Kadunpitopäätös, Vihdintien muuttaminen maantiestä kaduksi asemakaavan 12756 perusteella

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunki on laatinut asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 12756, kaava on hyväksytty kaupungin valtuustossa, HEL 2020–003717, 30.8.2023 ja on tullut lain voimaiseksi 13.3.2025. Asemakaavarajaus liitteessä 3.

Kadunpitopäätös perustuu asemakaavaan 12756 Haagan ympyrä ja Vihdintie, joka tarkentaa Helsingin yleiskaavan, eli niin kutsutun Kaupunkikaavan, ajatuksia kaupungin kehittämisestä ja mahdollistaa kaupunkibulevardin ja pikaraitiotien rakentamisen. Vuonna 2018 lainvoimaiseksi tulleen yleiskaavan keskeisiä teemoja ovat muun muassa kaupunkirakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisella ja siihen liittyvä liikennejärjestelmän uudistaminen. Yleiskaavan toteuttamisen suunnittelu on aloitettu Vihdintien bulevardista.

Maantien muuttaminen kaduksi

Asemakaavassa kaduksi osoitettu maantie muuttuu kadunpitopäätöksellä kaduksi. Maantie lakkaa, kun kadunpitopäätös on tehty, (Alueidenkäyttölaki 86 a §).

Asemakaava-alueeseen sisältyvä tienpitäjän omistama maantien tiealue siirtyy korvauksetta kunnan omistukseen asemakaavan tullessa voimaan (Alueidenkäyttölaki 93 §).

Esityksessä mukana olevat kadut ja kadun osat

Asemakaava-alue kattaa Haagan liikenneympyrän ja Vihdintien etelästä, Haagan liikenneympyrästä Kaupintien risteyksen pohjoispuolelle rajoittuen Mätäjokeen. Asemakaava-alueella Vihdintie alkaa etelästä kaupungin katualueena ja noin 100 m rantaradan sillan pohjoispuolella muuttuu valtion maantieksi.

Se osa asemakaava-aluetta, joka oli ennen valtion maantiealuetta, on ensimmäisen asemakaavan perusteella siirtynyt kaupungin katualueeksi.

Kadunpitopäätös koskee sitä osaa Vihdintiestä, joka on asemakaava-alueella. Asemakaava-alue leikkaa Vihdintien kadunpitopäätösalueen itäpuolella, Kaupintien risteyksen eteläpuolella. Sen osan kunnossapidosta, joka on asemakaava-alueen ulkopuolella Liite 4., on tehty kunnossapitosopimus, kaupungin ja ELY:n välillä, joten vaikka kadunpitopäätös koskee vain asemakaava-aluetta Vihdintien kunnossapito välillä rantaradan silta - Mätäjoki siirtyy kaupungille.

Kadunpitopäätös koskeen noin 0,7 km pituista osaa Vihdintiestä, jonka pinta-ala on noin 1 ha. Liite 2.

Kunnossapidon järjestäminen

Kadunpitopäätöksen seurauksena kunnossa- ja puhtaanapitovastuut jakautuvat kunnossapitolain mukaisesti.

Suurin osa Helsingistä on niin kutsutun kokonaisvastuuhoitojärjestelyn piirissä, jossa kunnossa- ja puhtaanapitovastuut jakautuvat tontinomistajien ja kaupungin kesken eri tavalla kuin edellisessä kappaleessa mainitussa perustapauksessa. Kokonaisvastuuhoidossa kaupunki on kunnossapitolain 8 §:n ja 13 §:n mahdollistamana ottanut esikaupunkialueella sekä eräillä kantakaupunkialueilla osan tontinomistajien vastuulla olevista katujen kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä hoitaakseen.

Kokonaisvastuuhoitoalueilla kaupunki vastaa suurimmasta osasta katualueen kunnossa- ja puhtaanapitovelvoitteista. Tontinomistajien velvollisuuksiksi kokonaisvastuuhoitoalueilla jäävät oman tonttiliittymän talvikunnossa- ja puhtaanapito sekä ilmoitus- ja varoitusvelvollisuus kadussa olevista vaurioista.

Kaupunki perii tontinomistajilta vastuulleen ottamistaan tehtävistä syntyneet kustannukset kunnossapitolain 14 b §:n mukaisesti erillisen päätöksen myötä asettamiensa taksojen mukaan. Taksat perustuvat tonttien pinta-alaan sekä käytettyyn kerrosalaan.

Vihdintiellä ei ole tontteihin rajoittuvia osuuksia eikä tonttiliittymiä. Ajoradan talvihoitovelvoitteet siirtyvät kaupungille, Vihdintien kevyenliikenteenväylien ja pysäkkialueiden talvihoito ja puhtaanapito on ennestään kaupungin vastuulla.

Vihdintien kadunpäätösalue rajoittuu kaupungin katualueeseen, virkistysalueeseen ja kaavoittamattomaan maarekisteritilaan sekä valtion maantiealueeseen, jotka kaikki ovat kunnossapitolaskutuksen ulkopuolella.

Päätöksen tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi kuntalain 139 § mukaisesti liitteen 1 katujen tai kadun osien varrella sijaitsevien tonttien omistajille ja haltijoille.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 3 § 2 momentin 4 kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää kadunpidosta ja kadunpidon lopettamisesta.

Sovelletut oikeusohjeet

Alueidenkäyttölaki (1999/132) 86 a § 1.mom, 93 § 1.mom., Kuntalaki
(410/2 015) 139 §, Hallintolaki (434/2003) 59 §, Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 8 §:n 1. ja 3. mom., 13 §:n 1. ja 2. mom., 14 b §:n 1 mom.,18 §:n 3.mom.

Päätös tullut nähtäväksi 16.09.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.