Asemakaava ja asemakaavan muutos, Hernesaari, nro 12864
Detaljplan och detaljplaneändring (nr 12864) för Ärtholmen (omfattar trafikplan)
Beslutsförslag
Stadsfullmäktige godkänner detaljplan för ett vattenområde i 6 stadsdelen (Eira), delar av kvarteren 20243, 20854, 20855, 20862, 20864, 20868, kvarteren 20856, 20857, 20863, 20866 och 20867, gatu-, park-, hamn-, småbåthamns-, special- och vattenområden i 20 stadelen (Västra hamnen, Ärtholmen, Busholmen) samt detaljplaneändring för gatu-, småbåthamns-, park- och vattenområden i 6 stadsdelen (Eira), del av tomten 19 i kvarteret 20176, kvarteren 20181, 20235–20237, 20240–20243, gatu-, hamn-, järnvägs-, park- och vattenområden i 20 stadsdelen (Västra hamnen, Ärtholmen) enligt ritning nr 12864, daterad 4.6.2024 och ändrad 27.5.2025, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen. Genom detaljplaneändringen bildas de nya kvarteren 20850 och 20871.
Föredragandens motiveringar
Detaljplaneändringens centrala innehåll
Detaljplanen och detaljplaneändringen gäller Ärtholmen, södra Eira och ett vattenområde. En gällande delgeneralplan för Ärtholmen (trädde i kraft 18.4.2019) styr detaljplanläggningen i området.
Målet är att bygga bostäder och arbetsplatser samt anlägga hamn- och parkområden i Ärtholmen. Området planeras få cirka 7 100 invånare och 3 000 arbetstillfällen. Den mångsidiga servicen i området sprids till kvartersområdena för att uppliva dem, och turist- och fritidstjänster förläggs till områden nära stranden.
Detaljplanen gör det möjligt att på Ärtholmens östra strand anlägga en strandpark som en förlängning av Havshamnen. Strandparken får en badstrand, näridrottstjänster och ett vattensportcenter. I anslutning till Café Birgitta och Löyly föreslås en gästhamn i detaljplanen. En hamn för kryssningsfartyg bidrar till att området utvecklas till en attraktiv koncentration av maritima turist- och fritidstjänster. I anslutning till båthamnen planeras förutom funktioner för service och bevaring av båtar också en snömottagningsplats.
Var näridrottsplatser placeras bestäms mer i detalj i en parkplan som utarbetas efter att detaljplanen vunnit laga kraft.
Avsikten är att planera ett område som är oberoende av bilar och därigenom har få bilar och en tät stadsstruktur. Trafiken i området består främst av gång- och cykeltrafik och spårbunden kollektivtrafik. Maximiantalet bilplatser i området begränsas. I området främjas ändring av verksamhetssätt i syfte att förebygga klimatförändringen.
Den nya bostadsvåningsytan uppgår till 292 000 m² och våningsytan för arbetsplatser och service till 181 900 m², inklusive ändring av användningsändamål för 43 470 m² vy i nuvarande byggnader. Den totala våningsytan i området uppgår till 474 500 m², av vilket 307 500 m² vy är AK- och ALP-kvartersområden och 167 000 m² vy andra kvartersområden och byggnadsytor i områdena. Våningsytan för den kommersiella servicen i området uppgår till cirka 26 000 m². Tomternas genomsnittliga exploateringstal (et) är 3,0 och områdets exploateringstal (ea) är 1,0.
I samband med detaljplaneändringen utarbetades en trafikplan (ritning nr 7653) enligt vilken rörligheten i området baserar sig främst på trygga gång- och cykelförbindelser och spårbunden kollektivtrafik. I området gäller en begränsning av maximiantalet bilplatser för bostäder och verksamhetslokaler. AK-, ALP- och LPA-1-områdena i detaljplanen har dimensionerats utifrån 1 900 som maximiantalet bilplatser. Bilplatserna i området koncentreras marknadsbaserat främst i parkeringsanläggningar ovan jord. Invånarparkeringens fordonstrafiksförbindelser baserar sig i AK- och ALP-kvartersområdena på underjordiska körförbindelser mellan däckparkeringar, vilket gör det möjligt att planera trygga och trivsamma gårdsgator och skvärer. Den tunga trafiken styrs till Munkholmskajen i områdets västra kant.
Förverkligandet av detaljplanen har en särskild inverkan på att utbudet av bostäder, arbetsplatser, service och idrotts- och rekreationsmöjligheter i innerstaden blir mångsidigare när industri- och lagerverksamheten i området avlägsnas.
Beslut som detaljplanen bygger på
Detaljplanelösningen bidrar till att staden kan uppnå sina strategiska mål. Detaljplanens lösning stämmer överens med delgeneralplanen för Ärtholmen med rättsverkningar (trädde i kraft 18.4.2019) och generalplanen 2016 för Helsingfors (trädde i kraft 5.12.2018).
Stadsmiljönämnden beslutade 16.4.2019 att godkänna principerna för ett försök med marknadsvillkorlig parkering som ett riktgivande underlag för byggandet av detaljplaneområdena Knekten, Ärtholmen och Hagnäskajen eller för byggandet av bostäder i dessas delområden.
Föredraganden konstaterar att en ambitiös detaljplan har utarbetats för Ärtholmen i syfte att nå en högklassig stadsbild. I programmet för bostäder och tillhörande markanvändning 2024 beaktas följande: ”Den största planläggningsmässiga potentialen för ARA-byggande finns i stora regionala utvecklingsområden, såsom Björkholmen, Ärtholmen och Malms flygplatsområde. För att upprätthålla den totala andelen ARA-produktion på cirka 20 procent av nyproduktionen krävs att man ska nå 30 procents ARA-produktionsandelar i dessa områden. Detta mål är en utmaning på grund av de höga byggkostnaderna i dessa områden, och därmed projektens förmåga att nå den kostnadsnivå som krävs för ARA-produktion. I nya områden måste man också ta hänsyn till tidtabellen för annat byggande i området, så att området som helhet byggs på ett balanserat sätt.”
Områdets förutsättningar och nuläge
Ärtholmen har använts som ett varvs- och hamnområde under flera årtionden. Under de senaste åren har turist- och fritidstjänster styrts till området i syfte att utveckla kryssningsturismen. Områdesbyggandet har inletts genom att riva byggnaderna i området och en tillfällig vändplats för spårvagnar har förverkligats. För området gäller flera detaljplaner från 1961–2001.
Detaljplaneområdet är i Helsingfors stads ägo. Detaljplaneändringen har utarbetats på stadens initiativ.
Detaljplaneändringens kostnader
Genomförandet av detaljplanen medför staden kostnader på 225 miljoner euro exklusive mervärdesskatt, och staden får tomtinkomster på 520 miljoner euro.
Detaljplaneförslaget offentligt framlagt (65 § i lagen om områdesanvändning/markanvändnings- och bygglagen) 12.8–10.9.2024
Detaljplaneförslaget förelades stadsmiljönämnden 4.6.2024 och nämnden bestämde 11.6.2024 att förslaget till detaljplan och detaljplaneändring ska läggas fram offentligt.
Nio anmärkningar gjordes mot detaljplaneförslaget. En skrivelse kom in utanför framläggningstiden.
Påpekandena i anmärkningarna gällde landskapsplanen och delgeneralplanen, byggnadsvolymen, stadsbilden och trivseln, funktionerna, Munkholmens företagshus verksamhetsförutsättningar, trafikutredningen, trafikens smidighet, trafikens uppföljning, trafikkapacitetens ökning, snötransports-, service- och angöringstrafiken, bilägandet, parkeringsanläggningarna, båthamnarna och sjötrafikssäkerheten, vinteruppläggningen av båtar, utfyllnaderna i havet, naturvärdena, vindförhållandena, växelverkan, planläggningsmaterialets framläggning, tillförlitlighet, tillräcklighet och tillgänglighet samt detaljplanens alternativ och bedömning.
Påpekandena i skrivelsen gällde Café Birgittas verksamhetsförutsättningar.
Myndighetsutlåtanden om detaljplaneförslaget kom in medan förslaget var offentligt framlagt. Påpekandena i utlåtandena gällde byggnadsvolymen, parkeringen, räddningen, säkerheten, hälsosamheten, parkområdet, buller- och klimatkonsekvenserna, genomförandesättet, kommunaltekniken, hamnområdets omfattning och YO-kvarteret.
Utlåtanden kom från närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen), Museiverket, Säkerhets- och kemikalieverket (Tukes), samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), Helen Elnät Ab, Helsingfors Hamn Ab, fostrans- och utbildningssektorn (daterad 19.12.2024, kom in 28.4.2025), räddningsverket och Ärtholmens sopsug Ab.
Dessutom meddelade Nylands förbund och samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) att de inte har någonting att yttra.
Detaljplaneförslaget offentligt framlagt (32 § i markanvändnings- och byggförordningen) 17.2–18.3.2025
Tjänsten detaljplaneläggning ändrade förslaget till detaljplaneändring med anledning av anmärkningarna, utlåtandena och den fortsatta planeringen. Förslaget till detaljplaneändring lades därför offentligt fram på nytt.
Mot detaljplaneförslaget gjordes sju anmärkningar, av vilka en var en petition (undertecknad av totalt 12 personer). Påpekandena i anmärkningarna gällde trafiken, detaljplanelösningen, utredningarna och konsekvenserna, detaljplanens innehållskrav, den fortsatta planeringen, trafikarrangemangen i närområdena, planläggningsmaterialet, titeln, mottagningen av snö, KL-1-kvartersområdet, vattensportcentret, rekreationsområdena, naturen, belysningen samt verksamhetsförutsättningarna för Munkholmens företagshus och dagligvaruhandeln.
Myndighetsutlåtanden om detaljplaneförslaget kom in medan förslaget var offentligt framlagt. Påpekandena i utlåtandena gällde bullret, klimatresiliensen, den samhällstekniska försörjningen, skyddet, trafiken, räddningen och YO-kvartersområdet.
Utlåtanden kom från Helsingfors Hamn Ab, samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), Museiverket, Säkerhets- och kemikalieverket (Tukes), Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen), fostrans- och utbildningssektorn, stadsmuseet, räddningsverket och Ärtholmens sopsug Ab.
Dessutom meddelade Helen Elnät Ab att det inte har någonting att yttra.
Åtgärder efter att detaljplaneförslaget varit offentligt framlagt
I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna, skrivelsen och myndighetsutlåtandena om förslaget till detaljplan i sammandrag och genmälena till de påpekanden som framförts i dessa.
Det som framförts i påpekandena har beaktats med hänsyn till detaljplanens mål och i den mån det är ändamålsenligt.
Det gjordes ändringar i detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet efter att detaljplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs detaljerat i detaljplanebeskrivningens sista kapitel. De har också samlats i bilagan över ändringar (Tehdyt muutokset).
De ändringar som gjorts efter att förslaget var offentligt framlagt har diskuterats med berörda parter. Ägaren till Café Birgittas fastighet har hörts separat vid ett diskussionsmöte 24.2.2025.
De kostnader som anges i detaljplanebeskrivningens kapitel om konsekvenser och sammanställning av utredningar som genomförts (Vaikutukset ja tehtyjen selvitysten yhteenveto) och i underkapitlet om samhällsekonomiska konsekvenser (Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset) har 1.9.2025 korrigerats enligt följande:
- Kostnaderna för grundberedning och utfyllnader i havet beräknas uppgå till 77 miljoner euro i stället för den tidigare beräkningen på 65 miljoner euro.
- Kostnaderna för strandbyggandet beräknas uppgå till 41 miljoner euro i stället för den tidigare beräkningen på 32 miljoner euro.
Dessutom har stycket om kostnaderna för den södra båthamnen preciserats och en beskrivning av grundberedningen och strandkonstruktionerna lagts till. I fråga om grundberedningen har korrigeringarna föranletts av allokering av planekonomiska kostnadsberäkningar i utredningarna. I fråga om strandkonstruktionerna har kostnadskalkylen preciserats utifrån referensplanen för den södra båthamnen.
Stadsstyrelsens ställningstagande
Stadsstyrelsen anser att det är viktigt att sträva efter att följa BM-programmets fördelning av bostädernas besittnings- och finansieringsformer i detaljplanen för Ärtholmen i synnerhet när det gäller boende till skäligt pris.
Befogenheter
Enligt 52 § i lagen om områdesanvändning godkänns detaljplanen av kommunfullmäktige.
Fortsatta åtgärder
Man har bett om besked om beslutet om att godkänna planen.
Kaupunginhallitus 29.09.2025 § 612
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 6. kaupunginosan (Eira) vesialueen, 20. kaupunginosan (Länsisatama, Hernesaari, Jätkäsaari) osien kortteleista 20243, 20854, 20855, 20862, 20864, 20868, kortteleiden 20856, 20857, 20863, 20866 ja 20867, katu-, puisto-, satama-, venesatama-, erityis- ja vesialueiden asemakaavan sekä 6. kaupunginosan (Eira) katu-, venesatama-, puisto- ja vesialueiden, 20. kaupunginosan (Länsisatama, Hernesaari) osan korttelin 20176 tontista 19, kortteleiden 20181, 20235–20237, 20240–20243, katu-, satama-, rautatie-, puisto- ja vesialueiden asemakaavan muutoksen 4.6.2024 päivätyn ja 27.5.2025 muutetun piirustuksen numero 12864 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Kaavamuutoksella muodostuu uudet korttelit 20850–20871.
Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että Hernesaaren asemakaavan kohdalla tavoitellaan AM-ohjelman mukaista asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa erityisesti kohtuuhintaisen asumisen osalta.
Käsittely
Vastaehdotus:
Niilo Toivonen: Lisäys tekstiin: Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että Hernesaaren asemakaavan kohdalla tavoitellaan AM-ohjelman mukaista asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa erityisesti kohtuuhintaisen asumisen osalta.
Kannattaja: Paavo Arhinmäki
Vastaehdotus:
Maarit Vierunen: Lisäys tekstiin: Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että Hernesaaren asemakaavan kohdalla tavoitellaan AM-ohjelman mukaista asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa.
Kannattaja: Otto Meri
Niilo Toivosen ja Maarit Vierusen vastaehdotuksista äänestettiin vastakkain, jonka jälkeen voittanut ehdotus äänestettiin vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.
1. äänestys
JAA-ehdotus: Niilo Toivosen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
EI-ehdotus: Maarit Vierusen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 10
Paavo Arhinmäki, Elisa Gebhard, Mia Haglund, Ville Jalovaara, Tuuli Kousa, Johanna Laisaari, Silvia Modig, Tuomas Rantanen, Niilo Toivonen, Reetta Vanhanen
Ei-äänet: 5
Veli-Pekka Dufva, Otto Meri, Marcus Rantala, Daniel Sazonov, Maarit Vierunen
Kaupunginhallitus hyväksyi tässä äänestyksessä Niilo Toivosen vastaehdotuksen äänin 10 - 5.
2. äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Niilo Toivosen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 3
Veli-Pekka Dufva, Otto Meri, Maarit Vierunen
Ei-äänet: 11
Paavo Arhinmäki, Elisa Gebhard, Mia Haglund, Ville Jalovaara, Tuuli Kousa, Johanna Laisaari, Silvia Modig, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Niilo Toivonen, Reetta Vanhanen
Tyhjä: 1
Daniel Sazonov
Kaupunginhallitus hyväksyi Niilo Toivosen vastaehdotuksen äänin 3 - 11 (1 tyhjä).
22.09.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045
Kaupunkiympäristölautakunta 27.05.2025 § 331
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 4.6.2024 päivätyn ja 27.5.2025 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12864 (liitteet nro 3–4) hyväksymistä. Asemakaava koskee 6. kaupunginosan (Eira) vesialuetta, 20. kaupunginosan (Länsisatama, Hernesaari, Jätkäsaari) osia kortteleista 20243, 20854, 20855, 20862, 20864, 20868, kortteleita 20856, 20857, 20863, 20866 ja 20867, katu-, puisto-, satama-, venesatama-, erityis- ja vesialueita ja asemakaavan muutos koskee 6. kaupunginosan (Eira) katu-, venesatama-, puisto- ja vesialueita, 20. kaupunginosan (Länsisatama, Hernesaari) osaa korttelin 20176 tontista 19, kortteleita 20181, 20235–20237, 20240–20243, katu-, satama-, rautatie-, puisto- ja vesialueita (muodostuvat uudet korttelit 20850–20871).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan AKL/MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Lautakunta katsoi, että kaava täyttää liikenteen toimivuuden edellytykset. Kaavan toteutuksen aikana seurataan liikenteen toimivuutta.
Lisäksi lautakunta edellytti, että suunnittelun ja toteutuksen seuraavissa vaiheissa aukioiden ja katujen maisemasuunnittelua ja alueiden vehreyttä toteutetaan sillä kunnianhimoisella tasolla, jota kaavan julkisten alueiden yleissuunnitelma kuvaa. Näin toimitaan sekä kaavan läntisen puolen kaduilla että itse suunnitelman kuvaamalla alueella.
Käsittely
Vastaehdotus:
Risto Rautava: Lisätään esitysehdotuksen loppuun: "Lautakunta katsoo, että kaava täyttää liikenteen toimivuuden edellytykset. Kaavan toteutuksen aikana seurataan liikenteen toimivuutta."
Kannattaja: Otto Meri
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Risto Rautavan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lisätään esitysehdotuksen loppuun: "Lautakunta edellyttää, että suunnittelun ja toteutuksen seuraavissa vaiheissa aukioiden ja katujen maisemasuunnittelua ja alueiden vehreyttä toteutetaan sillä kunnianhimoisella tasolla, jota kaavan julkisten alueiden yleissuunnitelma kuvaa. Näin toimitaan sekä kaavan läntisen puolen kaduilla että itse suunnitelman kuvaamalla alueella."
Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen
20.05.2025 Pöydälle
13.05.2025 Pöydälle
11.06.2024 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
04.06.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Jari Huhtaniemi, johtava arkkitehti, maankäytön suunnittelu, puhelin: 09 310 37197
Teemu Vuohtoniemi, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 09 310 37490
Paula Hurme, maisema-arkkitehti, maisemasuunnittelu, puhelin: 09 310 26093
Jarkko Nyman, projektipäällikkö, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 09 310 37094
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 29.4.2025
Täydennyksenä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lausuntoon 18.3.25 toteamme, että olemme yhteistyössä kaavoituksen kanssa edelleen kehittäneet kaavaehdotusta koulu/päiväkotitontin osalta.
Nyt päätöksentekoon vietävässä kaavaehdotuksessa on merkittävästi parannettu tontin olosuhteita sekä palvelurakennuksen että piha-alueen toteuttamisen osalta, vaikka edelleen piha-alat ovat kaupungin suunnitteluohjeen minimimitoituksen mukaiset. KYMP/RYA/tilat palvelun kanssa on tarkasteltu palvelurakennuksen ja pihan toteutettavuutta. Yhdymme KYMP/RYAn asiantuntijoiden näkemykseen, että nykyinen kaavaehdotus on edellistä parempi pihojen koon ja sijoituksen osalta. Piha-alue koostuu kahdesta erillisestä osasta – päiväkodin ja koulun käyttöön tulevasta piha-alueesta ja kevyen liikenteen reitin toisella puolella olevasta polkupyöräpysäköinnille varatusta alueesta. Jatkosuunnittelussa pyöräparkkialueelta pihalle siirtyvien lasten turvallisuuteen kevyen liikenteen väylän yli tulee löytää ratkaisu. Hyvää on se, että ulkoilu- ja välituntikäyttöön tulevaa tonttia on laajennettu siten, että siitä muodostuu nyt yhtenäisempi ulkoilualue ja että kalliita ja vaikeasti toteutettavia kattopiharatkaisuja ei tarvita.
Jatkossa on edelle tarkasteltava pelikentän korkeusasemaa suhteessa Laivakadun korkoon ja muodostuvaan jalankulkuympäristöön, siten että rakennuskustannukset eivät lisää kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vuokrakustannuksia. Kaavamääräyksiin on myös syytä arvioida koulu ja päiväkodin pysäköintiratkaisujen velvoittavuutta ja määrää, sillä näillä on merkittävä vaikutus toimialan vuokrakustannuksiin ja pihan laajuuteen.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 18.3.2025
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 19.12.2024
Lisätiedot
Vera Schulman, yksikön päällikkö, puhelin: 310 20777
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 17.3.2025
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Hernesaaren asemakaavan nro. 12864 kaavaehdotuksesta. Asemakaavoituspalvelu on muuttanut kaavaehdotusta (päivitetty 17.2.2025) muistutusten, lausuntojen ja jatkosuunnittelun johdosta ja asettanut kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos koskee Hernesaarta, Eiran eteläosaa ja vesialuetta. Alueen asemakaavoitusta ohjaa vuonna 2019 voimaan tullut Hernesaaren osayleiskaava. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asumisen, työpaikkojen, satama- ja puistoalueiden sijoittaminen alueelle. Aluetta suunnitellaan noin 7600 asukkaalle ja 3000 työpaikalle. Hernesaaren itärantaan suunnitellaan Merisataman jatkeeksi rantapuistoa, jossa on uimaranta, lähiliikuntapalveluita sekä vesiurheilukeskus. Alueelle suunnitellaan myös vierasvenesatamaa.
Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1961–2001), joissa alue on merkitty pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi sekä satama-, rautatie-, katu- ja puistoalueiksi. Hernesaaren osayleiskaavassa (tullut voimaan 18.4.2019) alue on pääosin kerrostalovaltaista asuinaluetta, palvelujen ja hallinnon sekä työpaikkojen aluetta, satama-, venesatama- ja vesialuetta ja puistoa. Helsingin yleiskaavan 2016 (tullut voimaan 5.12.2018) mukaan alue on kantakaupunki- (C2), virkistys- ja viheraluetta ja vesialuetta. Helsingin kaupunki omistaa maa-alueen ja kaavoitustyö on käynnistetty Helsingin kaupungin aloitteesta.
Asuinkerrostalojen korttelialueet koostuvat kaavaselostuksen mukaan pääosin 6–8-kerrosta korkeista asuinkerrostaloista. Kaupunkikuvallisesti uuden kaupunginosan asuntoalue jakaantuu viiteen osa-alueeseen. Puistoalueen mutkitteleva pääraitti rajautuu kuusi kerrosta korkeiden asuinkorttelialueiden etupihavyöhykkeisiin, istutusalueisiin ja ravintoloiden ja kahviloiden terassivyöhykkeisiin. Korttelialueiden väliin on sijoitettu pienimittakaavaisia puistikoita ja aukioita, joiden varrella kerrosluku vaihtelee neljän ja seitsemän kerroksen välillä. Asuin-korttelialuetta lävistää pohjoiseteläsuunnassa kulkeva pihakatuosuuksien ja aukioiden sarja, jota elävöittävät huoneistokohtaiset sisäänkäyntipihat sekä kahden alimman kerroksen sisäänvedetyt julkisivut. Laivakadun varrella on sallittu erkkereitä ja viherhuoneita kerrosalan lisäksi ja kahdeksan kerrosta korkeiden asuinkorteleiden räystäslinja on pääosin madallettu kuudennen kerroksen korkeudelle. Kaupalliset palvelut keskittyvät alueen pohjoisosaan, jonne sijoittuvat 12–16 kerrosta korkeat asuinkerrostalot.
Kaupunginmuseon kanta
Kaupunginmuseo on antanut lausunnon Hernesaaren asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 16.2.2018, Hernesaaren asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta 29.4.2019, Hernesaaren osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksesta 18.12.2023 sekä asemakaavan muutoksen ehdotuksesta 3.9.2024.
Hernesaari sijoittuu osaksi merellisen Helsingin silhuettia ja kaava-alueen lähelle sijoittuu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) sekä maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Alue kuuluu myös Suomenlinnan maailmanperintökohteen suojavyöhykkeeseen. Kaavaratkaisu ohjaa Hernesaaren rantapuistoa topografialtaan nykyistä vaihtelevammaksi. Rantapuisto muodostaa istutuksineen maisemallisesti välittävän vyöhykkeen korttelirakenteen ja meren väliseen kaupunkijulkisivuun. Rantapuistosta säilytetään alueelle tyypillinen merellisyys ja merinäkymät. Eiran huvilakaupunginosan edustalle on kaavassa merkitty näkemäalue (nä-merkintä), joka osoittaa merelle avautuvaan asemakaavahistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävään puistoakselin maisemallisesti liittyvän ohjeellisen alueen osan, joka on suunniteltava ja hoidettava yleisilmeeltään puistomaisena ja pääosin avoimena. Ursininkallion avokallioalueita koskeva voimassa oleva asemakaavamerkintä ja määräykset on säilytetty sisällöltään nykyisen kaltaisena.
Kaavaratkaisun mukaan Fordin tehdastalo, Munkkisaaren teollisuustalo, Valtion viljavarasto, Cafe Birgitta, Cafe Carusel ja saunarakennus Löyly säilyvät alueella ja muut rakennukset puretaan. Kaavaratkaisun mukaan Fordin talon tehdasrakennus on merkitty kaavaan sr-2 suojelumerkinnällä sen arkkitehtonisten, kaupunkikuvallisten ja historiallisten arvojen perusteella. Lisäksi rakennuksen käytöstä kulttuurirakennuksena on laadittu selvitys. Yleinen saunarakennus Löyly suojellaan kaavassa sr-1 suojelumerkinnällä. Suojelumääräystä on perusteltu kohteen arkkitehtonisilla ja kaupunkikuvallisilla arvoilla. Kaavaratkaisun mukaan myös kulttuurihistoriallisesti arvokas Valtion viljavarasto suojellaan merkinnällä sr-3.
Kaavaselostuksessa todetaan virheellisesti luvussa Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja siluettiin sekä kulttuuriperintöön, että Valtion viljavarastolle ei ole merkitty suojelumerkintää. Museo esittää, että kaavaselostusta korjataan tämän osalta.
Kaupunginmuseo pitää esitettyjä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä perusteltuina eikä museolla ei ole muuta huomautettavaa kaavaehdotuksesta.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 18.12.2023
Lisätiedot
Katariina Ruuska-Jauhijärvi, tutkija, puhelin: 09 310 36473
Nimistötoimikunta 09.10.2024 § 93
Johanna Lehtonen esitteli alueen suunnittelutilannetta. Alueen nimistöä on käsitelty nimistötoimikunnassa kokonaisuutena jo vuosina 2014 ja 2017, mutta näiden käsittelyiden jälkeen on tullut nimettäväksi yksi uusi kohde.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavan uuden nimen:
Touko Laaksosen aukio – Touko Laaksonens plats
(aukio)
Perustelu: Muistonimi, kuvataitelija Touko Laaksosen (taitelijanimi Tom of Finland, 1920–1991) mukaan. Touko Laaksonen asui Etelä-Helsingissä Ullanlinnassa osoitteessa Tehtaankatu 7 tuotantonsa kannalta merkittävinä vuosina 1969–1984.
Touko Laaksosen aukioksi ehdotettu paikka tulee olemaan merkittävää kulttuuritoimintojen aluetta Hernesaaren eteläkärjessä. Alueella sijaitsee myös merkittävä risteilylaituri, jonne saapuu kansainvälisiä matkailijoita eri puolilta maailmaa.
Touko Laaksosen nimi on hyväksytty nimipankkiin nimistötoimikunnan kokouksessa 13.9.2023.
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 09 310 37386
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo 3.9.2024
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Hernesaaren asemakaavan nro. 12864 muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Suunnittelualue sijaitsee Helsingin kantakaupungin eteläisellä ranta-alueella Ullanlinnan länsipuolella. Alue rajautuu pohjoisessa Matalasalmenkujaan, Eiranrantaan ja Merikatuun. Muilta osin alue rajautuu mereen. Alueen asemakaavoitusta ohjaa vuonna 2019 voimaan tullut Hernesaaren osayleiskaava. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asumisen, työpaikkojen, satama- ja puistoalueiden sijoittaminen alueelle. Aluetta suunnitellaan noin 7600 asukkaalle ja 3000 työpaikalle. Hernesaaren itärantaan suunnitellaan Merisataman jatkeeksi rantapuistoa, jossa on uimaranta, lähiliikuntapalveluita sekä vesiurheilukeskus. Alueelle suunnitellaan myös vierasvenesatamaa.
Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1961–2001), joissa alue on merkitty pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi sekä satama-, rautatie-, katu- ja puistoalueiksi. Hernesaaren osayleiskaavassa (tullut voimaan 18.4.2019) alue on pääosin kerrostalovaltaista asuinaluetta, palvelujen ja hallinnon sekä työpaikkojen aluetta, satama-, venesatama- ja vesialuetta ja puistoa. Helsingin yleiskaavan 2016 (tullut voimaan 5.12.2018) mukaan alue on kantakaupunki- (C2), virkistys- ja viheraluetta ja vesialuetta.
Kaupunkikuvallisesti uuden kaupunginosan asuntoalue jakaantuu viiteen osa-alueeseen. Puistoalueen mutkitteleva pääraitti rajautuu kuusi kerrosta korkeiden asuinkorttelialueiden etupihavyöhykkeisiin, istutusalueisiin ja ravintoloiden ja kahviloiden terassivyöhykkeisiin. Korttelialueiden väliin on sijoitettu pienimittakaavaisia puistikoita ja aukioita, joiden varrella kerrosluku vaihtelee neljän ja seitsemän kerroksen välillä. Asuinkorttelialuetta lävistää pohjoiseteläsuunnassa kulkeva pihakatuosuuksien ja aukioiden sarja, jota elävöittävät huoneistokohtaiset sisäänkäyntipihat sekä kahden alimman kerroksen sisäänvedetyt julkisivut. Laivakadun varrella on sallittu erkkereitä ja viherhuoneita kerrosalan lisäksi ja kahdeksan kerrosta korkeiden asuinkortteleiden räystäslinja on pääosin madallettu kuudennen kerroksen korkeudelle. Kaupalliset palvelut keskittyvät alueen pohjoisosaan, jonne sijoittuvat 12–16 kerrosta korkeat asuinkerrostalot.
Kaavaratkaisun mukaan Fordin tehdastalo, Munkkisaaren teollisuustalo, Valtion viljavarasto, Cafe Birgitta, Cafe Carusel ja Löyly säilyvät alueella ja muut rakennukset puretaan. Asemakaavan muutoksen selostuksen (4.6.2024) mukaan asemakaavan tavoitteena on, että alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset, entinen Fordin tehdasrakennus ja Valtion viljavarasto säilyvät alueen teollisesta menneisyydestä kertovina rakennuksina, alueen maamerkkeinä sekä kaupunginosan elävänä osana tarkoituksenmukaisessa ja rakennusten ominaisluonteeseen sopivassa käytössä. Kaavaselostuksen mukaan alueelle suunnitellut 12–16 kerrosta korkeat asuinkerrostalot eheyttävät viereisten viljasiilojen kaupunkikuvaa. Myös Löylyn arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot säilytetään. Lisäksi asemakaavan tavoitteena on tukea Merisataman ranta-alueiden kehittämisen ja ylläpidon edellytyksiä siten, että historiallisen ja kaupunkikuvallisen kokonaisuuden arvot säilyvät ja kehittyvät.
Kaupunginmuseon kanta
Kaupunginmuseo on antanut lausunnon Hernesaaren asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 16.2.2018, Hernesaaren asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta 29.4.2019 sekä Hernesaaren osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksesta 18.12.2023.
Kaavaratkaisun mukaan Fordin talon tehdasrakennus on merkitty kaavaan sr-2 suojelumerkinnällä sen arkkitehtonisten, kaupunkikuvallisten ja historiallisten arvojen perusteella. Lisäksi rakennuksen käytöstä kulttuurirakennuksena on laadittu selvitys. Yleinen saunarakennus Löyly suojellaan kaavassa sr-1 suojelumerkinnällä. Suojelumääräystä on perusteltu kohteen arkkitehtonisilla ja kaupunkikuvallisilla arvoilla. Eiran huvilakaupunginosan edustalle on kaavassa merkitty näkemäalue (nä-merkintä), joka osoittaa merelle avautuvaan asemakaavahistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävään puistoakselin maisemallisesti liittyvän ohjeellisen alueen osan, joka on suunniteltava ja hoidettava yleisilmeeltään puistomaisena ja pääosin avoimena. Ursininkallion avokallioalueita koskeva voimassa oleva asemakaavamerkintä ja määräykset on säilytetty sisällöltään nykyisen kaltaisena. Kaupunginmuseo pitää esitettyjä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä perusteltuina.
Museo on painottanut aiemmissa lausunnoissaan, että valtion viljavarastolle tulisi myös antaa suojelumerkintä, sillä se on etenkin Hernesaaren teollisuushistorian kannalta merkittävä rakennus. Museon näkökulmasta kaavamääräyksessä voidaan suojelun ohella huomioida mahdollisen uuden käytön vaatimat muutokset. Kaavaratkaisun mukaan Valtion viljavarasto suojellaan merkinnällä: ”sr-3 Kaupunkikuvallisesti arvokas suojeltava rakennus, jonka ominaispiirteet on säilytettävä. Rakennusta ei saa purkaa”. Kaupunginmuseon näkökulmasta on positiivista, että Valtion viljavarasto suojellaan ja sen säilyminen alueella on huomioitu asemakaavan muutoksessa. Museo katsoo suojelumääräyksen olevan asianmukainen.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutoksen ehdotuksesta.
Lisätiedot
Katariina Ruuska-Jauhijärvi, tutkija, puhelin: 09 310 36473
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 02.05.2024 § 26
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12864 pohjakartan kaupunginosissa 6 Eira, 20 Länsisatama. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12864
Kaupunginosat: 6 Eira, 20 Länsisatama
Kartoituksen työnumero: 54/2023
Pohjakartta valmistunut: 3.1.2024
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 09 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 31883
Presenter information
Ask for more info
Anna Villeneuve, stadssekreterare, telefon: 09 310 36045