Ohje, hallitusnimitysperiaatteiden päivittäminen

Kaupunginhallituksen konsernijaosto päättää hyväksyä päivitetyt hallitusnimitysperiaatteet osaamisvaatimusten täyttämiseen, tytäryhteisöjen hallitustoimikausiin, hallitusjäsenten koulutukseen sekä eräiden tytärsäätiöiden hallituksen puheenjohtajapaikkoihin liittyen.

Luottamushenkilötaustaiset hallitusjäsennimitykset syksyllä 2025

Voimassa olevan kuntalain (410/2015) mukaan valtuuston nelivuotinen toimikausi alkaa vaalivuoden kesäkuun alusta.

Kaupungin tytäryhteisöissä ja -säätiöissä pidetään yhtiö- ja vuosikokoukset keväisin yhtiöjärjestys- ja sääntömääräysten mukaisesti, mitkä noudattavat kaupungin konserniohjetta ja kaupunkikonsernin hyvää hallinto- ja johtamistapaa. Pääsääntöisesti tytäryhteisöjen varsinaiset yhtiökokoukset on pidettävä vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Pääosassa kaupungin tytäryhteisöjä ja säätiöitä hallitusten toimikaudet ovat kaksivuotisia. Tytäryhteisöjen ja -säätiöiden hallitukset on valittu edellisen kerran kevään 2024 varsinaisissa yhtiökokouksissa ja hallitustoimikaudet päättyvät seuraavan kerran keväällä 2026. Näin ollen uudet hallitusjäsenvalinnat käsitellään varsinaisissa yhtiökokouksissa vasta toukokuun 2026 loppuun mennessä.

Edellä kuvatusta johtuen kuntavaalien ja valtuustokauden alkamisen ajankohtaa ei voida ottaa huomioon tytäryhteisöjen varsinaisten yhtiökokousten tai tytärsäätiöiden vuosikokousten järjestämisajankohdasta päätettäessä eikä näin myöskään yhtiöjärjestys- ja sääntömääräisiä hallitusjäsenvalintoja voida tehdä kuntavaaleista johtuvat luottamushenkilöpaikkamuutokset huomioonottavasti.

Konsernijaosto on aiemmin linjannut (13.3.2017, § 32 sekä 12.4.2021, § 50), että kuntavaalien jälkeen osassa tytäryhteisöjä ja -säätiöitä tehdään hallitusten kokoonpanoihin kaupungin nimeämien luottamushenkilötaustaisten jäsenten osalta tarvittavat kuntavaalien tulokseen perustuvat muutokset viimeistään heti vaaleja seuraavana syksynä erillisinä muutoksina. Tämä on tarkoittanut, että osassa tytäryhteisöjä ja -säätiöitä järjestetään ylimääräinen yhtiökokous / säätiön hallituksen kokous päättämään hallitusmuutoksista kesken hallituksen toimikauden, kun taas osassa tytäryhteisöjä ja -säätiöitä kaupungin nimeämät luottamushenkilötaustaiset hallitusjäsenet on nimetty vasta seuraavana keväänä varsinaisissa yhtiökokouksissa ja vuosikokouksissa toimikauden vaihtuessa yhtiöjärjestyksen ja sääntöjen mukaan.

Tästä erottelevasta käytännöstä luovutaan ja tarkoitus on, että jatkossa kuntavaalien johdosta sovitut muutokset luottamushenkilötaustaisten hallitusjäsenten osalta huomioidaan heti vaaleja seuraavana syksynä kaikissa niissä tytäryhteisöissä ja -säätiöissä, joiden hallituksessa on luottamushenkilötaustaisia hallitusjäseniä.

Tytäryhteisöjä tullaan kehottamaan ryhtymään toimenpiteisiin näiden muutosten täytäntöönpanemiseksi niitä koskevan konsernijaoston päätöksen jälkeen. Edelleen niissä yhteisöissä, joissa kaupungilla ei ole määräysvaltaa, täytäntöönpano edellyttää nykyisten hallitusjäsenten oma-aloitteista eroamista.

Osaamisvaatimukset hallitusnimityksissä

Helsingin tytäryhteisöjen ja -säätiöiden hallitusjäsenvalinnat tehdään niitä koskevien säännösten, ohjeiden ja linjausten mukaisesti. Hyvän hallinto- ja johtamistavan mukaan hallituksen jäsenehdokkaiden ja jäsenten tulee pyydettäessä toimittaa konserniohjaukselle hallituksen kollektiivisen osaamisen sekä kelpoisuuden ja riippumattomuuden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.

Kuntalain mukaan kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Kuntalain esitöiden mukaan hallituksen valinnassa tulisi aina huomioida yhteisön toimiala ja toiminnan laajuus sekä yhteisön strateginen merkittävyys kunnan toiminnassa.

Konserniohjeen mukaan kaupungin tytäryhteisöjen osalta varmistetaan hallitusten monipuolinen ja toisiaan täydentävä osaaminen ja kokemus, riippumattomuus ja vastuullisuus sekä hallitusjäsenten tarkoituksenmukainen vaihtuvuus. Lisäksi hallituksen kokoonpanossa huomioidaan yhteisön toiminnan laadun, laajuuden ja kehitysvaiheen edellyttämä talouteen, johtamiseen, strategiseen suunnitteluun, vastuullisuuteen, digitalisaatioon, markkinointiin ja viestintään sekä asiakkuuksiin liittyvä osaaminen. Myös eri sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden edistäminen on varmistettava.

Hyvän hallinto- ja johtamistavan mukaan hallituksen jäseneksi valittavien henkilöiden tulee olla hyvämaineisia ja sopivia tehtävään. Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä kokemus ja taito sekä mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallitusjäsenten tulee myös olla riippumattomia yhtiöstä.

Täydentäen kuntalain ja kaupungin ohjeiden mukaisia osaamisvaatimuksia kaupunginhallituksen hyväksymissä tytäryhteisökohtaisissa omistajastrategioissa määritellään kunkin tytäryhteisön hallituksen jäseniltä kollektiivina edellytettävät keskeisimmät osaamis- ja pätevyysvaatimukset. Omistajastrategiassa määritellään myös yhteisön rooli, tehtävät ja tavoitteet osana kaupunkikonsernia, mitkä kuvaavat myös tarkemmin näitä ko. yhteisön hallitukselle määritettyjä kollektiivisia osaamisvaatimuksia.

Tällä hetkellä hallituksen osaamista arvioidaan muodollisesti tytäryhteisöjen sekä tytärsäätiöiden osalta kollektiivisesti kaikkien hallituksen jäsenten osalta kokonaisuutena. Konserniohjauksessa ja sisäisessä tarkastuksessa säätiöiden yleisen tarkastuksen yhteydessä on kuitenkin myös tunnistettu tarve pystyä tarkemmin arvioimaan tytäryhteisöjen yksittäisten hallitusjäsenten osaamista suhteessa yleisiin (hallintokäytäntöjen osaaminen sekä juridiikka) sekä omistajastrategisiin osaamisvaatimuksiin (toimialaan liittyvät osaamistarpeet sekä talousosaaminen, mikä jälkimmäinen vaatimus tulee myös kuntalaista).

Tämän johdosta kuntavaalien jälkeen edellytetään kaikkia tytäryhteisöihin hallitusehdokkaita asettavia samalla ilmoittamaan, minkä yleisen ja/tai omistajastrategisen osaamisvaatimuksen/-ksiä ehdokas täyttää ko. yhteisön osaamisvaatimuksista. Nämä muutokset käytäntöihin huomioidaan hyvän hallinto- ja johtamistavan päivityksen yhteydessä.

Tytäryhteisöjen hallitustoimikauden pidentäminen

Konserniohjeessa on linjattu, että markkinaehtoisesti toimivissa tytäryhteisöissä hallituksen toimikausi on yksi (1) vuosi, ellei toimikauden pituudesta poikkeamiseen ole yksittäisessä tytäryhteisössä erityinen syy. Muissa tytäryhteisöissä hallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta, ellei toimikauden pituudesta poikkeamiseen ole yksittäisessä tytäryhteisössä erityinen syy. Konserniohjeen mukaan kaupungin tytäryhteisöjen osalta varmistetaan myös hallitusjäsenten tarkoituksenmukainen vaihtuvuus.

Hyvän hallinto- ja johtamistavan mukaan hallituksen jäsenen toimikaudesta määrätään yhteisön yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä, ja se on tytäryhteisöissä pääsääntöisesti kaksi vuotta. Hallituksen jäsenten peräkkäisten toimikausien määrää ei ole rajoitettu. Hallitusnimityksissä otetaan huomioon yhteisön tuloksellisen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen sekä hallituksen kokoonpanon tarvittava uudistaminen yhteisön toiminnan ja sen kehittämisen tarpeiden mukaisesti.

Tarkoituksenmukainen hallitusjäsenten vaihtuvuus ja kokoonpanon tarvittava uudistuminen tarkoittaa liian pitkän hallitusjäsenyyden (samalla henkilöllä ja yhdessä yhtiössä) välttämistä kuitenkin varmistaen, että hallituksen tietotaito ja osaaminen siirtyy luontevasti hallitusjäseneltä toiselle. Tämä ei tarkoita, etteikö henkilö voisi olla eri aikoina eri yhteisöjen hallituksissa, mutta on myös kiinnitettävä huomiota henkilön mahdollisuuteen käyttää aikaa ja osaamistaan eri yhteisöissä hallitustyöskentelyyn. Konserniohjaus onkin linjannut, että kohtuullisen ajankäytön näkökulmasta on tarkoituksenmukaista pyrkiä siihen, että yhdellä henkilöllä on enintään 4 hallitusjäsenpaikkaa, joista enintään 2 voi olla hallituksen puheenjohtajapaikkoja, ellei yksittäistapauksessa ole erityistä syytä poiketa tästä. On myös perusteltua tavoitella yhden henkilön osalta enintään 8 vuoden mittaista yhtäjaksoista hallitusjäsenyyttä tietyssä yhteisössä.

Edellä kuvattu huomioon ottaen lähtökohtaisesti yhteisön edun mukainen hallitustyöskentely edellyttää, että luodaan edellytykset pitkäjänteiseen ja sitoutuneeseen hallitustyöskentelyyn samalla varmistaen yhteisön kulloisiakin tarpeita vastaava kollektiivinen osaaminen sekä kokoonpanon uudistuminen.

Pyrkimyksenä turvata hallitukselle edellytykset pitkäjänteiseen ja sitoutuneeseen työskentelyyn tullaan kaikkien, yksin kaupungin omistamien tytäryhtiöiden hallitusten toimikautta pidentämään 4-vuotiseksi. Alle 100 % omistetuissa tytäryhteisöissä toimikauden muutoksesta käydään erikseen keskustelut muiden osakkeenomistajien kanssa tavoitteena tytäryhteisöjen hallitustoimikausien yhtenäisyys, mutta ottaen myös huomioon muiden osakkeenomistajien tarpeet ja aikataulut hallitusvalinnoissa. Markkinaehtoisten tytäryhteisöjen hallitustoimikausi tullaan pidentämään 2-vuotiseksi ko. yhteisön markkinatarpeet kuitenkin huomioiden.

Kaupunkikonserniin kuuluu 75 tytäryhteisöä, joista 12 on säätiömuotoisia. Säätiöissä ei ole omistajaa, mutta säätiön säännöissä on kaupunkikonsernin säätiöissä määrätty, että kaupunki nimeää enemmistön hallitusjäsenistä (määräysvallan käyttö). Säätiössä hallitus on ylin toimielin. Koska kaupunki ei säätiöissä voi käyttää samalla tavalla omistajalle kuuluvaa päätösvaltaa kuten esimerkiksi osakeyhtiöissä, on tarkoituksenmukaista, että säätiöiden hallituksen toimikausi säilytetään 2-vuotisena. Tämän vuoksi tässä vaiheessa tytäryhteisöjen toimikauteen suunnitellut muutokset koskevat vain osakeyhtiömuotoisia tytäryhteisöjä, ja hallituksen toimikauden osalta tilannetta tarkastellaan säätiöiden osalta myöhemmin erikseen.

Muutos edellyttää 100 % omistetuissa tytäryhteisöissä (sekä niissä tytäryhteisöissä, joissa muutoksesta sovitaan yhdessä muiden osakkeenomistajien kanssa) yhtiöjärjestysmuutosta hallituksen toimikauden osalta sekä kaupungin malliasiakirjojen, konserniohjeen ja hyvän hallinto- ja johtamistavan muuttamista.

Toimikauden muutos keventää huomattavasti myös koko kaupungin hallinnollista hallitusnimitysprosessia lisäten samalla mm. omistajaohjaustyön tuottavuutta, kun konserniohjauksen resursseja voidaan tältä osin ohjata yhteisöjen tarpeiden mukaan hallitustyön tukemiseen ja talouden seurantaan teknisen hallitusvalintaprosessin sijaan. Samalla myös nimitysprosessiin tiiviisti osallistuvien toimialojen työmäärä vähenisi prosessin keventyessä.

Toimikauden muutos toteutetaan niin, että uusi 4-vuotinen toimikausi alkaisi aina kuntavaalien jälkeisenä keväänä (ensimmäisen kerran keväällä 2026). Markkinaehtoisten yhteisöjen 2-vuotinen toimikausi alkaisi myös keväällä 2026. Tämä edellyttää konserniohjeen, hyvän hallinto- ja johtamistavan sekä malliyhtiöjärjestysten sekä sääntöjen päivittämistä loppuvuodesta 2025.

Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja voi aina myös kesken toimikauden tarvittaessa täydentää hallitusta (esim. hallitusjäsenen erotessa). Täydentämisessä voidaan myös korvata nykyinen hallitusjäsen uudella jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Näin ollen toimikauden pidennys ei vaikuta osakkeenomistajan oikeuteen tehdä haluamiaan muutoksia hallituskokoonpanoon kesken toimikauden.

Hallitusjäsenten koulutus

Konserniohjeen mukaan tytäryhteisöjen hallitusten kollektiivisen osaamisen tukemiseksi ja ylläpitämiseksi hallituksen jäsenille järjestetään kaupunkikonsernin puitteissa hallitustyöskentelyn kannalta tarpeellista koulutusta.

Edelleen hyvän hallinto- ja johtamistavan mukaan hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä kokemus ja taito sekä mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Lisäksi hallituksen ja toimitusjohtajan on annettava uusille hallituksen jäsenille yhteisön hallitustyöskentelyyn liittyvä tarvittava perehdytys.

Kaupunkikonsernin puitteissa järjestetty koulutus ei ole tällä hetkellä pakollista vaan vahvasti suositeltavaa nykyisille ja ehdotetuille hallitusjäsenille. Hallitustyöskentelyyn liittyvä sääntely, käytänteet ja ohjeet lisääntyvät ja päivittyvät kuitenkin jatkuvasti (mm. tietosuojan ja -turvan, kestävyyden sekä talousseurannan osalta). Tytäryhteisöjen ja -säätiöiden hallitustyöskentelyn parhaaksi mahdolliseksi tukemiseksi onkin tunnistettu tarve selvittää tarkemmin, onko jatkossa syytä tietyin reunaehdoin edellyttää kaikilta hallitusjäseniltä hallitustyöskentelyä koskevan koulutuksen suorittamista. Muutokset käytäntöön tuodaan hyväksyttäväksi konserniohjeen ja/tai hyvän hallinto- ja johtamistavan päivityksen yhteydessä vuoden 2025 lopussa / vuoden 2026 alussa.

Eräiden tytärsäätiöiden hallituksen puheenjohtajat

Kaupunki nimeää jäseniä merkittävään määrään eri yhteisöjen ja säätiöiden toimielimiä (kuten erityisesti hallitus) omistuksen, yhtiöjärjestys-/sääntömääräysten ja vakiintuneen käytännön perusteella. Henkilöitä nimetään niin viranhaltija- (V) kuin luottamushenkilötaustalla (L) sekä myös emokaupungin ulkopuolelta (M). Ehdotuksia hallitusjäseniksi tekevät kaupungin toimialat ja kanslia (V- ja M- taustaiset) sekä valtuustoryhmät (L-taustaiset).

Tytäryhteisöjen hallituksissa on konserniohjeen mukaisesti lähtökohtaisesti 3–5 jäsentä, mutta tästä on yhteisön laatu ja laajuus sekä omistuspohja huomioiden poikkeuksia. Lisäksi Helen Oy:ssä ja Helsingin Satama Oy:ssä on oma erillinen nimitystoimikunta, joka valmistelee hallitusnimitykset. Myös säätiöissä hallitusjäsenten määrä on historiallisista syistä usein konserniohjeen lähtökohtaa suurempi.

Nimeämisoikeutta käyttäessään kaupunki hyödyntää nimettävien henkilöjen osalta monipuolista osaamista ja kokemusta, jotta kaikki hallitusvalintaan liittyvät vaatimukset tulevat täytetyiksi. Hallitusjäsenten valinnassa olennaista on varmistaa paras mahdollinen hallituskokoonpano myös kaupunkikonsernin kokonaisedun kannalta ja kaupungin eri yhteisöistä saaman omistaja-arvon kasvattamiseksi.

Edelleen hallitusjäseniltä edellytetään osakeyhtiölain huolellisuusvelvollisuuden mukaisesti aktiivista työskentelyä, hallituksen kokouksiin osallistumista sekä käsiteltäviin asioihin paneutumista omaa asiantuntemusta hyödyntäen.

Merkityksellistä on ajallinen ja taidollinen mahdollisuus toimia huolellisesti yhteisön edun hyväksi. Hallituksen puheenjohtajan tehtävässä nämä velvollisuudet korostuvat hänen johtaessa aktiivisesti hallituksen työtä varmistaen, että hallitukselle tuodaan käsiteltäväksi sille kuuluvat asiat ja että ne käsitellään huolellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti riittävien tietojen perusteella yhteisön etua huolellisesti varmistaen. Lisäksi puheenjohtaja toimii, hallituksen niin päättäessä, toimitusjohtajan esihenkilöroolissa.

Säätiöissä hallituksen puheenjohtajan rooli on erityisen korostunut, koska kaupungilla ei ole suoraa päätösvaltaa säätiöissä toisin kuin tytäryhtiöissä ja näin säätiöiden etäisyys kaupungista on konsernivalvonnan ja riskienhallinnan näkökulmasta suurempi kuin tytäryhtiöissä. Tämä edellyttää mm. aktiivista yhteydenpitoa emokaupungin kanssa.

Kaupunkikonserniin kuuluu 12 tytärsäätiöitä. Konserniohjauksessa ja sisäisessä tarkastuksessa säätiöiden yleisen tarkastuksen ja yksittäisten säätiöiden tarkastusten yhteydessä on tunnistettu erityisesti tytärsäätiöiden hallitustoiminnan vaativuus ja hallitustyöskentelyn johtamisosaamisen merkitys. Säätiöissä hallitus on ylin päättävä toimielin eikä kaupunki voi käyttää omistajavaltaa säätiöissä osakeyhtiöiden tavoin yhtiökokouksen kautta, millä on merkitystä myös riskienhallinnan ja -valvonnan toteutumisen kannalta.

Edellä kuvatun perusteella alla mainittujen tytärsäätiöiden puheenjohtajuuksiin esitetään muutoksia luottamushenkilöpaikkamääriä pienentämättä. Muutoksen taustalla on erityisesti konsernivalvonnan ja riskienhallinnan vahvistaminen. Muutoksen johdosta tytärsäätiöiden hallituksen puheenjohtajan valinnassa tulee korostumaan omistajastrategisten kollektiivisten hallituksen osaamisvaatimusten lisäksi kokemus hallitustyöstä sekä sen johtamisesta. Muutokset toteutetaan kuntavaalien jälkeen tehtävissä hallitusvalinnoissa.

HAM Helsingin taidemuseosäätiö sr

Säätiö on täysin kaupungin määräysvallassa. Säätiön tarkoituksena on osana Helsingin kaupunkikonsernia toimia Helsingin taidemuseon ylläpitäjänä, edistää ja tukea kuvataidetta ja sen tunnetuksi tekemistä, huolehtia kaupungin taidemuseopalveluista ja taidekokoelmasta sekä harjoittaa muuta taidemuseotoimintaa. HAM on kansainvälisesti arvostettu taidemuseo, jonka toimintaa tulee ohjata taiteellisten asioiden lisäksi kaupungin hyvää hallintotapaa noudattaen liiketoiminnan periaattein kustannustehokkaasti, mitkä tulee varmistaa hallituksen kokoonpanossa (voimakas talousosaaminen). Omistajastrategisina hallituksen kollektiivisina osaamisvaatimuksina ovat kulttuuriala, kansainvälinen toiminta, palveluala, asiakkuuksien johtaminen sekä markkinointi, viestintä ja brändin rakentaminen.

Säätiön sääntöjen mukaan hallituksessa on vähintään viisi (5) ja enintään seitsemän (7) jäsentä. Jäsenmäärältään iso hallitus asettaa myös puheenjohtajan johtamistyölle vaatimuksia.

Hallituksessa on tällä hetkellä seitsemän (7) Helsingin kaupungin nimeämää varsinaista jäsentä, joista neljä (4) on L-taustaisia ja kolme (3) M/V-taustaisia. Puheenjohtaja on M-taustainen. Ehdotuksena olisi hallitusrakennetta muuttamatta ja L-taustaisten paikkoja vähentämättä nimetä jatkossa puheenjohtajaksi M/V -taustainen jäsen.

Helsingin kaupungin 450-vuotis-taiteilijatalosäätiö sr

Säätiö on täysin kaupungin määräysvallassa. Säätiön tarkoituksena on ylläpitää taiteilijataloa ja Villa Lill Kallvikia sekä vuokraa niitä eri alojen helsinkiläisille taiteilijoille asunnoiksi. Omistajastrategisina hallituksen kollektiivisina osaamisvaatimuksina ovat asuminen, kiinteistö- ja vuokraustoiminta sekä talous-, investointi- ja rahoitusosaaminen.

Säätiöllä on hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään viisi (5) jäsentä.

Hallituksessa on tällä hetkellä viisi (5) Helsingin kaupungin nimeämää varsinaista jäsentä, joista kolme (3) on L-taustaisia ja kaksi (2) M/V-taustaista. Puheenjohtaja on L-taustainen. Ehdotuksena olisi hallitusrakennetta muuttamatta ja L-taustaisten paikkoja vähentämättä nimetä jatkossa puheenjohtajaksi M/V -taustainen jäsen.

Helsingin Musiikkitalon säätiö sr

Säätiö on täysin kaupungin määräysvallassa. Säätiön tarkoituksena on edistää monipuolisen musiikkikulttuurin esille tuomista, pääsääntöisesti Helsingin Musiikkitalossa. Säätiö on omalta osaltaan tukenut Musiikkitalon urkuhankkeen onnistunutta toteuttamista. Omistajastrategisina hallituksen kollektiivisina osaamisvaatimuksina ovat kulttuuriala sekä varainhankinta.

Säätiön sääntöjen mukaan hallituksessa on vähintään kolme (3) ja enintään viisi (5) varsinaista jäsentä. Helsinki valitsee säätiön hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet, siten että ne ovat Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalosta tai sen päätoimijoista.

Hallituksessa on tällä hetkellä neljä (4) Helsingin kaupungin nimeämää varsinaista jäsentä, joista yksi (1) on pormestaristosta ja kolme (3) muuta M/V-taustaisia. Puheenjohtaja on ollut pormestaristosta. Esitykset nykyisiin kolmeen M-/V-taustaisiin on kaupungin muodollista päätöksentekoa varten saatu Musiikkitalon pääkäyttäjien organisaatioista (YLE ja Taideyliopisto) sekä Musiikkitalon palveluyhtiöstä. Nyt ehdotuksena olisi nimetä jatkossa puheenjohtajaksi M/V -taustainen jäsen ja lisätä hallitukseen viidenneksi jäseneksi L-taustainen henkilö.

Helsingin Seniorisäätiö sr

Säätiö on täysin kaupungin määräysvallassa. Säätiön tarkoituksena on tuottaa monipuolisia ja laadukkaita terveydenhuollon laitos-, kuntoutus- ja avopalveluita sekä asumispalveluita ikäihmisille Helsingissä. Omistajastrategisina hallituksen kollektiivisina osaamisvaatimuksina ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoala sekä asiakkuuksien johtaminen.

Säätiön sääntöjen mukaan hallituksessa on vähintään kolme (3) ja enintään viisi (5) varsinaista jäsentä.

Hallituksessa on tällä hetkellä viisi (5) Helsingin kaupungin nimeämää varsinaista jäsentä, joista neljä (4) on L-taustaisia ja yksi (1) M/V-taustainen. Puheenjohtaja on L-taustainen. Ehdotuksena olisi hallitusrakennetta muuttamatta ja L-taustaisten paikkoja vähentämättä nimetä jatkossa puheenjohtajaksi M/V -taustainen jäsen.

Helsingin tapahtumasäätiö sr

Säätiö on täysin kaupungin määräysvallassa. Säätiö toteuttaa Helsingin kaupungin merkittäviä yleisötapahtumia ja sen toimintaa tulee ohjata yleisötapahtumien lisäksi kaupungin hyvää hallintotapaa noudattaen liiketoiminnan periaattein kustannustehokkaasti, mitkä tulee varmistaa hallituksen kokoonpanossa (voimakas talousosaaminen). Omistajastrategisina hallituksen kollektiivisina osaamisvaatimuksina ovat matkailu- ja tapahtuma-ala, asiakkuuksien johtaminen, markkinointi, viestintä ja brändin rakentaminen sekä verkostojohtaminen.

Säätiön sääntöjen mukaan hallituksessa on vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) varsinaista jäsentä. Jäsenmäärältään iso hallitus asettaa myös puheenjohtajan johtamistyölle erityisiä vaatimuksia.

Hallituksessa on tällä hetkellä yhdeksän (9) Helsingin kaupungin nimeämää varsinaista jäsentä, joista viisi (5) on L-taustaisia ja neljä (4) M/V-taustaisia. Puheenjohtaja on L-taustainen. Ehdotuksena olisi hallitusrakennetta muuttamatta ja L-taustaisten paikkoja vähentämättä nimetä jatkossa puheenjohtajaksi M/V -taustainen jäsen.

Helsingin teatterisäätiö sr

Säätiö on täysin kaupungin määräysvallassa. Säätiön tarkoituksena on kaupunginteatterin ja sen toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen Helsingin kaupungissa. Mm. valtionosuusleikkaukset sekä muutenkin tiukkeneva talous edellyttävät hallitukseen vahvaa talousosaamista (sekä taloudellisen varautumisen ennakointia). Omistajastrategisina hallituksen kollektiivisina osaamisvaatimuksina ovat kulttuuriala, palveluala, asiakkuuksien johtaminen sekä markkinointi, viestintä ja brändin rakentaminen.

Säätiön sääntöjen mukaan säätiön hallinnosta vastaa seitsemänjäseninen hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä viisi muuta jäsentä, jotka Helsingin kaupunki valitsee. Vähintään yhden jäsenistä tulee olla äidinkieleltään ruotsinkielinen.

Säätiön hallituksessa on seitsemän (7) Helsingin kaupungin nimeämää jäsentä (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä). Puheenjohtaja on L-taustainen. Edellä mainittujen jäsenten lisäksi Helsingin Kaupunginteatterin Näyttelijäyhdistys valitsee säätiön hallitukseen kaksi (2), kaupunginteatterin ohjaajat ja dramaturgit yhden (1), Kaupunginteatterin tanssijat yhden (1), Kaupunginteatterin teknilliset yhden (1) neuvottelevan jäsenen, joilla on hallituksen kokouksessa puhevalta, mutta ei äänivaltaa. Jäsenmäärältään iso hallitus asettaa myös puheenjohtajan johtamistyölle erityisiä vaatimuksia.

Ehdotuksena olisi hallitusrakennetta muuttamatta ja L-taustaisten paikkoja vähentämättä nimetä jatkossa puheenjohtajaksi M/V -taustainen jäsen.

Jääkenttäsäätiö sr

Kaupungin määräysvalta säätiössä on reilut 57 %. Säätiön tarkoituksena on jääurheilun ja soveltuvin osin myös muiden urheilulajien harrastusmahdollisuuksien lisääminen. Säätiö tuottaa kustannustehokasta jääkapasiteettia osana Helsingin kaupunkikonsernin liikuntakokonaisuutta, hyvinvoinnin lisäämiseksi, urheilukulttuurin kehittämiseksi ja ihmisten onnistumisen kokemusten lisäämiseksi.

Säätiö kehittää toimintaansa jääurheilun harrastusmahdollisuuksiin kaupungin alueella kohdistuvan tarpeen pohjalta kaupungin liikuntapolitiikan tavoitteet ja koko kaupunkikonsernin palvelutuotanto huomioon ottaen. Omistajastrategisina hallituksen kollektiivisina osaamisvaatimuksina ovat kiikunta- ja hyvinvointiala, matkailu- ja tapahtuma-ala, kiinteistö- ja vuokraustoiminta sekä asiakkuuksien johtaminen.

Sääntöjen mukaan säätiön hallituksessa on vähintään neljä (4) ja enintään seitsemän (7) jäsentä. Helsingin kaupunki valitsee puheenjohtajan sekä kolme (3) muuta jäsentä. Lisäksi hallitus valitsee itse enintään kolme (3) jäsentä kuitenkin niin, että Suomen Jääkiekkoliitto ry:n, Suomen taitoluisteluliitto ry:n ja Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry:n nimeämät jäsenet jatkavat toimikauden 2025 loppuun.

Hallituksessa on tällä hetkellä neljä (4) Helsingin kaupungin nimeämää varsinaista jäsentä, joista kolme (3) ovat L-taustaisia ja yksi (1) M/V-taustainen. Puheenjohtaja on L-taustainen. Ehdotuksena olisi hallitusrakennetta muuttamatta ja L-taustaisten paikkoja vähentämättä nimetä jatkossa puheenjohtajaksi M/V -taustainen jäsen.

Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr

Säätiö on täysin kaupungin määräysvallassa. Säätiön tarkoituksena on osana Helsingin kaupunkikonsernia ylläpitää eläintarhaa ja edistää osaltaan Helsingin kaupungin vetovoimaisuutta sekä kaupunkilaisten virkistäytymismahdollisuuksia. Säätiö suojelee uhanalaisia eläimiä ja niiden elinympäristöjä. Korkeasaaren uuden pääsisäänkäynnin rakentaminen ajoitettuna Kruunusiltojen rakennushankkeeseen. Hanke on säätiön mittakaavassa iso investointi ja rakennushanke on haastava. Siltojen valmistuminen ja Korkeasaaren raitiovaunupysäkki parantavat eläintarhan saavutettavuutta ja kävijämääriä vuonna 2027. Omistajastrategisina hallituksen kollektiivisina osaamisvaatimuksina ovat matkailu- ja tapahtuma-ala, palveluala, kiinteistö- ja vuokraustoiminta, asiakkuuksien johtaminen, henkilöstöjohtaminen sekä markkinointi, viestintä ja brändin rakentaminen.

Sääntöjen mukaan säätiön hallituksessa on vähintään kolme (3) ja enintään viisi (5) jäsentä.

Hallituksessa on tällä hetkellä viisi (5) Helsingin kaupungin nimeämää varsinaista jäsentä, joista neljä (4) ovat L-taustaisia ja yksi (1) M/V-taustainen. Puheenjohtaja on L-taustainen. Ehdotuksena olisi hallitusrakennetta muuttamatta ja L-taustaisten paikkoja vähentämättä nimetä jatkossa puheenjohtajaksi M/V -taustainen jäsen.

Stadion-säätiö sr

Kaupungin määräysvalta säätiössä on reilut 55 %. Säätiö on vaikuttava osa kaupungin liikunta- ja kulttuuripoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Säätiö toteuttaa omalta osaltaan Helsingin kaupungin liikkumiseen sekä elinvoimaan liittyviä tavoitteita ja sen toiminta on osa kaupunkikonsernin liikunnalle tarjoamaa kapasiteettia. Säätiö tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia liikunnan ja urheilun sekä muiden tapahtumien suurtilaisuuksille Olympiastadionilla. Omistajastrategisina hallituksen kollektiivisina osaamisvaatimuksina ovat liikunta- ja hyvinvointiala, matkailu- ja tapahtuma-ala, kiinteistö- ja vuokraustoiminta, asiakkuuksien johtaminen, markkinointi, viestintä ja brändin rakentaminen, talous-, investointi- ja rahoitusosaaminen sekä verkostojohtaminen.

Säätiön sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu kahdeksasta yhdeksään (8-9) jäsentä. Helsingin kaupunki valitsee hallituksen puheenjohtajan ja neljä (4) muuta jäsentä, joista kolme (3) ovat L-taustaisia ja kaksi (2) M/V-taustaisia. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ry, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry ja Suomen Palloliitto ry valitsevat kukin yhden (1) jäsenen. Lisäksi säätiön hallitus voi valita toimikaudekseen yhden (1) hallituksen jäsenen.

Ehdotuksena Stadion-säätiön hallituksen osalta olisi hallitusrakennetta muuttamatta ja L-taustaisten paikkoja vähentämättä nimetä jatkossa puheenjohtajaksi M/V -taustainen jäsen.

UMO-säätiö sr

Säätiö on täysin kaupungin määräysvallassa. Säätiön tarkoituksena on osana kaupunkikonsernia tukea kulttuurin, kuten säveltaiteen tunnettuutta kotimaisen ja ulkomaisen yleisön keskuudessa sekä kehittää ja edistää orkesteritoimintaa. Säätiön toimintaa tulee ohjata taiteellisten näkökulmien lisäksi kaupungin hyvää hallintotapaa noudattaen liiketoiminnan periaattein kustannustehokkaasti, mitkä tulee varmistaa hallituksen kokoonpanossa (voimakas talousosaaminen). Omistajastrategisina hallituksen kollektiivisina osaamisvaatimuksina ovat kulttuuriala, palveluala, asiakkuuksien johtaminen sekä markkinointi, viestintä ja brändin rakentaminen.

Sääntöjen mukaan hallituksessa on vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Jäsenmäärältään iso hallitus asettaa myös puheenjohtajan johtamistyölle vaatimuksia.

Säätiön hallituksessa on tällä hetkellä 7 varsinaista jäsentä, joista viisi (5) on L-taustaisia ja kaksi (2) M/V-taustaisia. Puheenjohtaja on L-taustainen. Ehdotuksena olisi hallitusrakennetta muuttamatta ja L-taustaisten paikkoja vähentämättä nimetä jatkossa puheenjohtajaksi M/V -taustainen jäsen.

Lopuksi

Kuntavaalien jälkeisiin paikkajakoneuvotteluihin ja luottamushenkilötaustaisten ehdokkaiden kartoittamiseen liittyen tullaan varsinaisten paikka- ja asematietojen lisäksi antamaan aiempien kuntavaalivuosien tapaan tietoja eri yhteisöjen hallituksilta tarvittavasta kollektiivisesta osaamisesta sekä kunkin yhteisön toimialasta, tarkoituksesta ja tehtävästä, jotta luottamushenkilötaustaisten ehdokkaiden nimeäminen voidaan tehdä mahdollisimman hyvän tietopohjan perusteella ja omistajastrategioissa määritellyt vaatimukset ja yhteisöjen tarpeet täyttäen.

Hallintosäännön 8 luvun 3 §:n mukaan kaupunginhallituksen konsernijaosto päättää jäsenien ja jäsenehdokkaiden nimeämisestä yhteisöjen ja säätiöiden toimielimiin. Hallintosäännön 12 luvun 4 §:n mukaan kaupunginlakimies käyttää kaupungin puhevaltaa yhtiökokouksissa, ellei toimivallasta ole muutoin määrätty, kaupunginhallituksen konsernijaosto toisin päätä tai ellei kaupunginlakimies ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto 24.02.2025 § 15

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Miia Aho, konsernilakimies, puhelin: 310 36445

This decision was published on 19.03.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §