaansa, jos Suomi pystyy toimimaan edelläkävijämarkkinana uusille ratkaisuille.

Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus

Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus on tärkeä teema, joka kokoaa yhteen useita tulevaisuuden kannalta tärkeitä asiakokonaisuuksia. Suomessa kehitettävillä ratkaisuilla on myös merkittävää kansainvälistä potentiaalia esim. merien tilan seuranta ja mikromuovien hallinta.

Kiertotalous on kasvuala ja Suomeen on viime vuosina syntynyt merkittävää kiertotalouteen nojaavaa yritystoimintaa. Kiertotalous on myös vakiintuneille yrityksille tärkeä ja kasvava liiketoiminta-alue, esimerkiksi rakentamisessa ja teollisuudessa. Kiertotalouden on arvioitu luovan EU:n alueelle 700 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä (Sitra). Suomella ja suomalaisella kiertotalouden toimijakentällä on mahdollisuus kasvaa alan suunnannäyttäjäksi ja siten hyötyä alan kasvusta osana puhtaan siirtymän kokonaisuutta. Kiertotalouden edistyminen edellyttää lähivuosina merkittäviä TKI-panostuksia teknisesti ja kaupallisesti toimivien ratkaisujen luomiseksi. Kiertotalous on useiden Suomen TKI-rahoittajien strateginen painopiste. Tätä kokonaisuutta on perusteltua entisestään vahvistaa kansallisen TKI-politiikan ja -toiminnan strategisissa valinnoissa.

Ekologisesta näkökulmasta kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta on Suomelle yksi keskeisimmistä kansantalouden kasvun mahdollisuuksista. Tämä on tärkeää huomioida sekä investointien houkuttelun että innovaatiotoiminnan kannalta.

Toimeenpano ja muut huomiot

Helsingin kaupunki pitää erinomaisena, että valinnoissa ja toimeenpanossa on kiinnitetty huomiota monitieteisyyden ja uusien yllättävien yhdistelmien tärkeyteen. TKI-toiminnan vaikuttavuuden ja uusien kasvun aihioiden kannalta yksi tärkeä elementti on juuri erilaisten toimijoiden yhteen tuominen ja tällaisia kohtaamisia tulisi mahdollistaa ja fasilitoida riittävän vahvasti.

Vapaa sana - ovatko valinnat oikeaan osuvia vai pitäisikö valita jotain muuta?

TKI-politiikan strategisten valintojen kohdalla korostetaan pitkäjänteisyyden merkitystä. Pitkäjänteisyyden roolia voidaan kirjauksissa edelleen vahvistaa tunnistamalla, mitkä rinnakkaiset politiikka-alueet tukevat TKI-toiminnan tavoitteiden saavuttamista. Erityisen tärkeää on varmistaa kansainvälisten osaajien saatavuus. Suomen maahanmuuttopolitiikka ei saa estää parhaiden kansainvälisten osaajien houkuttelua ja sitoutumista Suomeen. Ilman TKI-osaamisen laadun ja määrän kasvua lisäpanostukset eivät voi toteutua vaikuttavalla tavalla. Helsingin kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että valtio varmistaa, että valituilla TKI-panostuksilla saadaan myös pitkäaikaista hyötyä. Vuosina 2024–2027 Suomi on panostanut merkittävästi tohtorikoulutukseen ja tuhannen väitöskirjatutkijan rahoittamiseen. On tärkeä varmistaa, että Suomen kouluttamat henkilöt jäävät myös Suomeen.