Valtuustoaloite, urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston laajentaminen koskemaan myös kulttuuritoimijoita

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa esitetään, että urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston vaikutusalaa laajennetaan muulle kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa yhteistyötä tekevälle kentälle. Tällaisten lainojen myöntäminen esimerkiksi kaupungilta tukea saaville kulttuuri-, nuoriso- tai koulutustoimijoille avaisi niille uudenlaisia selviytymisen ja toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia.

Kaupunginhallituksen 22.6.2020 hyväksymän toimitilastrategian mukaan kaupungilla ei ole tiloja, joita se ei tarvitse omassa käytössään tai joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä tai pitkän tähtäimen palvelutilatarpeita. Lisäksi kaupunginhallitus 11.12.2023 hyväksyi Helsingin kaupungin rakennuksiin ja tiloihin liittyvät omistajapoliittiset linjaukset ja linjausten mukaisesti kaupunki myy aktiivisesti niitä tiloja, joista se on päättänyt luopua.

Aloitteessa todetaan, että tilakysymys on hyvin kriittinen esimerkiksi monille teattereille ja näyttely-, koulutus- ja asukastoimintaa harjoittaville yhteisöille. Lainansaannin vaikeuden takia tilojen hankkiminen on lähes mahdotonta ilman ulkopuolista tukea.

Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston tarkoituksena on Helsingin kaupunkiin rakennettavien urheilu- ja ulkoilulaitosten rahoituksen helpottaminen. Rahaston laajentaminen koskemaan myös kulttuuritoimijoita helpottaa tarvittavien tilojen hankkimista. Kaupungin näkökulmasta yhteisöjen lainoittaminen tukisi kaupungin luopumisen prosessia ja sen lisäksi mahdollistaisi kaupunkilaiselle oleellisten yhdistysten, yhteisöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden palvelutarjonnan säilymisen monissa tapauksissa.

Rahaston toiminnan laajennuksen toteutuessa on muistettava, ettei myöskään kaupunki voi myöntää lainaa rahastosta, jos lainan vakuutena ei ole riittäviä vakuuksia. Käytännössä lainan vakuutena toimisi itse hankittava rakennus tai tila. Moniin kulttuuritoimijoiden ja asukasyhdistysten viime vuosina tavoittelemiin rakennuksiin sisältyy mittava korjausvelka, joka heikentää kohteiden vakuusarvoa.

Lautakunta suhtautui esitykseen myönteisesti ja kannattaa selvityksen tekemistä urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston laajentamisesta koskemaan myös kulttuuritoimijoita. Lautakunta katsoi, että ulkoilulaitosrahaston tukiessa tilojen hankkimista, hakijalle on syytä aina tarjota vaihtoehtona tiloja, jotka ovat kaupungin omistuksessa ja joista kaupunki on päättänyt luopua.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kannattaa oman erillisen, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa yhteistyötä tekeville toimijoille suunnatun, rahaston perustamiseen tähtäävän selvityksen tekemistä, ja sen johtopäätösten perusteella rahaston perustamisen harkintaa liikunnan urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta saatua kokemusta hyödyntäen.

Sen sijaan lautakunta ei kannata nykyisen Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston toiminnan laajentamista aloitteessa esitetyllä tavalla. Mallin riskinä olisi liikuntahankkeiden ja muiden kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan hankkeiden keskinäisen kilpailu epätoivotulla tavalla.

Tällaisen uuden välineen piiriin voisi päästä esimerkiksi kaupungilta tukea saavat kulttuuri-, nuoriso- tai koulutustoimijat, joiden toiminnan kehittämisen edellytykset voisivat parantua.

Lautakunta edellyttää, että samassa yhteydessä selvitetään myös valtuustoaloitteessa ehdotetun tiloista luopumisen toimintamallin toteuttamiskelpoisuutta.

Lisäksi lautakunta toteaa, että Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston vaikuttavuutta on lisännyt toimintatapa, jonka mukaan liikuntakäyttöön tarkoitettujen rakennettujen alueiden vuokraa voidaan subventoida. Tällainen subventio voidaan myöntää lähtökohtaisesti kaupunkilaisten liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia tukeville kohteille. Subventiota myönnettäessä tehdään etukäteen analyysi siitä, onko subventiota mahdollista myöntää EU:n valtiontukisäännösten puitteissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntan päivitti viimeksi 20.6.2023, § 94 liikuntapalvelukokonaisuuden hallinnoimien alueiden vuokrausehdot ja periaatteet.

Lautakunta pitää tärkeänä, että vastaavaa subventiotapaa pitäisi voida soveltaa täydentämään kaavaillun kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa yhteistyötä tekevien toimijoiden kentälle. Tähän tulisi varautua toimialan talousarviossa.

Helsingin kaupunki tukee urheilun ja liikunnan alan seurojen ja muiden yksityisten toimijoiden palvelutuotannon kehittämistä myöntämällä niille lainoja urheilu- ja ulkoilulaitosrahastostaan. Tällainen laina on usein edullisempi ja vakuutusjärjestelyiltään joustavampi kuin vastaava yksityisiltä rahoituslaitoksilta saatavilla oleva laina. Aloitteen mukaan yhteisöt hyötyvät järjestelystä, koska siihen nojautuen ne voivat hankkia, korjata tai laajentaa tiloja samalla kun vahvistavat kaupungin kannalta arvokasta toimintaansa maksaen myös takaisin kaupungilta saamiaan lainoja.

Aloitteessa kuvataan tilakysymysten tärkeää merkitystä monille kulttuurin alan toimijoille, kuten teattereille ja näyttely- sekä koulutustoimijoille. Tällaiset yhteisöt ovat usein kaupungin vuokralaisia tiloissa, joista kaupunki kiinteistöstrategiansa mukaan pyrkii luopumaan. Tämän ajattelumallin mukaan myytävä kiinteistö voisi toimia kaupungin lainan vakuutena ja turvata näin kaupungin etua myös tilanteissa, jossa yhteisö ei selviäisi lainavastuistaan.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi edellisen kerran kulttuurilaitosrahastoasiaa sivuavan lausunnon 26.10.2021, § 167 ja kaupunginvaltuuston 8.12.2021, § 408 asiasta aiemmin tehtyyn valtuustoaloitteeseen liittyen.

Lautakunta uudistaa aiemmassa lausunnossaan esittämiään kantojaan ja pitää aloitetta tärkeänä myös kulttuurin ja vapaa-ajan palvelujen tasapuolisen kohtelun ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Luomalla kumppaneille mahdollisuuksia taseasemansa kehittämiseen edistetään kaupunkilaisille suunnattujen ekosysteemissä tuotettujen palvelujen vakautta ja tarjontaa ja käyttäjille näkyvien kustannusten pitämistä kohtuullisina entistä epävarmemmassa rahoitusympäristössä. Tätä epävarmuutta kuvaa osaltaan tieto, että Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tullaan edelleen sopeuttamaan hallinnonalan rakentamisen investointiavustuksia. Tämä tulee vaikeuttamaan kulttuurirakennusten korjausmahdollisuuksia osaltaan myös Helsingissä.

Globaalissa kaupunkikehityksessä vapaa-ajan palvelut, taide, kulttuuri ja tapahtumat luovat kehittyville alueille vetovoimaa ja turvallisuutta. Nämä palvelut muokkaavat ja parantavat läsnäolollaan ja toiminnallaan alueiden mainetta ja houkuttelevuutta, mutta joutuvat lopulta usein ahtaalle, kun alan käytössä olevien tilojen ja rakennusten tulee väistyä uudisrakentamisen myötä ja vuokratason noustessa.

Kaupungin strategian mukaiseksi tavoitteeksi on myös asetettu tilojen käytön helpottaminen ja sääntelyn keventäminen tapahtumiin ja erilaiseen vapaa-ajan ja kulttuurin toimintaan. Helsingin kaupungin omien tilojen tehokasta käyttöä tavoitellaan myös kaupungin toimitilastrategialla. Kaupunkistrategian mukaan vahvistamme asemaamme kansallisten ja kansainvälisesti merkittävien taidelaitosten kotipaikkana.

Kulttuurin ekosysteemiin on aina kuulunut olennaisesti myös yksityiset ja yleishyödylliset toimijat ja tukijat omine tiloineen. Näiden toimijoiden tarve ja rooli kaupungin rahoitusympäristössä tulee edelleen vahvistumaan. Helsingin on tärkeä luoda rahoitusmekanismeja, joilla kaupunki - yhdessä muiden toimijoiden kanssa - varmistaa, että taiteen ja kulttuuri tilat ovat suhteessa kaupunkilaisten ja alan ammattilaisten tarpeisiin.

Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahasto on perustettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 1.11.1972, § 632 ja sen voimassa olevat säännöt ovat kaupunginvaltuuston 17.5.2017 vahvistamat. Rahastolla on ollut merkittävä rooli kaupunkikonsernin toimijoille, säätiöille, yhteisöille ja yksityisille tahoille urheilun ja liikunnan olosuhteiden uudis- ja perusparannushankkeissa. Rahaston turvin on voitu luoda olosuhteita muun muassa niille liikuntamuodoille ja -lajeille, joiden olosuhteisiin kaupunki ei ole pystynyt investoimaan lainkaan tai vastaamaan nopeasti kasvavaan kysyntään. Rahaston avulla on myös voitu lisätä yhdenvertaisuutta eri alueiden välillä, kun lainaa on myönnetty toimijoille, jota ovat luoneet saavutettavia olosuhteita eri kaupunginosiin. Tästä on hyvänä esimerkkinä kattava jalkapallon tekonurmiverkosto, joka ei olisi todennäköisesti toteutunut nykyisellä laajuudellaan ilman kaupungin myöntämiä rahastolainoja. Toimijoiden taseaseman parantuminen on myös vahvistanut niiden neuvotteluasemaa vapailla lainamarkkinoilla.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että kaupunki kannustaa kumppaneitaan rakentamaan Helsingistä monimuotoisempaa kulttuurikaupunkia toimintatapoja ja rahoitusvälinteitä kehittämällä.