Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys, Kasvuntekijät 2025 -pilottihanke, Vimsha Oy

Kaupunginhallitus hylkää vs. lakiasiainjohtajan päätöksestä 4.7.2025 § 33 tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös

Vs. lakiasiainjohtaja on 4.7.2025 § 33 tekemällään päätöksellä hylännyt Vimsha Oy:n Kasvuntekijät 2025 -pilottihanketta koskevan 10 485 euron vahingonkorvausvaatimuksen.

Oikaisuvaatimuksen tekeminen

Kuntalain (410/2015) 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimuksen saa 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lakiasiainjohtajan päätöstä 4.7.2025 § 33 koskeva pöytäkirjanote on lähetetty oikaisuvaatimuksen tekijälle tiedoksi sähköpostitse 7.7.2025. Helsingin kaupunginhallitukselle osoitettu oikaisuvaatimus on saapunut kaupungin kirjaamoon 11.7.2025. Oikaisuvaatimus on osoitettu oikealle viranomaiselle ja se on saapunut säädetyssä määräajassa. Oikaisuvaatimus käsitellään kaupunginhallituksessa, joka on asiassa toimivaltainen toimielin.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet

Vimsha Oy vaatii, että Helsingin kaupungin 4.7.2025 tekemä päätös kumotaan ja että kaupunki maksaa 10 485 euron vahingonkorvauksen. Lisäksi Vimsha Oy vaatii, että kaupunki antaa kirjallisen ja perustellun vastauksen kaikkiin esitettyihin vaatimuksiin ja että viranomaismenettely arvioidaan kokonaisuutena uudelleen hyvän hallinnon ja luottamuksensuojan periaatteiden mukaisesti.

Hallintolain mukaisen luottamuksensuojan ja hyvän hallinon sekä hankintalain periaatteiden loukkaaminen

Vimsha Oy:n mukaan kaupungin päätöksessä ei ole lainkaan otettu kantaa luottamuksensuojan vaatimukseen eikä esitetty perusteltua vastausta siihen, miksi tätä oikeusperiaatetta ei ole sovellettu. Vimsha Oy:n mukaan Helsingin kaupungin viranhaltijan toistuva viestintä on antanut selkeän ja toistuvan käsityksen siitä, että yhteistyö tullaan toteuttamaan. Kaupungin viranhaltijat ovat vielä 26.2.2025 järjestetyssä RecNet-tapahtumassa suullisesti ilmoittaneet, että sopimus tullaan solmimaan. Kaupunki on menetellyt asiassa hallintolain asianmukaisuuden, puolueettomuuden, johdonmukaisuuden ja avoimuuden vaatimusten vastaisesti. Kaupungin menettely ei myöskään ole täyttänyt hankintalain avoimuuden ja tasapuolisuuden vaatimuksia.

Kaupungin menettely on ristiriidassa sopimusehtojen, kaupungin sisäisten ohjeiden ja hallintolain selvittämisvelvollisuuden kanssa

Vimsha Oy katsoo, että sopimusprosessin keskeyttämisen perusteleminen tilaajavastuudokumenttien puutteilla ja sisäisillä ohjeistuksilla on ristiriidassa kaupungin omien sopimusehtojen ja sisäisten ohjeiden, sekä viranomaisen selvitysvelvollisuutta koskevien hallintolain säännösten kanssa.

Kaupungilla on ollut velvollisuus antaa asiassa kirjallinen päätös hallintolain ja hankintalain nojalla

Kaupunki ei ole antanut Vimsha Oy:lle kirjallista päätöstä sopimusprosessin keskeyttämisestä, vaikka hallintolain ja hankintalain mukaan kaupungilla on velvollisuus tehdä asiassa kirjallinen päätös.

Vahingon aiheuttaminen

Kaupunki on menettelyllään aiheuttanut julkista valtaa käyttäen Vimsha Oy:lle puhtaan varallisuusvahingon, joka on korvattava vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n ja 5 luvun 1 §:n nojalla.

Oikaisuvaatimuksen käsittely ja päätöksen perustelut

Väitetyn vahingon aiheuttamisen ajankohta

Oikaisuvaatimuksen mukaan vahinko koostuu asiantuntijatyöstä ja työntekijän varaamisesta tammi-helmikuulle 2025 aiheutuneista kustannuksista. Vimsha Oy on rajannut vaatimuksensa päättymään siihen ajankohtaan, kun yhtiölle on puhelimitse ilmoitettu, että kaupunki siirtyy hankinnan kilpailuttamiseen (19.2.2025). Näin ollen oikaisuvaatimuksen käsittelyssä on vahingonkorvausvaatimuksen perusteiden ja kaupungin menettelyn lainmukaisuuden arvioinnissa huomioitava kaupungin menettely asiassa 19.2.2025 saakka.

Luottamuksensuojasta

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu luottamuksensuojan merkitsevän erityisesti yksilön suojaa julkista valtaa vastaan. Luottamuksen suojaamisen keskeisenä sisältönä on, että yksityisten tulee voida luottaa viranomaisten toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen. Samoin viranomaisten hallintopäätösten pysyvyyteen on voitava luottaa. Luottamuksen suojaamisen on oikeuskirjallisuudessa katsottu rajoittuvan koskemaan oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Tällöin suojaamisen kohteena olevat odotukset voidaan perustaa viime kädessä johonkin oikeusjärjestyksen kokonaisuuden keskeisistä ainesosista, joita ovat lainsäädäntö, yleiset oikeusperiaatteet ja kansainväliset sopimukset. Suojaa saava päätös ei voi perustua esimerkiksi asianosaisen antamiin virheellisiin tai olennaisesti puutteellisiin tietoihin. Oikeutettuna odotuksena ei pidetä myöskään pelkkiä taloudellisia odotuksia, ja esimerkiksi viranomaisten suullisesti esittämät käsitykset tai lupaukset eivät lähtökohtaisesti saa aikaan sellaista oikeudellisesti perusteltua odotusta, johon voi tehokkaasti vedota.

Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa vs. lakiasiainjohtajan päätöksessä viitatussa KHO:n ratkaisussa (KHO:2023:7, dnro 401/2022) on todettu, että julkisen hankintamenettelyn tarkoituksena on valita sopimuskumppani luonteeltaan yksityisoikeudellisena pidettävään sopimussuhteeseen. Hankintamenettelyissä tehtävät ratkaisut eivät näin ollen ole julkisen vallan käyttöä eikä niihin sellaisenaan sovelleta myöskään luottamuksensuojaa koskevia hallinto-oikeudellisia periaatteita. Yksityisoikeudellisten sopimusten valmisteluvaiheeseen liittyy niille luonteenomaisesti erilaisia epävarmuustekijöitä, eikä rationaalinen kaupallinen toimija voi olettaa olevansa oikeutettu mihinkään taloudellisiin suorituksiin ennen kuin osapuolet ovat tehneet kirjallisen sopimuksen, jossa on määritelty mihin suorituksiin kukin sopimusosapuoli on velvoitettu. Hallintolain mukaisen luottamuksensuojan ei ylipäätään voida katsoa ulottuvan pelkkien oletettujen taloudellisten odotusten suojaamiseen.

Toisin kuin oikaisuvaatimuksessa väitetään, tapaukseen liittyvät kaupungin työntekijät ovat olleet työsuhteessa olevia työntekijöitä eivätkä viranhaltijoita. Heillä ei näin ollen ole ylipäätään ollut kaupungin hallintosäännön mukaista toimivaltaa päättää kyseessä olevasta hankinnasta. Kaupungin työntekijöiden mukaan he eivät myöskään ole 26.2.2025 ilmaisseet suullisesti, että kaupunki tulisi tekemään Vimsha Oy:n kanssa sopimuksen.

Kaupunki ei ole menetellyt hallintolaissa tarkoitetun luottamuksensuojan vastaisesti siirryttyään suorahankinnan valmistelusta hankinnan toteuttamiseen kilpailuttamalla. Pienhankinnan toteuttamiseen käytettävän hankintamenettelyn valinta on kaupungin harkintavaltaan kuuluva asia, eikä yksityinen toimija voi edellyttää kaupunkia toteuttamaan hankintaa suorahankintana kilpailuttamisen sijaan.

Selvittämisvelvollisuudesta ja hankintalain periaatteiden noudattamisesta

Kaupunki on selvittänyt suorahankinnan tekemisen edellytyksiä hallintolain 31 §:n mukaisesti riittävästi ja asianmukaisesti. Kaupunki on 13.2.2025 pyytänyt sähköpostitse Vimsha Oy:ltä tilaajavastuuseen liittyviä selvityksiä. Vimsha Oy ei ole kyennyt toimittamaan kaupungin pyytämiä selvityksiä, joten kaupunki on päätynyt suorahankinnan toteuttamisen sijaan kilpailuttamaan hankinnan. Vaikka Vimsha Oy:n toimittamat tilaajavastuuta koskevat selvitykset olisivatkin olleet riittävät, ei kaupungilla kuitenkaan siinäkään tilanteessa olisi ollut velvollisuutta toteuttaa hankintaa suorahankintana juuri Vimsha Oy:ltä. Kaupungilla on ollut asiassa harkintavaltaa sen suhteen, jatkaako se suorahankinnan tekemisen edellytysten selvittämistä pyytämällä Vimsha Oy:tä toimittamaan vielä lisäselvitystä tilaajavastuuselvityksiin liittyen vai toteuttaako kaupunki hankinnan muulla tavoin. Kaupunki on 19.2.2025 ilmoittanut yrityksen edustajalle puhelimitse, että tilaajavastuuselvityksistä johtuvien puutteiden vuoksi kaupunki toteuttaa hankinnan suorahankinnan sijaan kevyenä kilpailutuksena. Kaupunki on lähettänyt tarjouspyynnön myös Vimsha Oy:lle, koska kaupunki on halunnut varata Vimsha Oy:lle tilaisuuden jättää tarjouksen ja toimittaa vaaditut tilaajavastuuselvitykset kilpailutusprosessin yhteydessä. Tämä menettely ei ole ristiriidassa kaupungin harmaan talouden torjuntaohjeen kanssa. Myöskään se, että sopimusluonnoksen mukaan palveluntuottajan on tullut toimittaa tilaajavastuuselvitykset sopimuskaudella ei rajoita kaupungin oikeutta vaatia selvityksiä toimitettavaksi myös ennen sopimuksen tekemistä. Kyseessä on lisäksi ollut ainoastaan sopimusluonnos, ei osapuolia velvoittava allekirjoitettu sopimus.

Kaupungin siirtyminen suorahankinnan valmistelusta kilpailutuksen käynnistämiseen ei myöskään ole ollut hankintalain 3 §:n mukaisten periaatteiden vastaista. Kaupunki on menetellyt asiassa tasapuolisesti, syrjimättömästi sekä avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen päättäessään siirtyä hankinnan toteuttamiseen kevyesti kilpailuttamalla ja lähettämällä tarjouspyynnön myös Vimsha Oy:lle. Vimsha Oy:lle on lisäksi ennen kilpailutuksen käynnistämistä ja tarjouspyynnön julkaisua ilmoitettu, että kaupunki siirtyy suorahankinnan valmistelusta kilpailutuksen valmisteluun. Kaupungin menettely on näin ollen tältä osin täyttänyt myös hallintolain avoimuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden vaatimukset.

Hankinta- ja hallintopäätöksestä

Kyseessä oleva hankinta on arvoltaan hankintalain 25 §:n kansallisen kynnysarvon alittava, joten siihen ei sovelleta oikaisuvaatimuksessa viitattuja hankintapäätöstä ja hankintamenettelyä koskevaa kertomusta koskevia hankintalain 123 ja 124 §:ä. Hankintamenettelyn valintaa (suorahankinta vai kilpailuttaminen) koskeva harkinta on luonteeltaan myös sellaista asian valmisteluun liittyvää toimintaa, ettei suorahankinnan valmistelun päättymisestä ja hankinnan kilpailuttamiseen siirtymisestä tule eikä edes voi tehdä muutoksenhakukelpoista hallintopäätöstä. Kaupungilla ei näin ollen ole hankintalaista eikä hallintolaista johtuvaa velvollisuutta tehdä kirjallista päätöstä siitä, että se ei toteuta julkista hankintaa suorahankintana joltain tietyltä palveluntuottajalta. Suorahankinnasta pidättäytyminen ei myöskään ole sellainen asia, josta kaupungin tulisi lain nojalla erikseen esittää Vimsha Oy:lle kirjallisia perusteluja eikä Vimsha Oy:llä myöskään ole oikeudellisia perusteita vaatia kaupunkia tekemään hankintasopimusta alustavien neuvottelujen pohjalta.

Vahingonkorvauslain mukaan korvattavat vahingot

Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Edelleen vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Kuten edellä ja oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä on todettu, julkista hankintaa koskevat valmistelutoimet eivät ole julkisen vallan käyttämistä. Kyseessä ei siis ole vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukainen tilanne.

Väitetty taloudellinen vahinko ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Taloudellinen vahinko on vahingonkorvauslain 5 luvun 1 pykälän mukaan korvattavissa vain, jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkistaa valtaa käytettäessä tai mikäli siihen on erittäin painavia syitä. Tässä tapauksessa ei ole kyse rangaistavaksi säädetystä teosta eikä julkisen vallan käyttämisestä. Kaikki edellä esitetty huomioiden tapauksessa ei myöskään ole laissa tarkoitettuja erittäin painavia syitä, joiden perusteella kaupunki olisi asiassa korvausvelvollinen. Näin ollen kaupungin ei myöskään hallintolain 31 §:n nojalla ole ollut tarpeen pyytää lisäselvitystä vahingonkorvausvaatimuksen sisällöstä tai määrästä.

Yhteenveto

Oikaisuvaatimus tulee hylätä, koska siinä ei ole esitetty sellaisia laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta vs. lakiasiainjohtajan 4.7.2025 § 33 tekemää päätöstä olisi muutettava tai joiden johdosta päätös olisi kumottava.