Hankesuunnitelma, Itäkeskuksen sähkönsyöttöaseman peruskorjaus, hankesuunnitelman korottaminen, liikenneliikelaitos

Johtokunta esittää kaupunginhallitukselle Itäkeskuksen metron sähkönsyöttöaseman saneerauksen päivitetyn hankesuunnitelman hyväksymistä niin, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäishinta on 9.131.000 euroa kustannustasossa toukokuu 2025.

Itäkeskuksen metron sähkönsyöttöaseman saneerauksella ja modernisoinnilla parannetaan Helsingin metrojärjestelmän luotettavuutta ja häiriönsietokykyä.

Hankkeen kustannukset ovat nousseet ja toteutusaika venynyt useista eri syistä. Hankesuunnitelman enimmäishinnan korottaminen on tarkoituksenmukaista käynnissä olevan hankkeen loppuun saattamiseksi.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 todetaan, että älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan arjen perusta, tiivistyvän kaupungin liikennejärjestelmän riittävä kapasiteetti ja toimivuus varmistetaan suunnittelemalla kaikki kulkumuodot ja huomioimalla niiden kytkeytyminen toisiinsa. Päätösehdotus tukee tätä kaupunkistrategian tavoitetta ja on näin strategian mukainen.

Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 luonnoksessa todetaan Helsingin liikennejärjestelmän nojautuvan ensisijaisesti joukkoliikenteeseen ja että joukkoliikenteen houkuttelevuus kehittyy positiivisesti. Päätösehdotus tukee näitä kaupunkistrategialuonnoksen tavoitteita ja olisi näin myös uuden strategian mukainen.

Aiemmat päätökset

Kaupunginhallitus hyväksyi 15.11.2021, 859 §, Itäkeskuksen metron sähkönsyöttöaseman perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäveroton kokonaishinta on enintään 6.710.000 euroa lokakuun 2021 kustannustasossa.

Kaupunginhallitus hyväksyi 3.6.2024, 356 §, Itäkeskuksen metron sähkönsyöttöaseman perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäveroton kokonaishinta on enintään 8.771.000 euroa maaliskuun 2024 kustannustasossa.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Itäkeskuksen metron sähkönsyöttöasema on yli 30 vuotta vanha ja siten käyttöikänsä päässä. Vanhoihin laitteistoihin on hyvin haastavaa saada varaosia. Sähkönsyöttöasema on rakennettu ennen Vuosaaren haaran rakentamista ja siksi aseman syötöt Vuosaareen suuntaan eivät vastaa tämän hetken liikennöintimääriä.

Itäkeskuksen metron sähkönsyöttöasemaa lähimmät sähkönsyöttöasemat sijaitsevat Siilitien ja Kontulan metroasemien läheisyydessä. Sähkönsyöttöasema palvelee sekä Itäkeskuksessa haarautuvaa linjarataa että metrovarikolta tulevia syöttöraiteita. Sähkönsyöttöaseman vikaantumisella olisi vaikutuksia metron liikennöintiin. Modernisoinnin myötä parannetaan sähkönsyöttöaseman kunnossapidettävyyttä. Perusparannuksen yhteydessä uusitaan myös sähkönsyöttöaseman läheisyydessä sijaitsevat erotinkojeistot, jotka sijoitetaan sääolosuhteilta suojattuihin uusin tiloihin.

Hankkeen toteuttaminen

Alkuperäisen aikataulun mukaan peruskorjatun syöttöaseman tuli olla käytössä vuoden 2023 loppuun mennessä, mutta prosessilaitetoimituksessa ja ratakaapeloinnissa ilmaantuneiden viiveiden vuoksi hankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden 2025 loppuun mennessä.

Hanke on toteutettu siten, ettei metroliikenteelle aiheudu katkoja. Kriittisiä käyttöönotto- ja kytkentätöitä suoritetaan öisin, kun linjaliikenne on tauolla. Metroliikenteen häiriöiden välttämiseksi tehtyjen väistöratkaisujen toteuttaminen sekä töiden ajoittaminen liikennöinnin ulkopuoliseen aikaan on osaltaan vaikuttanut hankkeen toteutusaikatauluun.

Muutokset päivitettyyn hankesuunnitelmaan

Projektin laajuuteen ei ole tullut merkittäviä muutoksia.

Hankesuunnitelman nyt käsiteltävänä oleva korotustarve johtuu ensisijaisesti aikatauluviiveistä sekä seuraavista tekijöistä:

Aiemmin jo kertaalleen päivitetty kaapelointitöiden kustannusarvio on osoittautunut edelleen riittämättömäksi syöttöaseman sijainnin takia. Syöttöasemalta syötetään sähköä sekä Mellunmäen että Vuosaaren haaroille, joka aiheuttaa huomattavan pitkiä ratakaapelointeja. Lisäksi toimivaa ja kestävää ratakaapelointia varten on pitänyt rakentaa monimutkaisempia ja raskaampia kaapelointiratkaisuja kuin mitä oli alun perin suunniteltu. Myös tehdyt arviot kaapeloinnin toteutusajasta ovat osoittautuneet alimitoitetuksi.

Lisäksi prosessilaitetoimitukseen on pitänyt teetättää muutoksia, mikä on aiheuttanut lisäviiveitä niiden toimitusaikaan.

Hankkeen toteutuksen pitkittyminen nostaa myös projektinjohdon, suunnittelun ja valvonnan kustannuksia.

HKL hankki vuonna 2017 siirrettävän moduulisähkönsyöttöaseman tiedossa olleiden sähkönsyöttöasemien väistöratkaisuksi. Moduulisyöttöasema on perustettu vuorollaan kunkin peruskorjattavan kohteen välittömään läheisyyteen, jotta on pystytty hyödyntämään olemassa olevia kaapelointeja ja muuta infrastruktuuria. Moduulisyöttöasema on korvannut Itäkeskuksen alueen sähkönsyötön metroradalle peruskorjauksen aikana vuodesta 2022 lähtien.

Itäkeskuksen sähkönsyöttöaseman peruskorjauksen valmistuttua moduulisyöttöasema siirretään Itäkeskuksesta Mellunmäkeen, johon rakennetaan erillisessä hankkeessa moduulisyöttöaseman lopullinen sijoituspaikka. Moduulisähkösyöttöaseman sijoituspaikan ennallistamiskustannuksia ei ollut aiemmin huomioitu peruskorjaushankkeen kustannuksissa.

Uusi kustannusarvio ja kustannusten ylitys

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään 9.131.000 euroa (alv 0 %) toukokuun 2025 kustannustasossa.

Hankkeen kustannustason (esityksen mukaisesti toukokuu 2025) seurannassa käytetään rakennuskustannusindeksiä (2015=100, 5/2025=122,8).

Hankkeen enimmäishintaa esitetään korotettavaksi 360.000 eurolla, jotta edellä mainitut kustannuksia kasvattaneet tekijät tulevat huomioiduiksi ja hanke saatettua loppuun.

Hankesuunnitelman enimmäishinnan korotus jakautuu seuraavasti:

Hankkeeseen on käytetty kesäkuuhun 2025 mennessä 8.662.152 euroa.

Vuoden 2025 aikana hankkeen kustannukset tulevat olemaan noin 590.000 euroa. Hanke on mahdollista toteuttaa HKL:n vuoden 2025 talousarvion puitteissa.

Hankkeen vaikutukset käyttötalouteen

Hanke aiheuttaa 25 vuoden poistoajalla tasapoistoina 365.240 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (182.620 euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (25 vuoden aikana yhteensä 3.532.900 euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa 50 % laskennallisen korkomenon ns. infran korkotulona kaupungille.

Loppuosa poistoista (182.620 euroa vuodessa) ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset 5.500.000 euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 4 % ja laina-aika 25 vuotta) jäävät kaupungin liikenneliikelaitoksen infratukena maksettavaksi. Itäkeskuksen metron sähkönsyöttöaseman saneerauksen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 290.000 euroa vuodessa.

Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Itäkeskuksen metron sähkönsyöttöaseman saneerauksen HKL:n osuuden kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 420.000 euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus ja HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä).

Hankesuunnitelmien enimmäishintojen korotuksista yleisesti

Koska kyseessä on jo toinen samaan hankkeeseen kohdistuva hankesuunnitelman enimmäishinnan korotus, on HKL:lle omaisuudenhallinta- ja projektipalveluja tuottava Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy tarkastellut laatimiensa hankesuunnitelmien enimmäishintojen luotettavuutta ja kustannusarvioiden ylittymiseen johtaneita tekijöitä. Samalla on tunnistettu toimenpiteitä, joilla jatkossa parannetaan investointien kustannustehokkuutta ja hankesuunnitelmien enimmäishintojen luotettavuutta. Vuosien 2023-2025 aikana päättyneiden HKL:n investointien osalta noin 58 % on toteutunut hankesuunnitelman ensimmäisen käsittelyn yhteydessä hyväksytyn enimmäishinnan puitteissa. Projektien toteuma/enimmäishinta -suhteiden keskiarvo on ollut 101 % ja mediaani 96 %. Kuitenkin kumulatiivisesti tarkasteltuna valmistuneiden hankkeiden toteutuneet kustannukset yhteensä alittavat alkuperäisten hankesuunnitelmien yhteenlasketun enimmäishinnan. Tarkastelussa on mukana investoinnit, joihin ei ole enää odotettavissa merkittäviä kuluja, joten osa takuu-/jälkivastuuajalla olevista investoinneista on rajattu pois.

Keskeisimmiksi syiksi hankesuunnitelmien enimmäishintojen ylitykselle on tunnistettu lähtötietojen puutteellisuus ja metron erityinen toimintaympäristö, mikä on näkynyt suunnitelmapuutteina ja rakennustöiden ennakoitua suurempana kustannuksena. Myös urakkatarjousten ja materiaalien ennakoitua korkeampi hinta on vaikuttanut enimmäishintojen korotustarpeisiin.

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy pyrkii parantamaan hankesuunnitelmien laatua ja kattavuutta useilla eri keinoilla. Omaisuudenhallinnan tiedonhallinnan järjestelmällisellä kehittämisellä parannetaan lähtötietojen laatua pidemmällä aikajänteellä. Projektinhallintaa yhtenäistetään ja suunnitelmien laadunhallintaa kehitetään. Investointien tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy on vahvistanut niin projektipäällikkö-, omistaja- kuin hankintaresursseja.

Henkilöiden vaihtuvuus ja riittämättömät tilaajaresurssit kasvattavat riskiä sille, että suunnittelun ja toteutuksen ohjaamiseen tai hankintoihin ei voida panostaa tarpeeksi. Tämä lisää enimmäishintojen korotuksia kahdella tapaa: heikentämällä hankesuunnitelmien laatua ja/tai kasvattamalla investoinnin kokonaiskustannuksia toteutusajan pitkittyessä.

Riittävät tilaajaresurssit mahdollistavat myös investointien kustannustehokkuuden aktiivisen ohjaamisen sekä metroympäristöön liittyvän erikoisosaamisen, mm. kustannustietoisuuden säilyttämisen. Viime vuosina rakentamisen matala suhdannetilanne on parantanut Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n asemaa osaavasta henkilöstöstä kilpailtaessa, mutta suhdannemuutosten ennakoidaan vaikuttavan tilanteeseen jatkossakin.

Hankesuunnitelmien kustannusarvioon sisällytettävällä hankevarauksella varaudutaan mm. lähtötietojen puutteisiin. Hankevarausten suuruus pyritään mitoittamaan kuhunkin kohteeseen soveltuvaksi, mutta kuitenkin siten, ettei suuri hankevaraus indikoi merkittävien kustannusylitysten sallimista julkisen hankintayksikön toteuttamissa kilpailutuksissa ja toteutuksissa. Maltillisella hankevarauksella myös kannustetaan tilaajaa, suunnittelijoita ja toteuttajia etsimään säästökohteita ja optimoimaan toteutusratkaisuja.

Toimivalta

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa muun kuin tilahanketta koskevan suunnitelman ja piirustuksen hyväksymisestä.

Kaupunginhallituksen vahvistamien hyväksymisrajojen mukaan HKL:n johtokunta päättää alle 5 milj. euron hankkeista.

Hankkeen arvonlisäverottoman kustannusarvion ollessa 9.131.000 euroa, HKL:n johtokunta voi esittää hankesuunnitelman hyväksymistä kaupunginhallitukselle.