Asemakaava ja asemakaavan muutos, Hernesaari, nro 12864
V 8.10.2025, Hernesaaren asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12864) (sisältää liikennesuunnitelman)
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 6. kaupunginosan (Eira) vesialueen, 20. kaupunginosan (Länsisatama, Hernesaari, Jätkäsaari) osien kortteleista 20243, 20854, 20855, 20862, 20864, 20868, kortteleiden 20856, 20857, 20863, 20866 ja 20867, katu-, puisto-, satama-, venesatama-, erityis- ja vesialueiden asemakaavan sekä 6. kaupunginosan (Eira) katu-, venesatama-, puisto- ja vesialueiden, 20. kaupunginosan (Länsisatama, Hernesaari) osan korttelin 20176 tontista 19, kortteleiden 20181, 20235–20237, 20240–20243, katu-, satama-, rautatie-, puisto- ja vesialueiden asemakaavan muutoksen 4.6.2024 päivätyn ja 27.5.2025 muutetun piirustuksen numero 12864 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Kaavamuutoksella muodostuu uudet korttelit 20850–20871.
Esittelijän perustelut
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Hernesaarta, Eiran eteläosaa ja vesialuetta. Asemakaavoitusta ohjaa alueella voimassa oleva Hernesaaren osayleiskaava (tullut voimaan 18.4.2019).
Tavoitteena on mahdollistaa asumisen, työpaikkojen, satama- ja puistoalueiden sijoittaminen alueelle. Aluetta suunnitellaan noin 7 100 asukkaalle ja 3 000 työpaikalle. Alueen monipuoliset palvelut hajautetaan elävöittämään korttelialueita siten, että matkailu- ja vapaa-ajan palvelut tukeutuvat ranta-alueisiin.
Asemakaava mahdollistaa Hernesaaren itärantaan Merisataman jatkeeksi rantapuistoa, jossa on uimaranta, lähiliikuntapalveluita ja vesiurheilukeskus. Cafe Birgitan ja Löylyn yhteyteen on asemakaavassa esitetty vierasvenesatamaa. Risteilysatama tukee alueen kehittymistä vetovoimaiseksi merellisten matkailu- ja vapaa-ajanpalveluiden keskittymäksi. Venesataman yhteyteen suunnitellaan veneiden huoltoon ja säilytykseen liittyvien toimintojen lisäksi lumen vastaanottoaluetta.
Aluetta suunnitellaan autoriippumattomana ja siten vähäautoisena tiiviin kaupunkirakenteen alueena, jossa liikenne tukeutuu pääosin kävelyyn, pyöräilyyn ja raidejoukkoliikenteeseen. Alueen autopaikkojen enimmäismäärää rajataan. Alueella tuetaan toimintatapojen muutoksia ilmastomuutoksen torjumiseksi.
Uutta asuntokerrosalaa on 292 000 k-m2 ja työpaikka- ja palvelukerrosalaa on 181 900 k-m2 sisältäen nykyisten rakennusten käyttötarkoitusmuutokset 43 470 k-m2. Yhteensä alueen kerrosala on 474 500 k-m2, josta AK- ja ALP-korttelialueiden osuus on 307 500 k-m2 ja muiden korttelialueiden sekä alueiden rakennusalojen yhteenlaskettu osuus 167 000 k-m2. Alueen kaupallisten palveluiden osuus on noin 26 000 k-m2. Tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on et=3,0 ja aluetehokkuus ea=1,0.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7653), jonka mukaan alueella liikkuminen perustuu pääosin turvallisiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin, raideliikenteeseen. Alueella on asuin- ja toimitilarakentamiselle autopaikkojen enimmäisrajoitus. Asemaavan mitoituksena AK-, ALP- ja LPA-1-korttelialueilla on käytetty 1 900 autopaikan enimmäismäärää. Pysäköintipaikat sijoittuvat alueelle markkinaehtoisesti pääosin keskitettyihin maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Asukaspysäköinnin ajoneuvoliikenteen yhteydet perustuvat AK- ja ALP-korttelialueilla kansipysäköinnin välisiin maanalaisiin ajoyhteyksiin, jolloin alueen pihakadut ja aukiot voidaan suunnitella turvallisiksi ja viihtyisiksi. Raskas liikenne ohjataan alueen länsireunaan Munkkisaarenlaiturille.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että teollisuus- ja varastotoiminnan osittain poistuttua alueelta kantakaupungin asumisen, työpaikkojen, palveluiden sekä liikunta- ja virkistysmahdollisuuksien tarjonta monipuolistuu.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Kaavaratkaisu on oikeusvaikutteisen Hernesaaren osayleiskaavan (tullut voimaan 18.4.2019) ja Helsingin yleiskaavan 2016 (tullut voimaan 5.12.2018) mukainen.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti 16.4.2019 hyväksyä markkinaehtoisen pysäköinnin kokeilun periaatteet ohjeellisena noudatettavaksi Nihdin, Hernesaaren ja Hakaniemenrannan asemakaava-alueiden tai niiden osa-alueiden asuntorakentamisessa.
Esittelijä toteaa, että Hernesaareen on laadittu kunnianhimoinen kaava, jolla pyritään korkealaatuiseen kaupunkikuvaan. Kuten vuoden 2024 AM-ohjelmassa on huomioitu, "[s]uurimmat kaavalliset potentiaalit ARA-rakentamiseen sijaitsevat merkittävillä aluerakentamiskohteilla, kuten Koivusaaressa ja Hernesaaressa sekä Malminkentällä. ARA-tuotannon kokonaisosuuden säilyttäminen noin 20 prosentissa uudistuotannosta vaatii näillä alueilla pääsyä 30 %:n ARA-vuokratuotannon osuuksiin. Tätä tavoitetta haastaa rakentamisen korkea hinta näillä alueilla, ja sitä kautta hankkeiden mahdollisuudet päästä ARA-tuotannolta vaadittavaan kustannustasoon. Uusilla alueilla on myös huomioitava alueen muun rakentumisen aikataulu, jotta alue lähtee rakentumaan kokonaisuutena tasapainoisesti."
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Hernesaari on ollut vuosikymmeniä telakka- ja satamakäytössä. Viime vuosina alueelle on ohjattu matkailu- ja vapaa-ajan palveluita risteilymatkailun kehittämiseksi, käynnistetty aluerakentaminen alueen rakennusten purkamisella ja toteutettu väliaikainen raitiotieyhteyden kääntöpaikka. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1961–2001.
Helsingin kaupunki omistaa kaava-alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa 225 miljoonaa euroa ja kaupunki saa tonttituloja 520 miljoonaa euroa.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §) 12.8.–10.9.2024
Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 4.6.2024 ja lautakunta päätti 11.6.2024 asettaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville.
Kaavaehdotuksesta tehtiin yhdeksän muistutusta. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui yksi kirje.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat maakunta- ja osayleiskaavaan, rakentamisen määrään, kaupunkikuvaan ja viihtyisyyteen, toimintoihin, Munkkisaaren yritystalon toimintaedellytyksiin, liikenneselvitykseen, liikenteen sujuvuuteen, seurantaan ja kapasiteetin kasvattamiseen, lumenkuljetus-, huolto- ja asiointiliikenteeseen, autonomistukseen, pysäköintilaitoksiin, venesatamiin ja vesiliikenneturvallisuuteen, veneiden talvisäilytykseen, meritäyttöihin, luontoarvoihin, tuulisuuteen, ilmanlaatuun, meluvaikutuksiin, vuorovaikutukseen, kaava-aineiston nähtävilläoloon, luotettavuuteen, riittävyyteen ja saavutettavuuteen, kaavan vaihtoehtoihin ja arviointiin.
Kirjeessä esitetyt huomautukset kohdistuivat Cafe Birgitan toimintaedellytyksiin.
Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat rakentamisen määrään, pysäköintiin, pelastukseen, turvallisuuteen, terveellisyyteen, puistoalueeseen, melu- ja ilmastovaikutuksiin, toteutukseen, kunnallistekniikkaan, satama-alueen laajuuteen ja YO-korttelialueeseen.
Lausunnot saatiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Museovirastolta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (TUKES), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helsingin Satama Oy:ltä, kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta (päivätty 19.12.2024, vastaanotettu 28.4.2025), pelastuslaitokselta sekä Hernesaaren jätteen putkikeräys Oy:ltä.
Lisäksi Uudenmaan liitto ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRA 32 §) 17.2.–18.3.2025
Asemakaavoituspalvelu muutti kaavaehdotusta muistutusten, lausuntojen ja jatkosuunnittelun johdosta, joten kaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville.
Kaavaehdotuksesta tehtiin seitsemän muistutusta, joista yksi oli adressi (allekirjoittajia yhteensä 12). Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat liikenteeseen, kaavaratkaisuun, selvityksiin ja vaikutuksiin, asemakaavan sisältövaatimuksiin, jatkosuunnitteluun, lähialueiden liikennejärjestelyihin, kaava-aineistoon, nimiöön, lumenvastaanottoon, KL-1-korttelialueeseen, vesiurheilukeskukseen, virkistysalueisiin, luontoon, valaistukseen sekä Munkkisaaren yritystalon ja päivittäistavarakaupan toimintaedellytyksiin.
Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat meluun, ilmastokestävyyteen, yhdyskuntatekniseen huoltoon, suojeluun, liikenteeseen, pelastukseen ja YO-korttelialueeseen.
Lausunnot saatiin Helsingin Satama Oy:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Museovirastolta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (TUKES), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, kaupunginmuseolta, pelastuslaitokselta sekä Hernesaaren jätteen putkikeräys Oy:ltä.
Lisäksi Helen Sähköverkko Oy ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeistä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Cafe Birgitan kiinteistön omistajaa on kuultu erikseen keskustelutilaisuudessa 24.2.2025.
Asemakaavaselostuksen ”Vaikutukset ja tehtyjen selvitysten yhteenveto” -luvussa ja alaluvussa ”Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset” esitettyjä kaupungille aiheutuvia alueen rakentamisesta johtuvia kustannuksia on korjattu 1.9.2025 seuraavasti:
- Esirakentaminen, meritäytöt arviolta 77 miljoonaa euroa aiemmin arvioidun 65 miljoonan euroa sijaan.
- Rantarakentaminen arviolta 41 miljoonaa euroa aiemmin arvioidun 32 miljoonaa euroa sijaan.
Lisäksi eteläisen venesataman kustannuksia koskevan kappaleen tekstiä on tarkennettu ja lisätty kuvaus koskien esirakentamista ja rantarakenteita. Esirakentamisen osalta korjaukset ovat seurausta selvityksissä olleiden kaavataloudellisten kustannusarvioiden kohdentamisesta. Rantarakenteiden osalta kustannusarviota on tarkennettu eteläisen venesataman viitesuunnitelman perusteella.
Toimivalta
Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
Jatkotoimenpiteet
Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on pyydetty lähettämään tieto.
Kaupunkiympäristölautakunta 27.05.2025 § 331
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 4.6.2024 päivätyn ja 27.5.2025 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12864 (liitteet nro 3–4) hyväksymistä. Asemakaava koskee 6. kaupunginosan (Eira) vesialuetta, 20. kaupunginosan (Länsisatama, Hernesaari, Jätkäsaari) osia kortteleista 20243, 20854, 20855, 20862, 20864, 20868, kortteleita 20856, 20857, 20863, 20866 ja 20867, katu-, puisto-, satama-, venesatama-, erityis- ja vesialueita ja asemakaavan muutos koskee 6. kaupunginosan (Eira) katu-, venesatama-, puisto- ja vesialueita, 20. kaupunginosan (Länsisatama, Hernesaari) osaa korttelin 20176 tontista 19, kortteleita 20181, 20235–20237, 20240–20243, katu-, satama-, rautatie-, puisto- ja vesialueita (muodostuvat uudet korttelit 20850–20871).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan AKL/MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Lautakunta katsoi, että kaava täyttää liikenteen toimivuuden edellytykset. Kaavan toteutuksen aikana seurataan liikenteen toimivuutta.
Lisäksi lautakunta edellytti, että suunnittelun ja toteutuksen seuraavissa vaiheissa aukioiden ja katujen maisemasuunnittelua ja alueiden vehreyttä toteutetaan sillä kunnianhimoisella tasolla, jota kaavan julkisten alueiden yleissuunnitelma kuvaa. Näin toimitaan sekä kaavan läntisen puolen kaduilla että itse suunnitelman kuvaamalla alueella.
Käsittely
Vastaehdotus:
Risto Rautava: Lisätään esitysehdotuksen loppuun: "Lautakunta katsoo, että kaava täyttää liikenteen toimivuuden edellytykset. Kaavan toteutuksen aikana seurataan liikenteen toimivuutta."
Kannattaja: Otto Meri
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Risto Rautavan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lisätään esitysehdotuksen loppuun: "Lautakunta edellyttää, että suunnittelun ja toteutuksen seuraavissa vaiheissa aukioiden ja katujen maisemasuunnittelua ja alueiden vehreyttä toteutetaan sillä kunnianhimoisella tasolla, jota kaavan julkisten alueiden yleissuunnitelma kuvaa. Näin toimitaan sekä kaavan läntisen puolen kaduilla että itse suunnitelman kuvaamalla alueella."
Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen
20.05.2025 Pöydälle
13.05.2025 Pöydälle
11.06.2024 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
04.06.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Jari Huhtaniemi, johtava arkkitehti, maankäytön suunnittelu, puhelin: 09 310 37197
Teemu Vuohtoniemi, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 09 310 37490
Paula Hurme, maisema-arkkitehti, maisemasuunnittelu, puhelin: 09 310 26093
Jarkko Nyman, projektipäällikkö, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 09 310 37094
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 29.4.2025
Täydennyksenä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lausuntoon 18.3.25 toteamme, että olemme yhteistyössä kaavoituksen kanssa edelleen kehittäneet kaavaehdotusta koulu/päiväkotitontin osalta.
Nyt päätöksentekoon vietävässä kaavaehdotuksessa on merkittävästi parannettu tontin olosuhteita sekä palvelurakennuksen että piha-alueen toteuttamisen osalta, vaikka edelleen piha-alat ovat kaupungin suunnitteluohjeen minimimitoituksen mukaiset. KYMP/RYA/tilat palvelun kanssa on tarkasteltu palvelurakennuksen ja pihan toteutettavuutta. Yhdymme KYMP/RYAn asiantuntijoiden näkemykseen, että nykyinen kaavaehdotus on edellistä parempi pihojen koon ja sijoituksen osalta. Piha-alue koostuu kahdesta erillisestä osasta – päiväkodin ja koulun käyttöön tulevasta piha-alueesta ja kevyen liikenteen reitin toisella puolella olevasta polkupyöräpysäköinnille varatusta alueesta. Jatkosuunnittelussa pyöräparkkialueelta pihalle siirtyvien lasten turvallisuuteen kevyen liikenteen väylän yli tulee löytää ratkaisu. Hyvää on se, että ulkoilu- ja välituntikäyttöön tulevaa tonttia on laajennettu siten, että siitä muodostuu nyt yhtenäisempi ulkoilualue ja että kalliita ja vaikeasti toteutettavia kattopiharatkaisuja ei tarvita.
Jatkossa on edelle tarkasteltava pelikentän korkeusasemaa suhteessa Laivakadun korkoon ja muodostuvaan jalankulkuympäristöön, siten että rakennuskustannukset eivät lisää kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vuokrakustannuksia. Kaavamääräyksiin on myös syytä arvioida koulu ja päiväkodin pysäköintiratkaisujen velvoittavuutta ja määrää, sillä näillä on merkittävä vaikutus toimialan vuokrakustannuksiin ja pihan laajuuteen.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 18.3.2025
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 19.12.2024
Lisätiedot
Vera Schulman, yksikön päällikkö, puhelin: 310 20777
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 17.3.2025
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Hernesaaren asemakaavan nro. 12864 kaavaehdotuksesta. Asemakaavoituspalvelu on muuttanut kaavaehdotusta (päivitetty 17.2.2025) muistutusten, lausuntojen ja jatkosuunnittelun johdosta ja asettanut kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos koskee Hernesaarta, Eiran eteläosaa ja vesialuetta. Alueen asemakaavoitusta ohjaa vuonna 2019 voimaan tullut Hernesaaren osayleiskaava. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asumisen, työpaikkojen, satama- ja puistoalueiden sijoittaminen alueelle. Aluetta suunnitellaan noin 7600 asukkaalle ja 3000 työpaikalle. Hernesaaren itärantaan suunnitellaan Merisataman jatkeeksi rantapuistoa, jossa on uimaranta, lähiliikuntapalveluita sekä vesiurheilukeskus. Alueelle suunnitellaan myös vierasvenesatamaa.
Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1961–2001), joissa alue on merkitty pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi sekä satama-, rautatie-, katu- ja puistoalueiksi. Hernesaaren osayleiskaavassa (tullut voimaan 18.4.2019) alue on pääosin kerrostalovaltaista asuinaluetta, palvelujen ja hallinnon sekä työpaikkojen aluetta, satama-, venesatama- ja vesialuetta ja puistoa. Helsingin yleiskaavan 2016 (tullut voimaan 5.12.2018) mukaan alue on kantakaupunki- (C2), virkistys- ja viheraluetta ja vesialuetta. Helsingin kaupunki omistaa maa-alueen ja kaavoitustyö on käynnistetty Helsingin kaupungin aloitteesta.
Asuinkerrostalojen korttelialueet koostuvat kaavaselostuksen mukaan pääosin 6–8-kerrosta korkeista asuinkerrostaloista. Kaupunkikuvallisesti uuden kaupunginosan asuntoalue jakaantuu viiteen osa-alueeseen. Puistoalueen mutkitteleva pääraitti rajautuu kuusi kerrosta korkeiden asuinkorttelialueiden etupihavyöhykkeisiin, istutusalueisiin ja ravintoloiden ja kahviloiden terassivyöhykkeisiin. Korttelialueiden väliin on sijoitettu pienimittakaavaisia puistikoita ja aukioita, joiden varrella kerrosluku vaihtelee neljän ja seitsemän kerroksen välillä. Asuin-korttelialuetta lävistää pohjoiseteläsuunnassa kulkeva pihakatuosuuksien ja aukioiden sarja, jota elävöittävät huoneistokohtaiset sisäänkäyntipihat sekä kahden alimman kerroksen sisäänvedetyt julkisivut. Laivakadun varrella on sallittu erkkereitä ja viherhuoneita kerrosalan lisäksi ja kahdeksan kerrosta korkeiden asuinkorteleiden räystäslinja on pääosin madallettu kuudennen kerroksen korkeudelle. Kaupalliset palvelut keskittyvät alueen pohjoisosaan, jonne sijoittuvat 12–16 kerrosta korkeat asuinkerrostalot.
Kaupunginmuseon kanta
Kaupunginmuseo on antanut lausunnon Hernesaaren asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 16.2.2018, Hernesaaren asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta 29.4.2019, Hernesaaren osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksesta 18.12.2023 sekä asemakaavan muutoksen ehdotuksesta 3.9.2024.
Hernesaari sijoittuu osaksi merellisen Helsingin silhuettia ja kaava-alueen lähelle sijoittuu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) sekä maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Alue kuuluu myös Suomenlinnan maailmanperintökohteen suojavyöhykkeeseen. Kaavaratkaisu ohjaa Hernesaaren rantapuistoa topografialtaan nykyistä vaihtelevammaksi. Rantapuisto muodostaa istutuksineen maisemallisesti välittävän vyöhykkeen korttelirakenteen ja meren väliseen kaupunkijulkisivuun. Rantapuistosta säilytetään alueelle tyypillinen merellisyys ja merinäkymät. Eiran huvilakaupunginosan edustalle on kaavassa merkitty näkemäalue (nä-merkintä), joka osoittaa merelle avautuvaan asemakaavahistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävään puistoakselin maisemallisesti liittyvän ohjeellisen alueen osan, joka on suunniteltava ja hoidettava yleisilmeeltään puistomaisena ja pääosin avoimena. Ursininkallion avokallioalueita koskeva voimassa oleva asemakaavamerkintä ja määräykset on säilytetty sisällöltään nykyisen kaltaisena.
Kaavaratkaisun mukaan Fordin tehdastalo, Munkkisaaren teollisuustalo, Valtion viljavarasto, Cafe Birgitta, Cafe Carusel ja saunarakennus Löyly säilyvät alueella ja muut rakennukset puretaan. Kaavaratkaisun mukaan Fordin talon tehdasrakennus on merkitty kaavaan sr-2 suojelumerkinnällä sen arkkitehtonisten, kaupunkikuvallisten ja historiallisten arvojen perusteella. Lisäksi rakennuksen käytöstä kulttuurirakennuksena on laadittu selvitys. Yleinen saunarakennus Löyly suojellaan kaavassa sr-1 suojelumerkinnällä. Suojelumääräystä on perusteltu kohteen arkkitehtonisilla ja kaupunkikuvallisilla arvoilla. Kaavaratkaisun mukaan myös kulttuurihistoriallisesti arvokas Valtion viljavarasto suojellaan merkinnällä sr-3.
Kaavaselostuksessa todetaan virheellisesti luvussa Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja siluettiin sekä kulttuuriperintöön, että Valtion viljavarastolle ei ole merkitty suojelumerkintää. Museo esittää, että kaavaselostusta korjataan tämän osalta.
Kaupunginmuseo pitää esitettyjä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä perusteltuina eikä museolla ei ole muuta huomautettavaa kaavaehdotuksesta.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 18.12.2023
Lisätiedot
Katariina Ruuska-Jauhijärvi, tutkija, puhelin: 09 310 36473
Nimistötoimikunta 09.10.2024 § 93
Johanna Lehtonen esitteli alueen suunnittelutilannetta. Alueen nimistöä on käsitelty nimistötoimikunnassa kokonaisuutena jo vuosina 2014 ja 2017, mutta näiden käsittelyiden jälkeen on tullut nimettäväksi yksi uusi kohde.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavan uuden nimen:
Touko Laaksosen aukio – Touko Laaksonens plats
(aukio)
Perustelu: Muistonimi, kuvataitelija Touko Laaksosen (taitelijanimi Tom of Finland, 1920–1991) mukaan. Touko Laaksonen asui Etelä-Helsingissä Ullanlinnassa osoitteessa Tehtaankatu 7 tuotantonsa kannalta merkittävinä vuosina 1969–1984.
Touko Laaksosen aukioksi ehdotettu paikka tulee olemaan merkittävää kulttuuritoimintojen aluetta Hernesaaren eteläkärjessä. Alueella sijaitsee myös merkittävä risteilylaituri, jonne saapuu kansainvälisiä matkailijoita eri puolilta maailmaa.
Touko Laaksosen nimi on hyväksytty nimipankkiin nimistötoimikunnan kokouksessa 13.9.2023.
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 09 310 37386
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo 3.9.2024
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Hernesaaren asemakaavan nro. 12864 muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Suunnittelualue sijaitsee Helsingin kantakaupungin eteläisellä ranta-alueella Ullanlinnan länsipuolella. Alue rajautuu pohjoisessa Matalasalmenkujaan, Eiranrantaan ja Merikatuun. Muilta osin alue rajautuu mereen. Alueen asemakaavoitusta ohjaa vuonna 2019 voimaan tullut Hernesaaren osayleiskaava. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asumisen, työpaikkojen, satama- ja puistoalueiden sijoittaminen alueelle. Aluetta suunnitellaan noin 7600 asukkaalle ja 3000 työpaikalle. Hernesaaren itärantaan suunnitellaan Merisataman jatkeeksi rantapuistoa, jossa on uimaranta, lähiliikuntapalveluita sekä vesiurheilukeskus. Alueelle suunnitellaan myös vierasvenesatamaa.
Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1961–2001), joissa alue on merkitty pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi sekä satama-, rautatie-, katu- ja puistoalueiksi. Hernesaaren osayleiskaavassa (tullut voimaan 18.4.2019) alue on pääosin kerrostalovaltaista asuinaluetta, palvelujen ja hallinnon sekä työpaikkojen aluetta, satama-, venesatama- ja vesialuetta ja puistoa. Helsingin yleiskaavan 2016 (tullut voimaan 5.12.2018) mukaan alue on kantakaupunki- (C2), virkistys- ja viheraluetta ja vesialuetta.
Kaupunkikuvallisesti uuden kaupunginosan asuntoalue jakaantuu viiteen osa-alueeseen. Puistoalueen mutkitteleva pääraitti rajautuu kuusi kerrosta korkeiden asuinkorttelialueiden etupihavyöhykkeisiin, istutusalueisiin ja ravintoloiden ja kahviloiden terassivyöhykkeisiin. Korttelialueiden väliin on sijoitettu pienimittakaavaisia puistikoita ja aukioita, joiden varrella kerrosluku vaihtelee neljän ja seitsemän kerroksen välillä. Asuinkorttelialuetta lävistää pohjoiseteläsuunnassa kulkeva pihakatuosuuksien ja aukioiden sarja, jota elävöittävät huoneistokohtaiset sisäänkäyntipihat sekä kahden alimman kerroksen sisäänvedetyt julkisivut. Laivakadun varrella on sallittu erkkereitä ja viherhuoneita kerrosalan lisäksi ja kahdeksan kerrosta korkeiden asuinkortteleiden räystäslinja on pääosin madallettu kuudennen kerroksen korkeudelle. Kaupalliset palvelut keskittyvät alueen pohjoisosaan, jonne sijoittuvat 12–16 kerrosta korkeat asuinkerrostalot.
Kaavaratkaisun mukaan Fordin tehdastalo, Munkkisaaren teollisuustalo, Valtion viljavarasto, Cafe Birgitta, Cafe Carusel ja Löyly säilyvät alueella ja muut rakennukset puretaan. Asemakaavan muutoksen selostuksen (4.6.2024) mukaan asemakaavan tavoitteena on, että alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset, entinen Fordin tehdasrakennus ja Valtion viljavarasto säilyvät alueen teollisesta menneisyydestä kertovina rakennuksina, alueen maamerkkeinä sekä kaupunginosan elävänä osana tarkoituksenmukaisessa ja rakennusten ominaisluonteeseen sopivassa käytössä. Kaavaselostuksen mukaan alueelle suunnitellut 12–16 kerrosta korkeat asuinkerrostalot eheyttävät viereisten viljasiilojen kaupunkikuvaa. Myös Löylyn arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot säilytetään. Lisäksi asemakaavan tavoitteena on tukea Merisataman ranta-alueiden kehittämisen ja ylläpidon edellytyksiä siten, että historiallisen ja kaupunkikuvallisen kokonaisuuden arvot säilyvät ja kehittyvät.
Kaupunginmuseon kanta
Kaupunginmuseo on antanut lausunnon Hernesaaren asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 16.2.2018, Hernesaaren asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta 29.4.2019 sekä Hernesaaren osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksesta 18.12.2023.
Kaavaratkaisun mukaan Fordin talon tehdasrakennus on merkitty kaavaan sr-2 suojelumerkinnällä sen arkkitehtonisten, kaupunkikuvallisten ja historiallisten arvojen perusteella. Lisäksi rakennuksen käytöstä kulttuurirakennuksena on laadittu selvitys. Yleinen saunarakennus Löyly suojellaan kaavassa sr-1 suojelumerkinnällä. Suojelumääräystä on perusteltu kohteen arkkitehtonisilla ja kaupunkikuvallisilla arvoilla. Eiran huvilakaupunginosan edustalle on kaavassa merkitty näkemäalue (nä-merkintä), joka osoittaa merelle avautuvaan asemakaavahistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävään puistoakselin maisemallisesti liittyvän ohjeellisen alueen osan, joka on suunniteltava ja hoidettava yleisilmeeltään puistomaisena ja pääosin avoimena. Ursininkallion avokallioalueita koskeva voimassa oleva asemakaavamerkintä ja määräykset on säilytetty sisällöltään nykyisen kaltaisena. Kaupunginmuseo pitää esitettyjä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä perusteltuina.
Museo on painottanut aiemmissa lausunnoissaan, että valtion viljavarastolle tulisi myös antaa suojelumerkintä, sillä se on etenkin Hernesaaren teollisuushistorian kannalta merkittävä rakennus. Museon näkökulmasta kaavamääräyksessä voidaan suojelun ohella huomioida mahdollisen uuden käytön vaatimat muutokset. Kaavaratkaisun mukaan Valtion viljavarasto suojellaan merkinnällä: ”sr-3 Kaupunkikuvallisesti arvokas suojeltava rakennus, jonka ominaispiirteet on säilytettävä. Rakennusta ei saa purkaa”. Kaupunginmuseon näkökulmasta on positiivista, että Valtion viljavarasto suojellaan ja sen säilyminen alueella on huomioitu asemakaavan muutoksessa. Museo katsoo suojelumääräyksen olevan asianmukainen.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutoksen ehdotuksesta.
Lisätiedot
Katariina Ruuska-Jauhijärvi, tutkija, puhelin: 09 310 36473
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 02.05.2024 § 26
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12864 pohjakartan kaupunginosissa 6 Eira, 20 Länsisatama. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12864
Kaupunginosat: 6 Eira, 20 Länsisatama
Kartoituksen työnumero: 54/2023
Pohjakartta valmistunut: 3.1.2024
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 09 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 31883
Presenter information
Ask for more info
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045