Asemakaavan muutos nro 12892, Kallio, tontti 11295/ 9, 10, 11, Hämeentie 3, Näkinkuja 1, Kansallis-yhtiöt

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 11. kaupunginosan (Kallio) korttelin 295 tonttien 9, 10 ja 11 asemakaavan muutoksen 26.11.2024 päivätyn piirustuksen numero 12892 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Irene Siljama. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Kalliossa, osoitteessa Hämeentie 3 sijaitsevan tontin 26.8.2024 päivätystä asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Asemakaavan muutoksen kohteena on Kalliossa, Hämeentien ja Näkinkujan kulmassa sijaitsevan korttelin 295 tontit 9, 10 ja 11. Tontilla sijaitsee Arkkitehtitoimisto Kurt Simberg & Co:n vuonna 1969 suunnittelema ja seuraavana vuonna valmistunut toimisto- ja liikerakennus Hämeentie 3. Kaavaratkaisun tavoitteena on tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta, luoda lisää asuntoja ja turvata työpaikkatarjonta hyvin saavutettavissa olevalla alueella. Kaavaratkaisussa tontit 9, 10 ja 11 muutetaan käyttötarkoitukseltaan liike-, toimisto- ja asuinrakennusten korttelialueeksi (KA). Suunnitelman mukaan tontit yhdistyvät ja muodostavat uuden käyttötarkoitukseltaan yhtenäisen hybridin korttelialueen, jolloin alueelle voi sijoittua monipuolisesti ja joustavasti liike-, ja toimistotiloja sekä asumista.

Helsingin yleiskaavassa 2016 suunnittelualue on osittain palvelu- ja liikekeskusta-aluetta C1 ja osittain kantakaupunkialuetta C2. Suunnittelualue sijoittuu maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristön Helsingin empirekeskusta ja kivikaupunki. Lisäksi Hämeentie, aiemmalta nimeltään Itäinen Viertotie, on Helsingin vanhimpina säilyneinä katulinjoina arvotettu kuuluvaksi Helsingin arvoympäristöihin. Alueella on voimassa 9.5.2008 voimaan tullut asemakaava, jossa alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta sekä näitä palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta. Voimassa oleva kaava mahdollistaa olemassa olevan matalamman siiven purkamisen ja sen tilalle neljä-kuusikerroksisen asuinrakennuksen rakentamisen. Kaavan mukaista rakentamista ei ole toteutettu.

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kaupunginmuseo totesi, että kestävän kehityksen näkökulmasta erittäin tärkeää on asemakaavan muutoksen lähtökohdaksi otettu Hämeentien3 toimistosiiven säilyminen ja täydentäminen. Jotta toimistosiiven säilyttämisen tavoite tehdään aidosti näkyväksi, tulee sille antaa jonkinlainen suojelumääräys, esimerkiksi sr-3, jolla ohjataan esimerkiksi rakenteiden ja materiaalien, rakennuksen hahmon ja ilmeen säilymistä. Matalan salisiiven korvaamista uudisrakennuksella kaupunginmuseo piti mahdollisena jo voimassa olevan asemakaavan laadinnan yhteydessä. Tästä näkökulmasta juhlasalisiipi on myös valokuvadokumentoitu vuonna 2010. Katutilan luonteen vaalimisen näkökulmasta kaupunginmuseo piti tärkeänä, ettei uudisosa nouse ympäristöään korkeammaksi, vaan noudattaa Hämeentien varren melko yhtenäistä räystäs- ja korkomaailmaa.

Esillä olevassa asemakaavan muutoksen ehdotuksessa suunnittelualue on osoitettu liike-, toimisto- ja asuinrakennusten korttelialueeksi KA, jolla rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku vaihtelee Hämeentien puoleisen olevan siiven kadunpuoleisen reunan kuudesta muun osan ja Näkinkujan puoleisen siiven kahdeksaan. Tontin sisäosaan osoitettu asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettujen tilojen rakennusalalla kerrosluku on kuitenkin yksi. Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta erittäin tärkeää on Hämeentie 3 olevan toimistorakennuksen suojeleminen merkinnällä sr-3: ”Kaupunkikuvallisesti arvokas suojeltava rakennus, jonka ominaispiirteet on säilytettävä. Rakennusta ei saa purkaa.” Myös kaupunkikuvaan ja rakentamiseen liittyen on esitetty useita määräyksiä, joista Hämeentien katutilan vaalimisen kannalta merkityksellinen on seuraava määräys: ”Uudisrakennuksen ja olemassa olevan rakennuksen muutos- ja kunnostustyöt tulee arkkitehtuuriltaan ja detaljeiltaan sopeutua alueen kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaaseen kaupunkikuvaan.” Lisäksi uudisrakentamisesta määrätään, että julkisivujen on oltava paikalla muurattua tiiltä, muurauksen päälle tehtyä rappausta tai puuverhoiltuja. Olemassa olevan rakennuksen uuden ullakon tulee olla sisäänvedetty kadun ja pihan puolelta, eikä kadun puolelta naapurirakennuksen vastaista palomuuria saa korottaa. Sisäänvedettyjen ylempien kerrosten julkisivu tulee erottua alempien kerrosten julkisivusta ja olla laadultaan korkeatasoinen ja ilmeeltään keveä. Lisäksi on erilaisia määräyksiä uudisrakennuksen liittymisestä olevaan rakennussiipeen ja ympäristöönsä. Positiivinen on myös määräys olevan pihakannen kunnostamisesta leikki- ja oleskelualueeksi muotoilultaan ja materiaaleiltaan korkealaatuisena, rakennusten ja rakennustaiteellisen arvon edellyttävällä tavalla ja kulttuurihistorialliseen ympäristöön soveltuvana.

Kuten kaavaselostuksessa todetaan, kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaisi Hämeentien ja Näkinkujan katukuviin. Katujen kulma muuttuisi rakennetuksi ja Näkinkujan puoleinen rakennus kaksikerroksisesta kahdeksankerroksiseksi, kaikkea ympäristön rakennuskantaa korkeammaksi. Kaupunginmuseo pitää tätä edelleen ylimitoitettuna lisärakentamisena ja korostaa rauhallisen räystäslinjan merkitystä katutilan luonteelle. Hämeentie ja Näkinkujan kulmauksen olemassa oleva aukiotila ja siinä sijaitseva puu poistuisivat uuden rakentamisen myötä. Kaupunginmuseo kuitenkin korostaa, että niin ekologisen kuin kulttuurisen kestävän kehityksen näkökulmasta on tärkeää, että asemakaavan muutoksen lähtökohdaksi on otettu Hämeentie 3 toimistosiiven säilyminen ja täydentäminen. Salisiiven purkamisella mahdollistetaan tontin täydennysrakentaminen, toimistosiiven säilyttäminen toteuttaa tavoitteita resurssiviisaasta rakennusten käytöstä. Olevan Hämeentien puoleisen rakennuksen suojelumerkinnällä sr-3 tuodaan esiin myös Hämeentie 3 kulttuurihistoriallisia arvoja osana rakentamisaikakautensa arkkitehtuuria ja Sörnäisten kaupunginosan ja arvotetun Hämeentien historiaa. Hämeentien alkupään katutilaa muodostavat pitkälti 1910- ja 1920-luvun asuin- ja liikerakennukset, joista useat ovatkin jo asemakaavalla suojeltuja. Hämeentie 3 edustaa katutilan kokonaisuudessa arkkitehtuuriltaan 1960- ja 1970-luvun laadukkainta kerrostumaa, jonka säilyminen tulee näin turvata asemakaavallisella suojelulla.

Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Hämeentie 3 asemakaavan muutoksen ehdotukseen.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12892 pohjakartan kaupunginosassa 11 Kallio.
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12892
Kaupunginosa: 11 Kallio
Kartoituksen työnumero: 25/2024
Pohjakartta valmistunut: 5.6.2024
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Kalliossa, osoitteessa Hämeentie 3 sijaitsevan tontin 17.2.2023 päivätystä asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Asemakaavan muutoksen kohteena on Kalliossa, Hämeentien ja Näkinkujan kulmassa sijaitseva tontti. Tontilla sijaitsee Arkkitehtitoimisto Kurt Simberg & Co:n vuonna 1969 suunnittelema ja seuraavana vuonna valmistunut toimisto- ja liikerakennus Hämeentie 3. Kokonaisuuden kuusikerroksinen toimisto- ja liiketilasiipi sijaitsee Hämeentien varrella ja matala juhlatilaosa sijoittuu Näkinkujan puolelle. Näiden siipien liitoskohtaan jää pieni sisäänkäyntipiha, johon juhlasalin pääsisäänkäynti avautuu. Samalla paikalla sijainneen kiinteistöosakeyhtiön olivat vuonna 1920 perustaneet Sörnäisissä pitkään toiminut ruotsinkielinen kulttuuriyhdistys Arbetets Vänner i Sörnäs rf ja RKP:n naisjärjestön paikallisyhdistys, Svenska Kvinnoförbundet i Sörnäs. Vuonna 1968 tämä kiinteistöosakeyhtiö Aktiebolaget Svenska Gården i Sörnäs solmi yhdistyksen Svenska litteratursällskapet i Finland kanssa sopimuksen uudisrakennuksen rakentamisesta osoitteeseen Hämeentie 3. Alkuperäisen toimijan nimi onkin näkyvä osa salisiiven sisäänkäyntiä.

Rakennuksen molemmat siivet ovat massoittelultaan suoralinjaisia ja tasakattoisia. Julkisivumateriaalina on käytetty tummaksi poltettua puhtaaksimuurattua tiiltä, jonka rinnalla on käytetty tummaa graniittia ja pellityksissä ja ikkunoissa messinkiä. Toimistosiivelle leimallista ovat pohjakerroksen liiketilojen suuret ikkunapinnat ja ylempien kerrosten ikkunanauhat, jotka vuorottelevat tummien umpinaisten tiilipintojen kanssa. Juhlatiloja käsittävälle osalle on erillisellä, selvästi pienemmällä massalla luotu oma identiteetti, joka korostaa muun rakennuksen toiminnasta poikkeavaa käyttöä. Juhlasalin sisäänkäynnin ja liiketiloja käsittävän, sisäänvedetyn pohjakerroksen ilme on hyvin lasinen. Siiven horisontaalisuutta korostaa sen mataluus ja toisen kerroksen jäsentely, jossa vaakasuuntaisten tiilipintojen välissä kulkee nurkan yli kääntyvä ikkunanauha. Kiinteistön kokonaisuuteen kuuluu lisäksi sisäpihan puoleinen paikoituskansi, jonka alla sijaitsevan paikoitushallin kautta tapahtuu myös liiketilojen huolto.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta, luoda lisää asuntoja ja turvata työpaikkatarjonta hyvin saavutettavissa olevalla alueella. Suunnittelualue sijoittuu maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristön Helsingin empire-keskusta ja kivikaupunki. Lisäksi Hämeentie, aiemmalta nimeltään Itäinen Viertotie, on Helsingin vanhimpina säilyneinä katulinjoina arvotettu kuuluvaksi Helsingin arvoympäristöihin. Nykyisin Hämeentie 3 tonttia koskee 9.5.2008 voimaan tullut asemakaavan muutos. Sen mukaan tontin Hämeentien puoleinen osa kuuluu olevan rakennuksen kokoiseen liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen K, jolla rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku on seitsemän. Näkinkujan puoli on asuinkerrostalojen korttelialuetta AK, jolla kerrosluku on kadun puoleisilla osilla neljä ja pihan puolella kuusi. Siipien väliin jäävä piha-alue on osoitettu yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi AH, johon on mahdollistettu maanalainen autonsäilytyspaikka. Matala juhlasalisiiven purkaminen ja korvaaminen asuinkerrostalolla on siten jo voimassa olevan asemakaavan mukaan mahdollista. Hämeentien ja Näkinkujan kulmaus on määrätty pieneksi aukiomaiseksi alueeksi ja tontin osaksi, joka on rakennettava materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan korkeatasoisesti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä on viitesuunnitelma (Arkkitehtitoimisto K2S, 28.12.2022) tilanteesta, jota asemakaavan muutoksella tavoitellaan. Kyseisessä suunnitelmassa Hämeentien puoleinen toimistosiipi säilyy ja siiven katolle on sijoitettu uusi sisäänvedetty toimistotiloja käsittävä lisäkerros ja sen päälle ilmanvaihtokonehuone. Näkinkujan puoleinen kaksikerroksinen kokoontumistila ja teatterirakennus on esitetty purettavaksi ja tilalle rakennettavaksi kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo, jonka ylin kerros Näkinkujan puolella on osittain sisäänvedetty. Autopaikat on sijoitettu pihakannen alle, jonne on ajoyhteys Näkinkujalta. Pihakansi esitetään kunnostettavaksi asukkaiden käyttöön ja sinne on sijoitettu talosaunan ja kerhohuoneen käsittävä uudisrakennus.

Kaupunginmuseo pitää kestävän kehityksen näkökulmasta erittäin tärkeänä, että asemakaavan muutoksen lähtökohdaksi on otettu Hämeentien 3 toimistosiiven säilyminen ja täydentäminen. Jotta toimistosiiven säilyttämisen tavoite tehdään aidosti näkyväksi, tulee sille antaa jonkinlainen suojelumääräys, esimerkiksi sr-3, jolla ohjataan esimerkiksi rakenteiden ja materiaalien, rakennuksen hahmon ja ilmeen säilymistä. Pelkästään rakennusalan, kerrosluvun ja räystäskorkojen määrittely nykyisen mukaiseksi mahdollistaa aina myös kokonaan uuden rakennuksen rakentamisen paikalle eikä säilyttämistavoitteen näkökulmasta ole riittävä keino. Voimassa olevan asemakaavan laadinnan yhteydessä kaupunginmuseo totesi, ettei Hämeentie 3:n juhlatilasiivellä ole niin merkittäviä rakennustaiteellisia tai kaupunkikuvallisia arvoja, että sen asemakaavalliselle suojelulle olisi perusteita. Tästä näkökulmasta juhlasalisiipi on myös valokuvadokumentoitu vuonna 2010. Näin ollen kaupunginmuseo edelleen pitää matalan salisiiven korvaamista uudella asuntorakentamisella mahdollisena.

Esillä olevan viitesuunnitelman ansioina kaupunginmuseo pitää sitä, että esitetyn uuden asuinsiiven liiketilakerros noudattaa olevien liiketilojen korkeutta, mikä rauhoittaa kokonaisuutta. Uuden siiven kahdeksan kerrosta korkea hahmo ja sen ulottaminen olevan rakennuksen päälle antavat uudisosalle kokonaisuudessa hyvinkin hallitsevan, jopa olevaa siipeä nujertavan aseman. Tätä edelleen korostavat vaalea väritys ja aukotuksen mittakaava. Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, ettei uudisosa nouse ympäristöään korkeammaksi, vaan noudattaa Hämeentien varren melko yhtenäistä räystäs- ja korkomaailmaa. Uudisosan ei myöskään tule esitetyllä tavalla ulottua olevan siiven päälle. Kuitenkin olevaa toimistosiipeä on myös mahdollista korottaa kadun puolelta sisäänvedetyllä osalla niin, että korotus luontevasti liittyy naapuritalon palomuuriin, eikä nouse sen yli. Kaupunginmuseo pitää myös toivottavana, että voimassa olevan asemakaavan tapaan siipien kulmaukseen jää alkuperäisen ratkaisun henkeä kunnioittava aukiomainen alue. Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, että edellä mainitut tavoitteet ja reunaehdot sekä olevan rakennuksen että asemakaavan mahdollistaman uudisrakentamisen osalta tuodaan selkeästi asemakaavakartassa esiin.

Edellä mainitun lisäksi kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa Hämeentie 3 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

• beslutet har tillkommit i felaktig ordning