Selitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toimenpiteistä yksilöhuollon oikaisuvaatimusten käsittelyaikojen lyhentämiseksi

For decisions released prior to 2019 a related decision heading is displayed for cases.
HEL 2016-009750
More recent handlings
Case 17. / 66 §
This decisionmaker is no longer active

Selitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toimenpiteistä yksilöhuollon oikaisuvaatimusten käsittelyaikojen lyhentämiseksi

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisen selityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty yksilöhuollon oikaisuvaatimusten käsittelyaikojen saamiseksi lainsäädännön edellyttämälle tasolle:

”Hallintolain 23 §:n mukaan viranomaisen on käsiteltävä hallintoasia ilman aiheetonta viivytystä. Asia on käsiteltävä sen laatu ja olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa. Viranomaisen on organisaatio- ja työnjohtojärjestelyillä pyrittävä takaamaan asioiden joutuisa käsittely. Hallintolain 49 e §:n mukaan oikaisuvaatimusasia on käsiteltävä kiireellisenä ja sama asia todetaan myös sosiaalihuoltoasetuksen 16 §:n 2 momentissa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on yksilöhuollon muutoksenhakujen käsittelyaikoja koskevassa ratkaisussaan edellyttänyt, että oikaisuvaatimukset on käsiteltävä kolmen kuukauden kuluessa niiden saapumisesta.

Toimeentulotuen oikaisuvaatimuksia käsittelevän ensimmäisen jaoston helmikuun 16. päivänä 2017 pidetyssä kokouksessa käsiteltiin 46 asiaa, joiden keskimääräinen käsittelyaika oli 6,5 kuukautta.

Toinen jaosto käsittelee kaikki muut, paitsi toimeentulotuesta tehdyt oikaisuvaatimukset. Toisen jaoston helmikuun 2. päivänä pidetyssä kokouksessa käsiteltiin yhteensä 20 asiaa, joiden keskimääräinen käsittelyaika oli noin 7 kuukautta.

Ruotsin kielellä tehdyt oikaisuvaatimukset käsittelee kolmas jaosto. Jaosto kokoontui viimeksi 15.12.2016. Kokouksessa käsiteltiin 4 asiaa, joiden keskimääräinen käsittelyaika oli 1,5 kuukautta.

Ensimmäisessä ja toisessa jaostossa käsiteltävien asioiden valmistelu alkoi ruuhkautua vuoden 2016 kesällä. Syys-lokakuussa kaikkien oikaisuvaatimusasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 5,3 kuukautta. Syksyn aikana ensimmäisessä ja toisessa jaostossa käsiteltävien oikaisuvaatimusten käsittelyaikaa ei ole saatu lyhennettyä lain edellyttämään kolmeen kuukauteen. Kolmannessa jaostossa asiat on pystytty käsittelemään niin, etteivät käsittelyajat ole ylittäneet kolmen kuukauden aikarajaa.

Tällä hetkellä valmistelua odottavia oikaisuvaatimuksia on yhteensä noin 520, joista ensimmäisessä jaostossa käsiteltäviä asioita on noin 340 ja toisessa jaostossa käsiteltäviä asioita noin 180.

Ensimmäisessä jaostossa käsiteltävien oikaisuvaatimusten määrä tulee pienenemään merkittävästi, sillä perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyi vuoden 2017 alussa Kansaneläkelaitokselle (ns. Kela-siirto). Jo tammikuussa toimeentulotuesta tehtyjen oikaisuvaatimusten määrä oli noin 30 % pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana saapuneiden oikaisuvaatimusten määrä.

Vuonna 2016 valmistelutehtävissä työskenteli keskimäärin seitsemän valmistelijaa. Joulukuussa ruuhkan purkamiseksi palkattiin yksi määräaikainen työntekijä, mutta tammikuun alussa yksi valmistelija aloitti vuoden mittaisen työvapaan, joten valmistelijoita on tällä hetkellä seitsemän.

Oikaisuvaatimusten käsittelyjonon purkamiseksi on muutettu valmistelijoiden työnjakoa, lisätty jaostojen kokouksia ja siirretty asianohjaus tiiminvetäjänä toimivalle lakimiehelle. Nämä toimenpiteet ovat auttaneet.

Valmistelijat ovat tuoneet esille, että perustoimeentulotuen myöntämisen siirto Kelaan on aiheuttanut epävarmuutta työn jatkuvuudesta ja vaikuttanut merkittävästi heidän työtehoonsa. Tämän vuoksi tiimiesimies pitää joka viikko lyhyen kokouksen, jossa käydään läpi työtilanne ja samalla valmistelijoita pyritään motivoimaan ruuhkan purkamiseen. Kokouksessa myös varmistetaan, että valmistelutyössä panostetaan niiden asioiden valmisteluun, jotka ovat eniten ruuhkautuneet.

Oikaisuvaatimusten käsittelyajan lyhentämiseksi jaostovalmistelijat keskittyvät nyt yksinomaan valmistelutyöhön eivätkä enää osallistu jaoston kokouksiin eivätkä myöskään pidä koulutustilaisuuksia.

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on haettu täyttölupaa kahden määräaikaisen valmistelijan palkkaamiseksi. Jos täyttölupa myönnetään, joulukuussa aloittanut määräaikainen työntekijä voi jatkaa valmistelutyössä ja hänen lisäkseen voidaan palkata vielä toinen määräaikainen valmistelija, jolloin valmistelutyötä tekisi kahdeksan valmistelijaa. Lisätyövoimalla halutaan varmistaa se, että käsittelyajat saadaan mahdollisimman nopeasti lain edellyttämälle tasolle. Täyttölupa-asia käsitellään seuraavassa kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien muodostamassa johtajiston kokouksessa, joka pidetään 8.3.2017."

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan selityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty yksilöhuollon oikaisuvaatimusten käsittelyaikojen saamiseksi lainsäädännön edellyttämälle tasolle:

”Hallintolain 23 §:n mukaan viranomaisen on käsiteltävä hallintoasia ilman aiheetonta viivytystä. Asia on käsiteltävä sen laatu ja olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa. Viranomaisen on organisaatio- ja työnjohtojärjestelyillä pyrittävä takaamaan asioiden joutuisa käsittely. Hallintolain 49 e §:n mukaan oikaisuvaatimusasia on käsiteltävä kiireellisenä ja sama asia todetaan myös sosiaalihuoltoasetuksen 16 §:n 2 momentissa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on yksilöhuollon muutoksenhakujen käsittelyaikoja koskevassa ratkaisussaan edellyttänyt, että oikaisuvaatimukset on käsiteltävä kolmen kuukauden kuluessa niiden saapumisesta.

Toimeentulotuen oikaisuvaatimuksia käsittelevän ensimmäisen jaoston helmikuun 16. päivänä 2017 pidetyssä kokouksessa käsiteltiin 46 asiaa, joiden keskimääräinen käsittelyaika oli 6,5 kuukautta.

Toinen jaosto käsittelee kaikki muut, paitsi toimeentulotuesta tehdyt oikaisuvaatimukset. Toisen jaoston helmikuun 2. päivänä pidetyssä kokouksessa käsiteltiin yhteensä 20 asiaa, joiden keskimääräinen käsittelyaika oli noin 7 kuukautta.

Ruotsin kielellä tehdyt oikaisuvaatimukset käsittelee kolmas jaosto. Jaosto kokoontui viimeksi 15.12.2016. Kokouksessa käsiteltiin 4 asiaa, joiden keskimääräinen käsittelyaika oli 1,5 kuukautta.

Ensimmäisessä ja toisessa jaostossa käsiteltävien asioiden valmistelu alkoi ruuhkautua vuoden 2016 kesällä. Syys-lokakuussa kaikkien oikaisuvaatimusasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 5,3 kuukautta. Syksyn aikana ensimmäisessä ja toisessa jaostossa käsiteltävien oikaisuvaatimusten käsittelyaikaa ei ole saatu lyhennettyä lain edellyttämään kolmeen kuukauteen. Kolmannessa jaostossa asiat on pystytty käsittelemään niin, etteivät käsittelyajat ole ylittäneet kolmen kuukauden aikarajaa.

Tällä hetkellä valmistelua odottavia oikaisuvaatimuksia on yhteensä noin 520, joista ensimmäisessä jaostossa käsiteltäviä asioita on noin 340 ja toisessa jaostossa käsiteltäviä asioita noin 180.

Ensimmäisessä jaostossa käsiteltävien oikaisuvaatimusten määrä tulee pienenemään merkittävästi, sillä perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyi vuoden 2017 alussa Kansaneläkelaitokselle (ns. Kela-siirto). Jo tammikuussa toimeentulotuesta tehtyjen oikaisuvaatimusten määrä oli noin 30 % pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana saapuneiden oikaisuvaatimusten määrä.

Vuonna 2016 valmistelutehtävissä työskenteli keskimäärin seitsemän valmistelijaa. Joulukuussa ruuhkan purkamiseksi palkattiin yksi määräaikainen työntekijä, mutta tammikuun alussa yksi valmistelija aloitti vuoden mittaisen työvapaan, joten valmistelijoita on tällä hetkellä seitsemän.

Oikaisuvaatimusten käsittelyjonon purkamiseksi on muutettu valmistelijoiden työnjakoa, lisätty jaostojen kokouksia ja siirretty asianohjaus tiiminvetäjänä toimivalle lakimiehelle. Nämä toimenpiteet ovat auttaneet.

Valmistelijat ovat tuoneet esille, että perustoimeentulotuen myöntämisen siirto Kelaan on aiheuttanut epävarmuutta työn jatkuvuudesta. Tämän vuoksi tiimiesimies pitää joka viikko lyhyen kokouksen, jossa käydään läpi työtilanne ja samalla yhdessä valmistelijoiden kanssa haetaan ratkaisuja ruuhkan purkamiseen. Kokouksessa myös varmistetaan, että valmistelutyössä panostetaan niiden asioiden valmisteluun, jotka ovat eniten ruuhkautuneet.

Oikaisuvaatimusten käsittelyajan lyhentämiseksi jaostovalmistelijat keskittyvät nyt yksinomaan valmistelutyöhön eivätkä enää osallistu jaoston kokouksiin eivätkä myöskään pidä koulutustilaisuuksia.

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on haettu täyttölupaa kahden määräaikaisen valmistelijan palkkaamiseksi. Jos täyttölupa myönnetään, joulukuussa aloittanut määräaikainen työntekijä voi jatkaa valmistelutyössä ja hänen lisäkseen voidaan palkata vielä toinen määräaikainen valmistelija, jolloin valmistelutyötä tekisi kahdeksan valmistelijaa. Lisätyövoimalla halutaan varmistaa se, että käsittelyajat saadaan mahdollisimman nopeasti lain edellyttämälle tasolle. Täyttölupa-asia käsitellään seuraavassa kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien muodostamassa johtajiston kokouksessa, joka pidetään 8.3.2017."

Käsittely

Esittelijä Juha Jolkkonen muutti esitystään seuraavasti: Lausunnon kolmanneksi viimeisestä kappaleesta poistettiin kohta "… ja vaikuttanut merkittävästi heidän työtehoonsa" sekä muutettiin keskimmäisen virkkeen viimeistä lausetta seuraavaan muotoon ", jossa käydään läpi työtilanne ja samalla yhdessä valmistelijoiden kanssa haetaan ratkaisuja ruuhkan purkamiseen."

Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan selityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty yksilöhuollon oikaisuvaatimusten käsittelyaikojen saamiseksi lainsäädännön edellyttämälle tasolle:

”Hallintolain 23 §:n mukaan viranomaisen on käsiteltävä hallintoasia ilman aiheetonta viivytystä. Asia on käsiteltävä sen laatu ja olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa. Viranomaisen on organisaatio- ja työnjohtojärjestelyillä pyrittävä takaamaan asioiden joutuisa käsittely. Hallintolain 49 e §:n mukaan oikaisuvaatimusasia on käsiteltävä kiireellisenä ja sama asia todetaan myös sosiaalihuoltoasetuksen 16 §:n 2 momentissa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on yksilöhuollon muutoksenhakujen käsittelyaikoja koskevassa ratkaisussaan edellyttänyt, että oikaisuvaatimukset on käsiteltävä kolmen kuukauden kuluessa niiden saapumisesta.

Toimeentulotuen oikaisuvaatimuksia käsittelevän ensimmäisen jaoston helmikuun 16. päivänä 2017 pidetyssä kokouksessa käsiteltiin 46 asiaa, joiden keskimääräinen käsittelyaika oli 6,5 kuukautta.

Toinen jaosto käsittelee kaikki muut, paitsi toimeentulotuesta tehdyt oikaisuvaatimukset. Toisen jaoston helmikuun 2. päivänä pidetyssä kokouksessa käsiteltiin yhteensä 20 asiaa, joiden keskimääräinen käsittelyaika oli noin 7 kuukautta.

Ruotsin kielellä tehdyt oikaisuvaatimukset käsittelee kolmas jaosto. Jaosto kokoontui viimeksi 15.12.2016. Kokouksessa käsiteltiin 4 asiaa, joiden keskimääräinen käsittelyaika oli 1,5 kuukautta.

Ensimmäisessä ja toisessa jaostossa käsiteltävien asioiden valmistelu alkoi ruuhkautua vuoden 2016 kesällä. Syys-lokakuussa kaikkien oikaisuvaatimusasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 5,3 kuukautta. Syksyn aikana ensimmäisessä ja toisessa jaostossa käsiteltävien oikaisuvaatimusten käsittelyaikaa ei ole saatu lyhennettyä lain edellyttämään kolmeen kuukauteen. Kolmannessa jaostossa asiat on pystytty käsittelemään niin, etteivät käsittelyajat ole ylittäneet kolmen kuukauden aikarajaa.

Tällä hetkellä valmistelua odottavia oikaisuvaatimuksia on yhteensä noin 520, joista ensimmäisessä jaostossa käsiteltäviä asioita on noin 340 ja toisessa jaostossa käsiteltäviä asioita noin 180.

Ensimmäisessä jaostossa käsiteltävien oikaisuvaatimusten määrä tulee pienenemään merkittävästi, sillä perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyi vuoden 2017 alussa Kansaneläkelaitokselle (ns. Kela-siirto). Jo tammikuussa toimeentulotuesta tehtyjen oikaisuvaatimusten määrä oli noin 30 % pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana saapuneiden oikaisuvaatimusten määrä.

Vuonna 2016 valmistelutehtävissä työskenteli keskimäärin seitsemän valmistelijaa. Joulukuussa ruuhkan purkamiseksi palkattiin yksi määräaikainen työntekijä, mutta tammikuun alussa yksi valmistelija aloitti vuoden mittaisen työvapaan, joten valmistelijoita on tällä hetkellä seitsemän.

Oikaisuvaatimusten käsittelyjonon purkamiseksi on muutettu valmistelijoiden työnjakoa, lisätty jaostojen kokouksia ja siirretty asianohjaus tiiminvetäjänä toimivalle lakimiehelle. Nämä toimenpiteet ovat auttaneet.

Valmistelijat ovat tuoneet esille, että perustoimeentulotuen myöntämisen siirto Kelaan on aiheuttanut epävarmuutta työn jatkuvuudesta ja vaikuttanut merkittävästi heidän työtehoonsa. Tämän vuoksi tiimiesimies pitää joka viikko lyhyen kokouksen, jossa käydään läpi työtilanne ja samalla valmistelijoita pyritään motivoimaan ruuhkan purkamiseen. Kokouksessa myös varmistetaan, että valmistelutyössä panostetaan niiden asioiden valmisteluun, jotka ovat eniten ruuhkautuneet.

Oikaisuvaatimusten käsittelyajan lyhentämiseksi jaostovalmistelijat keskittyvät nyt yksinomaan valmistelutyöhön eivätkä enää osallistu jaoston kokouksiin eivätkä myöskään pidä koulutustilaisuuksia.

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on haettu täyttölupaa kahden määräaikaisen valmistelijan palkkaamiseksi. Jos täyttölupa myönnetään, joulukuussa aloittanut määräaikainen työntekijä voi jatkaa valmistelutyössä ja hänen lisäkseen voidaan palkata vielä toinen määräaikainen valmistelija, jolloin valmistelutyötä tekisi kahdeksan valmistelijaa. Lisätyövoimalla halutaan varmistaa se, että käsittelyajat saadaan mahdollisimman nopeasti lain edellyttämälle tasolle. Täyttölupa-asia käsitellään seuraavassa kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien muodostamassa johtajiston kokouksessa, joka pidetään 8.3.2017."

Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöhuollon oikaisuvaatimusten käsittelyaikoja koskeva valvonta-asia.

Aluehallintovirasto pyysi elokuussa 2016 sosiaali- ja terveysvirastolta selvitystä yksilöhuollon oikaisuvaatimusten käsittelyajoista. Selvityksessä todettiin, että vuoden 2016 syys-lokakuussa kaikkien oikaisuvaatimusten keskimääräinen käsittelyaika oli 5,3 kuukautta. Käsittelyaika vaihteli jaostoittain, mutta lainsäädännön edellyttämä alle kolmen kuukauden käsittelyaika ylittyi ensimmäisessä ja toisessa jaostossa käsiteltävissä asioissa.

Sosiaalihuoltolain mukaan, jos sosiaalihuollon järjestämisessä tai toteuttamisessa havaitaan asiakasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikka toiminta on muutoin sosiaalihuoltolain vastaista, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, että se harkitsee sosiaalihuoltolaissa säädettyjen seuraamusten, ensisijaisesti 56 §:n mukaisen määräyksen antamista sosiaali- ja terveyslautakunnalle yksilöhuollon oikaisuvaatimusten käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Harkittavana on, että lautakunta määrätään neljän kuukauden määräajassa ryhtymään toimenpiteisiin, joilla varmistetaan oikaisuvaatimusten kiireellinen käsittely.

Ennen määräyksen tai muun seuraamuksen antamista aluehallintovirasto on varannut sosiaali- ja terveyslautakunnalle hallintolain 34 §:n mukaisen tilaisuuden antaa asiasta kirjallinen selitys.

This decision was published on 08.03.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

Presenter information

va. virastopäällikkö
Juha Jolkkonen

Ask for more info

Merja Santala, lakimies, puhelin: 09 310 43697

merja.santala@hel.fi

Attachments

1. Confidential: JulkL 24 § 1 mom 25 k.

The decision documents refer to appendices that are not available online. The City of Helsinki does not publish any appendices that contain confidential information or information that could compromise the protection of privacy or a private trader's business or trade secret when published. The published documents also exclude appendices that cannot be made available in an electronic format due to technical reasons. (Act on the Openness of Government Activities 621/1999, Information Society Code 917/2014, Data Protection Act 1050/2018, Act on the Status and Rights of Social Welfare Clients 812/2000, Act on the Status and Rights of Patients 785/1992, Act on Public Procurement and Concession Contracts 1397/2016). You can also request decision documents from the City of Helsinki Registrar's Office.