Rakennussuojelu, Marmoripalatsi, Helsinki, Kaivopuisto, 91-9-200-1, Itäinen Puistotie 1, ELY

Kaupunkiympäristön toimiala antaa lausunnon kaupunginhallitukselle:

Marmoripalatsi sijaitsee 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) korttelissa 200, tontilla 5, osoitteessa Itäinen Puistotie 1. Tontilla sijaitsee vuonna 1918 valmistunut rakennus, joka on maankäyttöjohtajan poikkeamispäätöksellä (7.2.2021) palautettu asuinkäyttöön. Peruskorjaus ja käyttötarkoituksen muutos valmistui vuonna 2023. Suojelumääräyksestä haetaan poikkeamista siten, että asunnon A4 ikkunoita voidaan laajentaa n. 400 mm alaspäin.

Hakija on perustellut suojelumääräyksestä poikkeamista sillä, että rakennuksen korjaaminen oli työmäärältään sekä kustannuksiltaan huomattava, mutta kaikkia asuntoja ei ole saatu myytyä. Erityisesti poikkeamishakemuksen kohteena olevan asunnon myyntiin on hakijan mukaan liittynyt haasteita, koska asunnon olevat ikkunat ovat niin korkealla, että asunnosta ei avaudu kunnollisia näkymiä ulos.

Maankäyttöjohtajan poikkeamispäätös on myönnetty sillä ehdolla, että rakennuksessa tehtävät korjaukset ja muutokset eivät saa heikentää rakennuksen ja sen lähiympäristön rakennustaiteellisia, kaupunkikuvallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja tai hävittää sen ominaispiirteitä.

Marmoripalatsi on suojeltu rakennusperintölain nojalla Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksellä 5.1.2022. Suojelupäätöksessä on mainittu suojeltavaksi rakennuksen ulkoasu, joka muodostuu julkisivun ja vesikaton rakennusosista, yksityiskohdista, materiaaleista ja värityksestä. Julkisivuaukkoihin liittyvät alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusosat eli ikkunat ja ovet ovat ulkoasuun liittyvä kokonaisuus myös sisäpuolisine osineen. Kaupunginhallitus on lausunut suojelupäätöksestä sen valmistelun aikana ja puoltanut rakennuksen suojelua.

Koska Marmoripalatsi on suojeltu rakennusperintölain nojalla, kaupunkiympäristön toimiala ei ota kantaa ikkunoiden mahdollisen laajentamisen vaikutuksiin rakennuksen suojeluarvoihin, vaan ikkunamuutoksia on arvioitava ensisijaisesti Museoviraston kannan perusteella.

Asemakaavatilanne

Voimassa oleva asemakaava nro 5424 on vahvistettu vuonna 1964. Tontti on asemakaavassa merkitty asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AK). Asemakaavassa ei ole rakennukselle osoitettu suojelumerkintöjä ja asemakaava on tavoitteiltaan ja sisällöltään vanhentunut.

Tontti kuuluu Kaivopuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009).

Helsingin yleiskaavassa (2016) tontti kuuluu Kantakaupunki C2 -alueeseen, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö, jonka tavoitteena on päivittää ja yhdenmukaistaa osin vanhentuneet asemakaavat. Asemakaavatyön keskeisimpinä tavoitteina on turvata sekä kaupunkikuvallisten kokonaisuuksien että yksittäisten kohteiden tärkeiden arvojen säilyminen ja samalla varmistaa yleiskaavan mukainen kehitys. Kaavaehdotukset laaditaan kaupunginosittain ja tavoitteena on esitellä ne kaupunkiympäristölautakunnalle arviolta vuosina 2025–2027.

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristön toimialaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 31.1.2025 mennessä.

Kaupunginhallitus antoi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Marmoripalatsin suojeluasiassa seuraavan lausunnon:

Voimassa oleva asemakaava nro 5424 on vahvistettu vuonna 1964. Tontti kuuluu asemakaavassa asuntokerrostalojen korttelialueeseen. Asemakaavassa ei ole osoitettu suojelumerkintöjä ja asemakaava on vanhentunut.

Tontti kuuluu Kaivopuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009).

Helsingin yleiskaavassa 2016 tontti kuuluu Kantakaupunki C2 -alueeseen, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö, jonka tavoitteena on päivittää ja yhdenmukaistaa osin vanhentuneet asemakaavat. Asemakaavatyön keskeisimpinä tavoitteina on turvata sekä kaupunkikuvallisten kokonaisuuksien että yksittäisten kohteiden tärkeiden arvojen säilyminen ja samalla varmistaa yleiskaavan mukainen kehitys. Kaavaehdotukset laaditaan osissa ja tavoitteena on esitellä ne kaupunkiympäristölautakunnalle arviolta vuosina 2021–2024.

Kyseinen kohde tullaan suojelemaan vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa. Asemakaavasuojelun tavasta ja määräyksistä neuvotellaan, eikä kaavoituksen tässä vaiheessa voida arvioida, millaiset suojelumääräykset kyseiselle kohteelle tullaan osoittamaan. Tällöin etenkin sisätilojen suojelu rakennusperintölailla on tarkoituksenmukaista ja näin voidaan varmistua suojelun kohdentumisen ja suojelumääräysten riittävästä yksityiskohtaisuudesta ja kattavuudesta tämän ainutlaatuisen kohteen osalta.

Museoviraston esitys suojelun kohdentamiseksi ja tavoitteiksi on perusteltu ja kattava, eikä Helsingin kaupungilla ole siihen huomautettavaa.

Rakennuksen ja sen piha-alueen suojeleminen lailla rakennusperinnön suojelemisesta turvaa kohteen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot. Rakennusperintölailla suojeleminen on vireillä olevan asemakaavanmuutoksen tavoitteiden mukaista eikä siten haittaa kaavoitusta.