Valtuustoaloite, sosiaalityöntekijän sijaisena toimivan kelpoisuuden säilyttäminen ennallaan
Ledamoten Nita Austeros motion om att inte ändra behörighetskraven för vikarier för socialarbetare
Beslutsförslag
Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.
Föredragandens motiveringar
Ledamoten Nita Austero och 25 andra ledamöter föreslår i sin motion att kraven för att tillsätta vikarier för socialarbetare ska bevaras i den form som de hade innan ändringen av lagen om yrkesutbildade personer inom socialvården (817/2020) trädde i kraft 1.1.2025. Ledamöterna föreslår att Helsingfors stad avhåller sig från att använda andra tillfälliga vikarier för socialarbetare än studerande som avlägger en examen inom socialarbete. Motionen finns som bilaga 1.
Det lönar sig inte att återställa förutsättningarna för tillfälliga socialarbetare till samma form som före ingången av 2025. Lagändringen har varit nyttig med tanke på organiseringen av servicen eftersom den ökar tillgången på yrkesskickliga vikarier för socialarbetare särskilt när det råder brist på behöriga socialarbetare.
Innan ändringen av lagen om yrkesutbildade personer inom socialvården (trädde i kraft 1.1.2025 fick personer som studerade till socialarbetaryrket och hade avlagt grund- och ämnesstudier i socialarbete med godkända vitsord samt praktik tillfälligt vikariera som socialarbetare högst under ett år. Lagändringen utvidgade rätten att tillfälligt arbeta som socialarbetare att gälla också personer som har avlagt en lämplig samhällsvetenskaplig högskoleexamen vid ett universitet eller en yrkeshögskoleexamen i social- och hälsovårdsbranschen inklusive godkända grund- och ämnesstudier i socialarbete, avlagda antingen som en del av examen eller som separata tilläggsstudier. Personen ska dessutom ha avlagt praktik i socialarbete med godkända vitsord eller ha tillräcklig praktisk erfarenhet och yrkesskicklighet.
Praxis med rekrytering av tillfälliga socialarbetare
Inom Helsingfors social-, hälsovårds- och räddningssektor väljs i första hand behöriga socialarbetare till tjänster som socialarbetare. Till en uppgift som tillfällig socialarbetare väljs i enlighet med de 23.1.2025 uppdaterade anvisningarna för chefer i första hand en studerande i socialarbete som har avlagt grund- och ämnesstudier i socialarbete med godkända vitsord samt praktik, om det inte finns någon person som uppfyller behörighetskraven och även annars är lämplig för tjänsten. I andra hand väljs en person som har avlagt en lämplig samhällsvetenskaplig högskoleexamen vid ett universitet eller en yrkeshögskoleexamen i social- och hälsovårdsbranschen inklusive godkända grund- och ämnesstudier i socialarbete samt praktik. Till en uppgift som tillfällig socialarbetare väljs i sista hand en person som inte har avlagt praktik, men som har tillräcklig praktisk erfarenhet och yrkesskicklighet.
Social-, hälsovårds- och räddningssektorn har preciserat den praktiska erfarenheten och yrkesskickligheten som nämns i 12 § 1 mom. i lagen om yrkesutbildade personer inom socialvården enligt följande: vi kräver tillräcklig och lämplig praktisk erfarenhet och yrkesskicklighet i socialarbete för uppgiften i fråga. Den chef som enligt delegationsordningen beslutar om rekryteringen bedömer erfarenhetens tillräcklighet och lämplighet.
Det är möjligt att avvika från behörighetskraven för ett tjänste- eller anställningsförhållande endast när det är fråga om att tillsätta en visstidstjänst för en socialarbetare och det inte finns någon person som uppfyller behörighetskraven. Tjänste- eller anställningsförhållandet ingås då för högst ett år. Därefter ledigförklaras befattningen offentligt på nytt. Om det inte går att hitta en legitimerad socialarbetare genom en offentlig sökning kan staden ingå ett nytt arbetsavtal med eller ge ett nytt tjänsteförordnande till en person som saknar legitimeringen som socialarbetare, men som kan anställas som tillfällig socialarbetare.
Säkerställande och uppföljning av servicens kvalitet och klientsäkerhet
Servicens kvalitet och klientsäkerheten följs aktivt upp som en del av egenkontrollen. Stadsstyrelsen uppmanar social-, hälsovårds- och räddningssektorn att följa personalläget i socialarbetet och vid behov delge social-, hälsovårds- och räddningsnämnden uppgifterna.
Den som tillfälligt är verksam i en socialarbetares uppgifter ska arbeta under ledning och översyn av en legitimerad socialarbetare. Den som tillfälligt är verksam i en socialarbetares uppgifter har inte rätt att i brådskande fall besluta om vård oberoende av egen vilja och om åtgärder i anslutning till det. Staden främjar aktivt åtgärder med vilka tillgången på behörig och bestående personal kan säkerställas.
Social-, hälsovårds- och räddningssektorn följer lagändringens konsekvenser för tillgången på personal, såsom antalet sökande till lediga befattningar, antalet sökande som uppfyller behörighetskraven och besättningsgraden.
Tillgång på kompetent personal och personalomsättning
Kompetent, bestående och sakkunnig personal är social-, hälsovårds- och räddningssektorns viktigaste resurs. Det görs satsningar på personalens introduktion och fortbildning, och åtgärder utvecklas aktivt för att bidra till tillgången på kompetent och bestående personal särskilt i yrken där det råder brist på arbetskraft.
I fråga om socialarbetare har åtgärder vidtagits i synnerhet i syfte att beakta löneutvecklingen och andra attraktionsfaktorer. Socialarbetarnas uppgiftsrelaterade löner har höjts och socialarbetarna får engagemangstillägg och rekryteringstillägg. Chefsarbetet utvecklas aktivt och åtgärder vidtas i syfte att främja de anställdas ork och välbefinnande i arbetet. Dessutom genomförs ett aktivt arbete med arbetsgivarbilden och rekryteringsmarknadsföring samt utvecklas verksamheten med medarbetarambassadörer för att locka kompetenta och behöriga socialarbetare till sektorn.
Enligt en utredning som Keva gjorde 2023 kommer behovet av socialarbetare att öka avsevärt under de kommande åren. En ändring i lagen om yrkesutbildade personer inom socialvården som trädde i kraft 1.1.2025 är en tillfällig lösning i behovet som gör det möjligt att trygga servicen i situationer där det inte finns tillgång på behöriga sökande. Som en del av att säkerställa social- och hälsovårdspersonalens tillräcklighet och tillgången på denna har social- och hälsovårdsministeriet inlett ett program för ett gott arbete (2024–2027) som går ut på att utförligare granska lagstiftningen om yrkespersoner i social- och hälsovården och klarlägga arbetsfördelningen mellan yrkespersoner i branschen.
Social-, hälsovårds- och räddningssektorn har våren 2024 inlett en utredning av uppgiftsstrukturen. Syftet med utredningen är att utveckla organiseringen och fördelningen av arbetet samt klarlägga socialarbetarnas och socialhandledarnas uppgiftsbeskrivningar. Utredningen blir färdig våren 2025 och har ett starkt samband med HR-åtgärderna i sektorns reformprogram. Inom ramen för reformprogrammet byggs dessutom upp sektorns modell för karriärstigar som syftar bland annat till att utveckla den kompetenta personalens engagemang och säkerställa att expertisen bevaras i sektorn.
En förutsättning för att öka tillgången på kompetent personal på lång sikt är att antalet utbildningsplatser och utbildningsformerna utvecklas. Social-, hälsovårds- och räddningssektorn har genomfört aktivt och långsiktigt med läroanstalter och påverkansarbete i detta syfte.
Det har identifierats som problematiskt med tanke på tillgången på utbildningsstigar att antalet nybörjarplatser i magisterstudierna i socialarbete är lågt och de nationellt avvikande praxisen i hur socionomexamen (YH) beaktas som en del av studier i socialarbete (praxisen vid tillgodoräknande). Helsingfors universitet ökar antalet nybörjarplatser i magisterstudier i socialarbete räknat från läsåret 2025–2026 med 20 (sammanlagt 35 nybörjarplatser).
Samarbetsnätverket för universitetsutbildningen i socialarbete Sosnet inleder ett pilotförsök för socionomer (YH) i syfte att minska överlappningarna i inledningsfasen av studierna i socialarbete och socionomstudier samt förtydliga och göra det snabbare för socionomer (YH) att övergå till magisterutbildningen i socialarbete. Undervisningen förverkligas i samarbete med Östra Finlands, Jyväskylä och Tammerfors universitet före utgången av höstterminen 2026. Ur social-, hälsovårds- och räddningssektorns perspektiv är alla åtgärder för att säkerställa tillgången på behöriga socialarbetare i framtiden av högsta prioritet.
Konsekvensbedömning
Helsingfors social-, hälsovårds- och räddningssektor ska ordna de lagstadgade socialvårdstjänsterna för invånarna. Tjänsterna tryggar klienternas grundläggande rättigheter, främjar deras välbefinnande och förebygger utslagning, ojämlikhet och utsatthet. Ordnandet av socialvårdstjänster förutsätter tillräckligt många kompetenta anställda och tillgång på sådan personal. Med de ovannämnda åtgärderna tryggar social-, hälsovårds- och räddningssektorn tillgången på socialarbetare och säkerställer att socialvårdstjänsternas höga nivå bevaras och klienternas rättskydd förverkligas.
Behörighet och utlåtanden
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan behandlas svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter i stadsfullmäktige. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Social-, hälsovårds- och räddningsnämnden har gett ett utlåtande i ärendet. Förslaget stämmer överens med utlåtandet.
Kaupunginhallitus 06.10.2025 § 633
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Vastaehdotus:
Niilo Toivonen: Kappale 9 loppuun lisäys:
Kaupunginhallitus kehottaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimea seuraamaan sosiaalityön henkilöstötilannetta ja tuomaan tiedot tarvittaessa sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalle tiedoksi.
Kappale 10 loppuun lisäys:
Kaupunki edistää aktiivisesti toimenpiteitä, joilla varmistetaan pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuus ja pysyvyys.
Kannattaja: Mia Haglund
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Niilo Toivosen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
29.09.2025 Pöydälle
13.05.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Jan Ihatsu, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36276
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 20.05.2025 § 105
Lausunto
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Nita Austeron ja 25 muun valtuutetun sosiaalityöntekijöiden sijaiskelpoisuutta koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:
”Aloitteessa esitetään, että vaatimukset sosiaalityöntekijöiden sijaisuuksien täyttämisestä tulisi säilyttää sellaisina, kuin ne olivat ennen 1.1.2025 voimaan tullutta sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2025) muutosta. Valtuutetut ehdottavat, että Helsingin kaupunki pidättäytyy käyttämästä muita kuin sosiaalityön tutkintoa suorittavia opiskelijoita tilapäisinä sosiaalityöntekijöiden sijaisina.
Aloitteessa esitetään, että kaupungin tulee osoittaa arvostavansa koulutettua henkilöstöä ja varmistaa, että asiantuntijuus säilyy palveluissa. Kaupungin tulee tehostaa ja kehittää rekrytointia ja työntekijöiden sitouttamista. Kaupungin tulee jatkaa aktiivisia toimia osaavan ja pysyvän henkilöstön houkuttelemiseksi ja sitouttamiseksi sekä kehittää tehtäväjakoa edelleen siten, että sosiaalityöntekijän työparina on toinen sosiaalihuollon ammattilainen kuten sosionomi, joka voi hoitaa osan tehtävistä ja tukea asiakastyössä. Kaiken kaikkiaan kaupungin on seurattava tiiviisti lainmuutoksen vaikutuksia palveluiden laatuun ja asiakasturvaan sekä tehtävä tarvittavia korjaavia toimenpiteitä. Aloitteessa esitetään, että näillä toimilla kaupunki voi varmistaa sosiaalihuollon palvelujen säilymisen laadukkaina ja asiakkaiden oikeusturvan toteutumisen.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta ei kannata tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimimisen edellytysten palauttamista 1.1.2025 edeltävään tilanteeseen eikä vain sosiaalityön tutkintoa suorittavien opiskelijoiden käyttämistä tilapäisinä sosiaalityöntekijöinä. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan näkökulmasta lakiin esitetty muutos on ollut kannatettava, sillä se parantaa sijaiskelpoisten sosiaalityöntekijöiden saatavuutta erityisesti tilanteissa, joissa pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa.
Ennen 1.1.2025 voimaan tullutta sosiaalihuollon ammattihenkilölain muutosta sosiaalityöntekijän sijaisena saivat toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskelevat henkilöt, jotka olivat suorittaneet hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Lakimuutoksen myötä oikeus toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävässä enintään vuoden ajan laajennettiin koskemaan myös henkilöitä, joilla on soveltuva yliopistossa suoritettu yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulututkinto tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon on sisältynyt tai jonka lisäksi he ovat suorittaneet hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot. Henkilöllä tulee myös olla suoritettuna hyväksytysti sosiaalityön käytännön harjoittelu tai heillä on oltava riittävä käytännön kokemus ja ammattitaito.
Tilapäisten sosiaalityöntekijöiden rekrytointikäytännöt
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa sosiaalityöntekijän virkaan valitaan ensisijaisesti kelpoinen sosiaalityöntekijä. Mikäli kelpoisuusvaatimukset täyttävää ja muutoin soveltuvaa henkilöä ei ole saatavilla, valitaan 23.1.2025 päivitetyn esihenkilöohjeen mukaisesti tilapäisen sosiaalityöntekijän tehtävään ensisijaisesti sosiaalityön opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Toissijaisesti tehtävään valitaan henkilö, jolla on soveltuva yliopistossa suoritettu yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulututkinto tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ja joka on hyväksytysti suorittanut sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Viimesijaisesti tilapäisen sosiaalityöntekijän tehtävään valitaan henkilö, joka ei ole suorittanut käytännön harjoittelua, mutta jolla on riittävä käytännön kokemus ja ammattitaito.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa on tarkennettu sosiaalihuollon ammattihenkilölain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua riittävää käytännön kokemusta ja ammattitaitoa seuraavalla tavalla: ”vaadimme riittävää ja kyseiseen tehtävään soveltuvaa sosiaalihuollon käytännön kokemusta ja ammattitaitoa. Arvion kokemuksen riittävyydestä ja soveltuvuudesta tekee delegoinnin mukainen kyseisestä rekrytoinnista päättävä esihenkilö.”.
Virka- tai työsuhteen kelpoisuusvaatimuksista voidaan poiketa ainoastaan silloin, kun kyseessä on sosiaalityöntekijän viran määräaikainen täyttäminen, eikä virkaan ole saatu kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä. Virka- tai työsuhde solmitaan tällöin korkeintaan vuodeksi ja avataan tämän jälkeen uudelleen julkiseen hakuun. Mikäli julkisen haun kautta ei löydetä laillistettua sosiaalityöntekijää, voidaan henkilölle, jolta puuttuu sosiaalityöntekijän laillistus, mutta joka voi toimia tilapäisenä sosiaalityöntekijänä, tehdä uusi työsopimus tai antaa uusi viranhoitomääräys.
Palveluiden laadun ja asiakasturvallisuuden varmistaminen ja seuranta
Palveluiden laatua ja asiakasturvallisuutta seurataan aktiivisesti osana omavalvontaa.
Tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimiva henkilö toimii laillistetun sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena. Tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivalla henkilöllä ei ole oikeutta päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta tai siihen liittyvistä toimenpiteistä.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa seurataan lakimuutoksen vaikutuksia henkilöstön saatavuuteen, kuten avoinna olevien tehtävien hakijamääriä, avoinna ollutta tehtävää hakeneiden ja kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden määrää sekä vakanssien täyttöastetta.
Osaavan henkilöstön pysyvyys ja saatavuus
Osaava, pysyvä ja asiantunteva henkilöstö on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tärkein voimavara. Henkilöstön perehdytykseen ja täydennyskoulutukseen panostetaan sekä kehitetään aktiivisesti keinoja, joiden avulla tuetaan osaavan henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä erityisesti työvoimapula-ammateissa. Sosiaalityöntekijöiden osalta toimenpiteitä on tehty erityisesti palkkakehityksen ja muiden pitovoimatekijöiden huomioimisessa. Sosiaalityöntekijöiden tehtäväkohtaisia palkkoja on korotettu, ja heille maksetaan sitoutumis- ja rekrytointilisää. Esihenkilötyötä kehitetään aktiivisesti ja työntekijöiden jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi tehdään toimenpiteitä. Lisäksi tehdään aktiivista työnantajakuvatyötä ja rekrytointimarkkinointia sekä kehitetään työntekijälähettilästoimintaa, jotta saadaan houkuteltua toimialalle osaavia ja päteviä sosiaalityöntekijöitä.
Kevan vuonna 2023 valmistuneen selvityksen mukaan sosiaalityöntekijöiden tarve tulee kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina. Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin 1.1.2025 voimaan tullut muutos tarjoaa tähän tarpeeseen väliaikaisratkaisun, jolla turvataan palvelut tilanteissa, joissa kelpoisia hakijoita ei ole. Osana sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten riittävyyden ja saatavuuden varmistamista sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty Hyvän työn ohjelma (2024–2027), jossa tarkastellaan laajemmin sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilölainsäädäntöä ja selkeytetään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välistä työnjakoa. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa on aloitettu keväällä 2024 tehtävärakenneselvitys, jonka avulla kehitetään työn organisointia ja työnjakoa sekä kirkastetaan sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien tehtävänkuvia. Selvitys valmistuu kevään 2025 aikana ja linkittyy myös osaksi toimialan muutosohjelman HR-toimenpiteitä. Muutosohjelmassa kehitetään lisäksi toimialan urapolkumallia, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää osaavan henkilöstön sitouttamista ja varmistaa asiantuntijuuden säilyminen toimialalla.
Osaavan henkilöstön saatavuuden lisääminen edellyttää pitkällä tähtäimellä koulutuspaikkojen määrän ja koulutusmuotojen kehittämistä. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi on tehnyt tähän liittyvää oppilaitosyhteistyötä ja vaikuttamistyötä aktiivisesti ja pitkäjänteisesti.
Koulutuspoluissa saatavuuden kannalta ongelmalliseksi on tunnistettu sosiaalityön maisterivaiheen aloituspaikkamäärän vähyys sekä kansallisesti eriävät käytännöt siinä, miten sosionomi (AMK) -tutkinto huomioidaan osana sosiaalityön opintoja (niin sanotut hyväksilukukäytännöt). Helsingin yliopisto lisää lukuvuodesta 2025–2026 lähtien sosiaalityön maisterivaiheen aloituspaikkoja 20 paikalla (yhteensä 35 aloituspaikkaa). Sosiaalityön yliopistokoulutuksen yhteistyöverkosto Sosnet aloittaa sosionomeille (AMK) suunnatun pilottihankeen, jossa tavoitteena on vähentää sosiaalityön ja sosionomiopintojen alkuvaiheen päällekkäisyyttä sekä selkeyttää ja nopeuttaa sosionomien (AMK) siirtymistä sosiaalityön maisterikoulutukseen. Opetus toteutetaan Itä-Suomen, Jyväskylän ja Tampereen yliopiston välisenä yhteistyönä syyslukukauden 2026 loppuun mennessä. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen näkökulmasta kaikki toimenpiteet pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuuden varmistamiseksi tulevaisuudessa ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Vaikutusten arviointi
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tulee järjestää asukkaille lakisääteiset sosiaalihuollon palvelut. Niiden avulla turvataan asiakkaiden perusoikeuksia, edistetään hyvinvointia sekä ehkäistään syrjäytymistä, eriarvoisuutta ja huono-osaisuutta. Sosiaalihuollon palvelujen järjestämisen edellytys on riittävä osaavan henkilöstön määrä ja saatavuus. Edellä kuvattujen toimien avulla sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi turvaa sosiaalityöntekijöiden saatavuutta ja varmistaa sen, että sosiaalihuollon palvelut säilyvät laadukkaina ja asiakkaiden oikeusturva toteutuu."
Käsittely
Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Johanna Nuorteva: Varsinaisen lausunnon viides kappale korvataan tekstillä: Mikäli kelpoisuusvaatimukset täyttävää ja muutoin soveltuvaa henkilöä ei ole saatavilla, valitaan tilapäisen sosiaalityöntekijän tehtävään ensisijaisesti sosiaalityön opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön sosiaalityön harjoittelun. Toissijaisesti tehtävään valitaan henkilö, jolla on soveltuva ylempi yhteiskunnallisen alan korkeakoulututkinto ja joka on hyväksytysti suorittanut sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden palveluissa, kuten lastensuojelussa, rajataan edellä kuvattu toissijainen menettelytapa pois asiakasturvallisuuden takaamiseksi. Viimesijaisesti tilapäisen sosiaalityöntekijän tehtävään valitaan henkilö, joka on suorittanut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, kuten sosionomi (AMK tai YAMK), ja joka on suorittanut sosiaalityön käytännön harjoittelun.
Jäsen Johanna Nuortevan vastaehdotus raukesi kannattamattomana.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.
13.05.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Veera Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 40028
Föredragande
Upplysningar
Jan Ihatsu, stadssekreterare, telefon: 09 310 36276