Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2017

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tutkimuksessa selvitettiin helsinkiläisten tekemiä Helsingin sisäisiä matkoja yhden vuorokauden aikana. Tutkimus antaa käsityksen siitä, miten helsinkiläiset liikkuvat jalan, pyöräillen, joukkoliikennevälineillä, henkilöautolla ja muulla kulkuvälineellä.

Tutkimusajankohtana syys-lokakuussa 2017 helsinkiläiset tekivät noin 1,7 miljoonaa Helsingin sisäistä matkaa vuorokaudessa. Matkojen määrä väheni edellisvuodesta. Keskimäärin helsinkiläiset tekivät 3,0 Helsingin sisäistä matkaa päivässä.

Yleisin matkojen kulkutapa oli kävely (35 % tehdyistä matkoista). Joukkoliikenteen kulkutapaosuus oli 34 %, henkilöauton 22 % ja polkupyörän 9 %.

Tarkasteltaessa vain henkilöautolla ja joukkoliikenteellä tehtyjä matkoja, oli joukkoliikenteen osuus 61 % ja henkilöauton 39 % matkoista.

Suurin osa kaikista matkoista oli vapaa-ajan matkoja (35 % tehdyistä matkoista) ja työ-, koulu- tai opiskelumatkoja (35 % tehdyistä matkoista).

Taustaa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää helsinkiläisten liikkumistottumuksia. Tutkimus tehtiin nyt seitsemännen kerran. Ensimmäisen kerran se toteutettiin vuonna 2010. Vuodesta 2012 alkaen tutkimus on tehty joka vuosi.

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluilla syys-lokakuussa 2017. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Helsingin kaupungin 7–79-vuotias väestö. Haastatteluja tehtiin yhteensä 3035 kpl. Otos muodostettiin satunnaispoimintana Helsingin asukkaiden puhelinnumeroista. Haastateltavien valinnassa noudatettiin sukupuoli-, ikä- ja aluekiintiöintiä. 7–14-vuotiaita tavoiteltiin heidän vanhempiensa kautta.

Vastaajia pyydettiin kertomaan edellisen vuorokauden aikana tekemänsä matkat aamusta kello 4.00:sta yöhön klo 3.59 asti pääasiallisen kulkutavan mukaan (jolla tehtiin kilometreissä pisin matka). Mukaan otettiin vain Helsingin sisällä tapahtuvat matkat. Tutkimuksessa matkalla tarkoitettiin siirtymistä kävellen tai jollain kulkuneuvolla paikasta toiseen. Samasta paikasta alkavat ja päättyvät matkat laskettiin kahdeksi matkaksi siten, että toinen päätepiste oli lenkin etäisin piste. Lisäksi kysyttiin kysymyksiä mm. matkakortin käytöstä, auton- ja polkupyörän omistuksesta sekä auton ja joukkoliikenteen käytöstä.

Tutkimuksen päätulosten (n=3035) virhemarginaali on enimmillään ±1,8 %.

Tutkimus löytyy kaupunkiympäristön Internet-sivuilta kohdasta Julkaisut ja aineistot.

https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-18-17.pdf(Link leads to external service)  

Tutkimuksen tulokset

Tutkimusajankohtana syys-lokakuussa Helsingin sisäisiä matkoja tehtiin yhteensä 1 698 791 vuorokaudessa. Tehtyjen matkojen absoluuttinen määrä oli 2 % pienempi kuin vuonna 2016. Kävellen tehtyjen matkojen määrä väheni 7 % ja pyörällä tehtyjen matkojen määrä 12 % edellisvuodesta. Henkilöautolla tehtyjen matkojen määrä väheni 4 %, joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä puolestaan kasvoi 8 %. Erityisesti raitiovaunulla ja junalla tehtyjen matkojen määrät lisääntyivät. Matkamäärien kehitystä selittää osittain mittausjaksolle sattunut poikkeuksellisen runsassateinen kausi.

Keskimäärin helsinkiläiset tekivät 3,0 kaupungin sisäistä matkaa vuorokaudessa. Edellisenä vuonna matkaluku oli 3,1. Kantakaupungissa ja esikaupungissa asuvat tekivät yhtä paljon matkoja henkilöä kohti (3,0). Kantakaupungissa asuvat liikkuvat esikaupunkilaisia selvästi yleisemmin kävellen. Esikaupungissa henkilöautoa käytettiin matkoihin kantakaupunkia useammin. Naiset (3,0) tekivät hieman enemmän matkoja kuin miehet (2,9). Naiset kulkivat miehiä enemmän kävellen ja joukkoliikenteellä, miehet puolestaan käyttivät naisia enemmän henkilöautoa ja hieman useammin pyörää.

Yleisin matkojen kulkutapa oli kävely (35 % tehdyistä matkoista). Kävellen tehtyjen matkojen osuus laski viime vuodesta kaksi prosenttiyksikköä. Vuonna 2016 kävelymatkojen määrä puolestaan nousi selvästi vuodesta 2015. Seuraavaksi useimmin matkoja tehtiin henkilöautolla kuljettajana (16 %), bussilla (15 %) ja polkupyörällä (9 %). Matkoista tehtiin metrolla 8 %, raitiovaunulla 7 %, henkilöauton matkustajan 5 % ja junalla 4 %. Taksin ja muiden kulkutapojen osuudet olivat prosentin.

Joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkutapaosuus oli 34 % ja henkilöauton 22 %. Joukkoliikenteen osuus matkoista kasvoi neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2016, henkilöauton osuus taas pysyi samana. Tarkasteltaessa vain joukkoliikenteellä ja henkilöautolla tehtyjä matkoja oli joukkoliikenteen osuus 61 % ja henkilöauton osuus 39 %.

Koko Helsingin tuloksissa kävellen tehtyjen matkojen osuus on pienentynyt eniten viime vuodesta miehillä, 30–44-vuotiailla sekä yli 65-vuotiailla. Pyörämatkojen osuus on pienentynyt eniten naisilla sekä 7–17-vuotiailla ja 45–64-vuotiailla.

Kävely kulkumuotona korostuu erityisesti kantakaupungissa asuvien keskuudessa (41 % tehdyistä matkoista). Kantakaupungissa asuvilla kävelyn jälkeen toiseksi yleisin kulkutapa oli raitiovaunulla matkustaminen (17 %). Esikaupungissa asuvilla kävelyn (32 % tehdyistä matkoista) jälkeen yleisin kulkutapa oli henkilöauton käyttö kuljettajana (20 %) ja bussilla matkustaminen (17 %). Joukkoliikenteen yhteenlaskettu osuus oli esikaupungissa asuvilla 30 % ja kantakaupungissa asuvilla 31 %, henkilöauton yhteenlaskettu kulkutapa puolestaan esikaupunkilaisilla 26 % ja kantakaupungin asukkailla 12 %.

Kantakaupungin asukkaiden kävellen tehtyjen matkojen osuus pieneni edellisvuoteen verrattuna selvästi, 4 prosenttiyksikköä. Metromatkojen ja raitiovaunumatkojen osuudet kantakaupungissa asuvien matkoista kasvoivat. Joukkoliikenteen osuus kasvoi yhteensä viisi prosenttiyksikköä. Muiden kulkutapojen osuuksissa ei ollut merkitseviä eroja edellisvuoteen nähden. Esikaupungeissa asuvilla muutokset olivat pienempiä. Polkupyörämatkojen osuus laski kaksi prosenttiyksikköä ja henkilöautomatkojen osuus nousi prosenttiyksikön. Joukkoliikenteen osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä. Kasvu tuli pääasiassa bussimatkojen määrän kasvusta.

Vapaa-ajan matkat ja työ- ja opiskelumatkat olivat yhtä yleisiä matkan tarkoituksena (35 %). Eriteltynä työmatkoja oli 24 % ja koulu- tai opiskelumatkoja 11 % kaikista matkoista. Ostosmatkojen osuus oli 15 %, asiointimatkojen (lääkäri, pankki yms.) 8 % ja työhön liittyvien asiointimatkojen osuus 4 %. Työ- ja opiskelumatkojen osuus on kasvanut viime vuodesta. Vapaa-ajan matkojen osuus tehdyistä matkoista on puolestaan laskenut hieman.

Vapaa-ajan matkoissa kävelyn osuus on suurin: vajaa puolet matkoista tehdään jalan. Neljännes vapaa-ajanmatkoista tehdään joukkoliikenteellä ja vajaa viidennes henkilöautolla. Työmatkoista yli puolet tehdään julkisilla kulkuvälineillä, vajaa neljännes henkilöautolla ja reilu kymmenesosa pyörällä. Koulu- ja opiskelumatkat tehdään pääasiassa julkisilla kulkuvälineillä (41 %) ja kävellen (37 %).

Vastaajan ikä selittää merkittävästi sitä, millaisia matkoja tehdään. Nuorten (7–17-vuotiaat) matkoista yli puolet (56 %) on koulu- ja opiskelumatkoja ja 40 % vapaa-ajan matkoja. Yli 65-vuotiaiden matkat ovat useimmin joko vapaa-ajan matkoja (49 %) tai ostosmatkoja (26 %). Nuorilla aikuisilla (18–29-vuotiaat) vapaa-ajan matkat (36 %) ja työmatkat ovat (27 %) yleisimpiä. 30–44-vuotiailla työmatkat ovat yleisimpiä (37 %). 45–64-vuotiailla vapaa-ajan matkat (31 %) ja ovat työmatkat (32 %) ovat lähes yhtä yleisiä.

This decision was published on 07.02.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §