Avustuksen myöntäminen, kulttuuripalvelukokonaisuus, kulttuurin alueellisen harrastamisen erillisavustukset 2025

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupunkistrategian (2021–2025) mukaan kaupunki on sitoutunut vähentämään segregaatiota. Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, jossa asuinalueet eivät eriydy ja kaikkialla on mahdollista elää turvallista ja viihtyisää elämää positiivisesti omaleimaisissa kaupunginosissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti 17.12.2024, § 191 toimialan tulosbudjetista ja toimintasuunnitelmasta vuodelle 2025. Toimintasuunnitelman mukaan yksi toiminnan painopisteistä vuonna 2025 on segregaation ehkäisy.

Toimialan tavoitteena on väestöryhmien välisten positiivisten kohtaamisten lisääntyminen kaupunkiuudistusalueilla (tavoite 1) ja erojen vähentäminen nuorten toimintakyvyssä ja tulevaisuuden näkymissä eri väestöryhmien välillä (nuorten harrastaminen) (tavoite 2.) Näitä tavoitteita toteutetaan kohdentamalla talousarvion avustusmäärärahoja uudelleen tarveperusteisesti (tavoite 3). Avustusmäärärahojen kohdentaminen tarveperusteisesti sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten matalan kynnyksen harrastustoiminnan saavutettavuuden edistäminen tasaavat eroja eri väestöryhmien välillä ja tukevat sosiaalista integraatiota eri alueilla. Myös sukupuolten ero harrastustoiminnan osallistumisaktiivisuudessa tulee huomioida.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto päätti 6.2.2025, § 7 alueellisen harrastamisen erillisavustuksen myöntämisen periaatteet ja avustettavien hankkeiden arviointiperusteet. Alueellisen harrastamisen erillisavustusta myönnetään eriytymistä ehkäisevään lasten ja nuorten matalan kynnyksen taide- ja kulttuuriharrastustoimintaan ja uusien toimintamallien kehittämiseen. Toiminnan tulee kohdentua kaupunkiuudistusalueille tai muille alueille, jossa lasten ja nuorten harrastustoimintaan osallistuminen on alhaista suhteessa kaupungin keskiarvoon.

Avustuksella voidaan tukea toimintaa, joka on suunnattu pääasiassa 9–18-vuotiaille lapsille ja nuorille, ja sitä myönnetään lähtökohtaisesti kolmevuotisiin hankkeisiin. Tavoitteena on taide- ja kulttuuriharrastusten kautta vahvistaa lasten ja nuorten luottamusta tulevaisuuteen, omaan osaamiseen sekä omiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Tuettavan toiminnan tulee tunnistaa lasten ja nuorten harrastamisen esteitä ja tarjota niihin ratkaisuja. Toimien kohdentamista varten tulee kuulla lasten ja nuorten toiveita, ymmärtää sukupuolen ja syntyperän merkityksiä sekä tunnistaa nuoret, jotka haluaisivat harrastaa ohjatusti, mutta eivät saa siihen mahdollisuuksia.

Toimenpiteissä toivottiin huomioitavan erityisesti esimerkiksi matalan sosio-ekonomisen aseman perheet, yksinhuoltajaperheet sekä perheiden rooli lasten ja nuorten harrastamisessa.

Haku

Avustushaku avattiin 22.4.2025 ja se päättyi 21.5.2025 klo 16. Määräaikaan mennessä saapui 28 hakemusta. Avustuksia haettiin yhteensä 1 490 326 eurolla. Avustusta saivat hakea vähintään vuoden toimineet helsinkiläiset rekisteröidyt yhdistykset, järjestöt ja muut rekisteröityneet organisaatiot.

Hankkeet ovat lähtökohtaisesti kolmevuotisia ja ne vahvistetaan jatkohakemuksen pohjalta vuosittain, mikäli niille kaupungin budjetissa varattuun määrärahaan ei tule muutoksia ja hankkeille asetetut tavoitteet saavutetaan. Haettavan avustussumman on ensisijaisesti tarkoitus pysyä vuosittain samana.

Avustus voi kattaa enintään 80 prosenttia avustettavan hankkeen hyväksyttävistä menoista. Hakijalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jossa on eritelty hankkeen tulot ja menot. Kolmivuotisen hankekauden aikana voidaan tapauskohtaisesti ottaa huomioon omarahoitusosuuteen haettaessa liittyneet epävarmuudet (esim. suunnitellut muut avustukset). Avustusta saavilta edellytetään vuosittain selvitystä avustuksen käytöstä ja sen yhteydessä kaupungin määrittelemää vaikuttavuudenarviointia.

Hakemusten arviointi

Erillisavustuksen avustushakemusten arvioinnissa on sovellettu kulttuuri- ja kirjastojaoston 6.2.2025, § 7 päättämiä, segregaatiota ehkäisevän taide- ja kulttuuriharrastamisen erillisavustuksen erityisiä arviointiperusteita. Hakemusten keskinäisessä vertailussa on päätöksen mukaisesti sovellettu lisäksi kulttuuri- ja kirjastojaoston 17.5.2022, § 16 päättämiä kulttuurin avustusten yleisiä arviointiperusteita, joiden kohdalla on painotettu erityisesti hankkeen toiminnallista laatua ja toteutusta. Arvioinnissa on huomioitu myös Helsingin kaupungin avustusten yleisohjeet, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteiset avustusperiaatteet sekä strategiset linjaukset.

Huomiota on kiinnitetty erityisesti perusteisiin, joilla hankkeen kohderyhmä ja alue ovat valittu sekä harrastamisen esteisiin liittyvään ymmärrykseen ja tietopohjaan.

Lisäksi arvioinnissa on käytetty hankkeen vaikutusta ja vaikuttavuutta arvioivia arviointikriteerejä, joissa on katsottu eduksi:

• useamman toimijan yhteishankkeet
• yhteistyö järjestöjen ja yhteisötoimijoiden välillä
• uudenlaisten toimintamallien kehittäminen ja pysyvien käytänteiden löytäminen
• lasten ja nuorten osallisuuden ja toimijuuden kehittäminen
• pysyvä ohjaaja tai muu lapsen/nuoren tukena oleva aikuinen
• toiminnan elinkaari ja jatkuvuus hankekauden jälkeen.

Lapsivaikutusten arviointi

Avustuslajin päätösvalmistelussa on tehty suppea lapsivaikutusten arviointi, jossa on arvioitu lapsen etua YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja lainsäädännön mukaisesti. Avustuslajin valmistelun sekä hakemusten arvioinnin tueksi on koottu olemassa olevaa tilasto-, tutkimus- ja viranomaistietoa sekä muuta lapsilta kerättyä tietoa. Analyysin pohjalta todetaan, että kulttuurin alueellisen harrastamisen erillisavustuksella on hyvät edellytykset vaikuttaa positiivisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, turvallisuudentunteeseen, ihmissuhteisiin ja identiteettiin.

Kulttuurin alueellisen harrastamisen hankkeiden arviointi kaudella 2025–2028

Hankkeiden onnistumista seurataan hankekauden aikana vuosiraporteilla. Lisäksi hanketoimijat sitoutuvat keräämään palautetta hankkeeseen osallistuneilta hankekauden aikana Kukunori ry:n kehittämän itsearviointityökalun (Pokka) avulla. Kukunori on kehittämisjärjestö, joka yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa etsii ratkaisuja hyvinvoinnin ja sitä vahvistavan toimintakulttuurin tueksi. Järjestö on erikoistunut kulttuurin hyvinvoinnin tuloksellisuuden mittaamiseen ja kehittänyt siihen oman digitaalisen alustan.

Avustusten vaikutustenarvioinnissa tehdään yhteistyötä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden kesken. Koska kulttuurin alueellisen harrastamisen erillisavustuksella, liikunnan alueellisen liikuntaharrastamisen tukemisen avustuksella ja nuorisotoiminnan erillisavustuksella segregaation ehkäisemiseen on osittain yhteneviä tavoitteita, on osa mittareista laadittu niin, että tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään. Tässä välineinä ovat esimerkiksi kaikille yhteinen palautekysely avustettavaan toimintaan osallistuneille (Pokka-alustalla) sekä osittain samat kysymykset haku- ja raportointilomakkeilla. Tämä mahdollistaa sen, että toimialan eri segregaation ehkäisyyn tähtäävien avustusten vaikutuksista saadaan vertailukelpoista tietoa.

Valtiontukiarviointi

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 (1) artiklan mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Asian valmistelun yhteydessä on kaikkien tuettavaksi esitettävien toimijoiden osalta erikseen arvioitu, täyttyvätkö SEUT 107 (1) artiklan kriteerit.

Arvioinnissa on päädytty siihen, että kaikkien tuettavaksi esitettyjen toimijoiden osalta SEUT 107 (1) artiklan kaikki kriteerit eivät täyty. Arvioinnissa on katsottu, että tuettu toiminta ei vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä toiminta on alueellista, se ei todennäköisesti houkuttele käyttäjiä tai vierailijoita muissa jäsenvaltioissa järjestettävästä samanlaisesta toiminnasta ja tuen vaikutus rajat ylittäviin investointeihin tai sijoittautumisen edellytyksiin on todennäköisesti enintään marginaalinen. (Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01 kohdat 196, 197). Näin ollen EU:n valtiontukisäännökset eivät tule sovellettaviksi.

Toimivalta ja avustustoimintaa koskevat päätökset

Kaupungin hallintosäännön, 17 luku, § 1, mukaisesti kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää avustusmäärärahojen jakamisen periaatteet. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on päättänyt kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteiset avustusperiaatteet 12.12.2023, § 178. Lautakunta on myös päättänyt periaatteet koskien Helsingin kaupunkia velvoittavia pakotteita 15.3.2022, § 47.

Kaupungin hallintosäännön, 17 luku, § 2, mukaisesti kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto päättää jaoston käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta (kohta 3) sekä hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää avustusmäärärahojen jakamisesta (kohta 4).

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto on hyväksynyt tarkemmat avustuslajit ja arviointiperusteet 17.5.2022, § 16 ja päättänyt kulttuurin alueellisen harrastamisen erillisavustuksen arviointiperusteet 6.2.2025, § 7.

Lisäksi avustustoiminnassa noudatetaan kaupunginhallituksen päättämiä Helsingin kaupungin avustusten yleisohjeita. Hakuhetkellä voimassa ovat olleet kaupunginhallituksen 28.10.2019, § 723 päättämät ohjeet. Kaupunginhallitus on sittemmin 7.4.2025, § 222 päättänyt päivitetyt Helsingin kaupungin avustusten yleisohjeet sekä järjestöyhteistyön ja avustustoiminnan eettiset kumppanuusperiaatteet.

Päätös tullut nähtäväksi 25.08.2025

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.