Valtuustoaloite, lasten uimataitoa on parannettava: Helsinki toimimaan uimaopetuksen ja uimataidon lisäämiseksi

HEL 2025-005256
Ärendet har nyare handläggningar
Det här är en framställning

V 8.10.2025, Valtuutettu Alviina Alametsän aloite lasten uimataidon parantamisesta

Helsingfors stadsstyrelse

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Alviina Alametsä ja 24 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki ryhtyy toimiin lasten uimataidon parantamiseksi, panostaa uimakoulupaikkoihin ja uimaopetukseen ja selvittää ja toteuttaa kattavat keinot uimataidon lisäämiseksi.

Kaupungin liikuntapalvelut järjestää ympäri vuoden alkeisuimakouluja 5–6-vuotiaille ja alakouluikäisille lapsille. Yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille alkeisuimaopetusta järjestetään Vimma-liikunnan (maksutonta harrasteliikuntaa 12–16-vuotiaille) ja Puhti-liikunnan (16–22-vuotiaille) puitteissa. Viime vuonna kaupungin liikuntapalveluilla oli 164 uimakoulua, joissa oli yhteensä yli 1 600 paikkaa.

Uimakoulut ovat todella suosittuja ja niiden määrää lisätään uimaopetus- ja allasresurssin mahdollistamissa puitteissa. Kaupungin itse järjestämää uimakoulutarjontaa täydentävät sekä Urheiluhallien että yksityisten palveluntarjoajien ja paikallisten uimaseurojen uimakoulut.

Tänä vuonna uimaopetusta on lisätty merkittävästi. Helsinki on muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa mukana kampanjassa, jossa lapsille järjestetään maksuttomia ns. pop up -uimakouluja. Talvilomalla yhden kerran pop up -uimakouluja pidettiin Itäkeskuksen ja Jakomäen uimahalleissa. Kesällä pop up -uimakouluja on pidetty 1–4 kerran mittaisina uimarannoilla. Tämä on mahdollistanut entistä useamman helsinkiläislapsen osallistumisen vapaa-ajan uimaopetukseen.

Koululaisille järjestetään keskitetysti uimaopetusta sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Yläkoulut vastaavat itse oppilaiden uimaopetuksen järjestämisestä, opettamisesta ja arvioinnista. Uimaopetuksen järjestäminen ja uintikerrat on kuvattu tarkemmin liitteessä 2. Kaupunki ei järjestä keskitettyä uimaopetusta esikoululaisille, vaan esiopetuksen järjestävä varhaiskasvatusyksikkö tai koulu vastaa uimaopetuksen järjestämisestä. Muutama varhaiskasvatusyksikkö järjestää esiopetusryhmille uimaopetusta.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala selvittää yhdessä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa mahdollisuuksia koululaisuintien määrän kasvattamiseksi ja esikoululaisten keskitetyn uimaopetuksen järjestämiseksi. Tämä tukee Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton suosituksia, joissa uinninopetuksen painopisteenä on varhaisempi uimataidon oppiminen. Suunnittelussa on huomioitava palveluverkon rajoitteet ja kasvava oppilasmäärä. Kaupungin omia uimahalleja on vain rajallisesti, mutta palveluverkkoa täydentää Urheiluhallien allastila.

Yleisopetuksen koululaisuinneissa yhdelle uimaopetustunnille osallistuu kaksi ryhmää eli noin 50 oppilasta. Erityisopetuksen uimaopetukseen osallistuu yksi luokka kerrallaan. Suuri uimaopetusryhmä heikentää turvallisuudentunnetta ja valvottavuutta sekä uimaopetuksen vaikuttavuutta. Sekä kasvatus- ja koulutuslautakunta että kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ovat lausunnoissaan kannattaneet uimaopetusryhmien pienentämistä opetuksen laadun ja turvallisuuden parantamiseksi. Lautakunnat kannattavat myös uimaopetuksen määrän kasvattamista perusopetuksessa sekä keskitetyn uimaopetuksen lisäämistä esiopetukseen. Toimenpiteet edellyttävät toimialojen yhteistyötä Urheiluhallien kanssa allasresurssin kasvattamiseksi. Toimialojen tulee tehdä yhdessä suunnitelma, miten nykyistä resurssia kohdentamalla voidaan toimia tavoitteiden suuntaisesti.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on lausunnossaan lisäksi korostanut, että uimataidossa tukea tarvitseviin lapsiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koulujen tulee seurata riittävän uimataidon saavuttamista ja ohjata tukea tarvitsevia oppilaita lisäuimaopetuksen piiriin yhteistyössä vanhempien kanssa tarjoamalla tietoa uimaopetuksen tarpeesta. Lisäksi allaskapasiteettia ja rahoitusta tarvittaisiin kouluissa kaikille toteutettaviin lisätunteihin.

Kaupunki ottaa paikalliseen opetussuunnitelmaan tarkennetut vuosiluokkakohtaiset tavoitteet uimataidolle 1.8.2026 alkaen. Tavoitteet laaditaan yhteistyössä molempien toimialojen ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kanssa. Lisäksi kaupunki päivittää uimaopetuksen ohjeistuksia kouluille (uimaopetuksen järjestämisen periaatteet ja käytännön järjestelyt, oppimisen tuki uimaopetuksessa, valvovan opettajan ja uimaopettajan vastuut ja tehtävät).

Asiasta on saatu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunnot. Vastaus on lausuntojen mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 17.06.2025 § 94

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kannattaa uimakoulujen määrän lisäämistä uima-allas- ja uimaopetusresurssit huomioiden.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kannattaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton suosituksien mukaisesti uimaopetuksen määrän kasvattamista perusopetuksessa sekä keskitetyn uimaopetuksen lisäämistä esiopetukseen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kannattaa opetusryhmien mitoituksen pienentämistä yleisopetuksen koululaisuinneissa uimaopetuksen laadun ja turvallisuuden parantamiseksi. Toimenpiteet edellyttävät kasvatuksen ja koulutuksen ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialoilta yhteistyötä Urheiluhallien kanssa allasresurssin kasvattamisen osalta. Toimialojen tulee tehdä yhdessä suunnitelma, miten nykyistä resurssia kohdentamalla voidaan toimia tavoitteiden suuntaisesti.

Uimakoulut Helsingissä

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalvelukokonaisuus järjestää ympäri vuoden alkeisuimakouluja 5–6-vuotiaille sekä alakouluikäisille lapsille. Osa uimakouluista on kohdennettu tytöille. Yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille järjestetään alkeisuimaopetusta Vimma-liikunnan ja Puhti-liikunnan toimesta. Vuonna 2024 liikuntapalvelukokonaisuus järjesti lapsille uimakouluja 164 kappaletta, joissa oli yli 1 600 asiakaspaikkaa.

Uimakoulut ovat todella suosittuja ja niiden määrää lisätään uimaopetus- ja allasresurssin puitteissa. Kaupungin itse järjestämää uimakoulutarjontaa täydentää Urheiluhallien uimakoulutarjonta sekä yksityisten palveluntarjoajien ja paikallisten uimaseurojen uimakoulut. Vuonna 2025 uinninopetusta lisätään merkittävästi, sillä liikuntapalvelukokonaisuus on mukana pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa kampanjassa, jossa lapsille järjestetään maksuttomia ns. pop up -uimakouluja. Talvilomalla 2025 maksuttomia yhden kerran pop up -uimakouluja järjestettiin Itäkeskuksen ja Jakomäen uimahalleissa, kesällä 2025 maksuttomia pop up -uimakouluja tullaan järjestämään 1–4 kerran mittaisina uimarannoilla. Tämä mahdollistaa entistä useamman helsinkiläislapsen osallistumisen vapaa-ajan uimaopetukseen.

Uimaopetuksen järjestäminen esi- ja perusopetuksessa

Koululaisille uimaopetusta järjestetään keskitetysti yleis- ja erityisopetuksessa suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä kouluissa. Yläkoulun uimaopetuksen osalta koulu vastaa itse oppilaiden uimaopetuksen järjestämisestä, opettamisesta sekä arvioinnista. Uimaopetuksen järjestäminen ja uintikerrat on kuvattu tarkemmin liitteessä 2. Helsingin kaupunki ei järjestä keskitettyä uimaopetusta esikoululaisille, vaan esiopetuksen järjestävä varhaiskasvatusyksikkö tai koulu vastaa uimaopetuksen järjestämisestä. Muutama varhaiskasvatusyksikkö järjestää esiopetusryhmille uimaopetusta.

Kaupungin keskitettyjen koululaisuintien määrän kasvattaminen ja esiopetuksen uimaopetuksen järjestäminen keskitetysti tukee Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (myöhemmin SUH) suosituksia uinninopetuksen järjestelyistä, joissa uinninopetuksen painopisteenä on varhaisempi uimataidon oppiminen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala selvittää yhdessä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa mahdollisuuksia koululaisuintien määrän kasvattamiseksi sekä esikouluikäisten keskitetyn uimaopetuksen järjestämiseksi huomioiden palveluverkon rajoitteet. Lisäämisessä tulee ottaa huomioon Helsingin kaupungin uimahallien rajallinen määrä ja käytettävissä oleva allastila, Urheiluhallien tarjoama allastila sekä kasvava oppilasmäärä.

Uimaopetuksen laadun parantaminen

Opetusryhmien mitoitus

Yleisopetuksen keskitetyissä koululaisuinneissa yhdelle uimaopetustunnille osallistuu kaksi ryhmää eli noin 50 oppilasta. Keskitetyn palvelun erityisopetuksen luokkien uimaopetukseen osallistuu yksi luokka kerrallaan. Suuri uimaopetusryhmä heikentää turvallisuudentunnetta ja valvottavuutta sekä uimaopetuksen vaikuttavuutta. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kannattaa opetusryhmien mitoituksen pienentämistä yleisopetuksen koululaisuinneissa.

Opetuksen toteuttaminen

Helsingin kaupunki ottaa käyttöön paikalliseen opetussuunnitelmaan tarkennetut vuosiluokkakohtaiset tavoitteet uimataidolle 1.8.2026 alkaen. Tarkennetut tavoitteet laaditaan yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä SUH:n kanssa. SUH:n suosituksien mukaisesti Helsingin kaupunki huomioi tulevissa opetussuunnitelman paikallisissa tarkennuksissa uimataidon tavoitteiden osalta vesipätevyyden.

Helsingin kaupunki päivittää ja tarkentaa uimaopetuksen ohjeistuksia (uimaopetuksen järjestämisen periaatteet ja käytännönjärjestelyt, oppimisen tuki uimaopetuksessa, valvovan opettajan ja uimaopettajan vastuut ja tehtävät) kouluille.

Esittelijä
liikuntajohtaja
Tarja Loikkanen
Lisätiedot

Marjaana Risku, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 27989

marjaana.risku@hel.fi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 27.05.2025 § 214

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle valtuutettu Alviina Alametsän ja 24 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta (liite 1) koskien uimataidon parantamista, uimaopetuksen ja uimakoulujen lisäämistä:

Uimaopetuksen järjestäminen esi- ja perusopetuksessa

Koululaisille uimaopetusta järjestetään keskitetysti yleis- ja erityisopetuksessa suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä kouluissa. Yläkoulun uimaopetuksen osalta koulu vastaa itse oppilaiden uimaopetuksen järjestämisestä, opettamisesta sekä arvioinnista. Uimaopetuksen järjestäminen ja uintikerrat on kuvattu tarkemmin liitteessä 2. Helsingin kaupunki ei järjestä keskitettyä uimaopetusta esikoululaisille vaan esiopetuksen järjestävä varhaiskasvatusyksikkö tai koulu vastaa uimaopetuksen järjestämisestä. Muutama varhaiskasvatusyksikkö järjestää esiopetusryhmille uimaopetusta.

Kaupungin keskitettyjen koululaisuintien määrän kasvattaminen ja esiopetuksen uimaopetuksen järjestäminen keskitetysti tukee Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton (myöhemmin SUH) suosituksia uinninopetuksen järjestelyistä, joissa uinninopetuksen painopisteenä on varhaisempi uimataidon oppiminen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala selvittää yhdessä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa mahdollisuuksia koululaisuintien määrän kasvattamiseksi sekä esikouluikäisten keskitetyn uimaopetuksen järjestämiseksi huomioiden palveluverkon rajoitteet. Lisäämisessä tulee ottaa huomioon Helsingin kaupungin uimahallien rajallinen määrä ja käytettävissä oleva allastila, Urheiluhallien tarjoama allastila sekä kasvava oppilasmäärä.

Uimaopetuksen laadun parantaminen

Yleisopetuksen keskitetyissä koululaisuinneissa yhdelle uimaopetustunnille osallistuu kaksi ryhmää eli noin 50 oppilasta. Keskitetyn palvelun erityisopetuksen luokkien uimaopetukseen osallistuu yksi luokka kerrallaan. Suuri uimaopetusryhmä heikentää turvallisuudentunnetta ja valvottavuutta sekä uimaopetuksen vaikuttavuutta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa opetusryhmien mitoituksen pienentämistä yleisopetuksen koululaisuinneissa.

Helsingin kaupunki ottaa käyttöön paikalliseen opetussuunnitelmaan tarkennetut vuosiluokkakohtaiset tavoitteet uimataidolle 1.8.2026 alkaen. Tarkennetut tavoitteet laaditaan yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ja SUH:n kanssa. SUH:n suosituksien mukaisesti Helsingin kaupunki huomioi tulevissa opetussuunnitelman paikallisissa tarkennuksissa uimataidon tavoitteiden osalta vesipätevyyden.

Helsingin kaupunki päivittää ja tarkentaa uimaopetuksen ohjeistuksia (uimaopetuksen järjestämisen periaatteet ja käytännönjärjestelyt, oppimisen tuki uimaopetuksessa, valvovan opettajan ja uimaopettajan vastuut ja tehtävät) kouluille.

Uimakoulut Helsingissä

Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalvelukokonaisuus järjestää ympäri vuoden alkeisuimakouluja 5–6-vuotiaille sekä alakouluikäisille lapsille. Osa uimakouluista on kohdennettu tytöille. Yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille järjestetään kohdennetusti alkeisuimaopetusta Vimma-liikunnan ja Puhti-liikunnan toimesta.

Uimakoulut ovat todella suosittuja ja niiden määrää pyritään lisäämään uimaopetus- ja allasresurssin puitteissa. Kaupungin itse järjestämää uimakoulutarjontaa täydentää Urheiluhallien uimakoulutarjonta sekä yksityisten palveluntarjoajien ja paikallisten uimaseurojen uimakoulut.

Kaupungin selvityksen mukaan 16 % viidesluokkalaisista lapsista ei saavuta 25 metrin uimataitoa. Lautakunta korostaa, että uimataidossa tukea tarvitseviin lapsiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pyritään ohjaamaan lapsia lisäuimaopetuksen piiriin, ja seurataan kouluissa riittävän uimataidon saavuttamista kaikkien lasten osalta. Lapsia tulisi pyrkiä aktiivisesti ohjaamaan uimaopetukseen mm. yhteistyössä vanhempien kanssa tarjoamalla tietoa uimaopetuksen tarpeesta. Lisäksi allaskapasiteettia ja rahoitusta tarvittaisiin kouluissa kaikille toteutettaviin lisätunteihin.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton suosituksien mukaisesti uimaopetuksen määrän kasvattamista perusopetuksessa sekä keskitetyn uimaopetuksen lisäämistä esiopetukseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa opetusryhmien mitoituksen pienentämistä yleisopetuksen koululaisuinneissa uimaopetuksen laadun ja turvallisuuden parantamiseksi. Toimenpiteet edellyttävät kasvatuksen ja koulutuksen ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialoilta yhteistyötä Urheiluhallien kanssa allasresurssin kasvattamisen osalta. Toimialojen tulee tehdä yhdessä suunnitelma, miten nykyistä resurssia kohdentamalla voidaan toimia tavoitteiden suuntaisesti. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala pyrkii lisäämään uimakoulujen määrää toimialan resurssit huomioiden.

Lausunto on laadittu yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kanssa.

Käsittely

Vastaehdotus:
Mari Holopainen: Kaupungin selvityksen mukaan 16 % viidesluokkalaisista lapsista ei saavuta 25 metrin uimataitoa. Lautakunta korostaa, että uimataidossa tukea tarvitseviin lapsiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pyritään ohjaamaan lapsia lisäuimaopetuksen piiriin, ja seurataan kouluissa riittävän uimataidon saavuttamista kaikkien lasten osalta. Lapsia tulisi pyrkiä aktiivisesti ohjaamaan uimaopetukseen mm. yhteistyössä vanhempien kanssa tarjoamalla tietoa uimaopetuksen tarpeesta. Lisäksi allaskapasiteettia ja rahoitusta tarvittaisiin kouluissa kaikille toteutettaviin lisätunteihin.

Kannattaja: Ted Apter

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Mari Holopaisen vastaehdotuksen yksimielisesti.

13.05.2025 Pöydälle

Esittelijä
kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Satu Järvenkallas
Lisätiedot

Melina Lukkarinen, pedagoginen asiantuntija, puhelin: +358931035093

melina.lukkarinen@hel.fi

Föredragande

kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula

Upplysningar

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 21731

maria.nyfors@hel.fi