Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Muonamiehentie 1, Scania Real Estate Finland Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Scania Real Estate Finland Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Scania Real Estate Finland Oy
Muonamiehentie 1
00390 Helsinki
Y-tunnus 2559582-1

**********

Kiinteistön tiedot, omistaja ja haltija

Alue sijaitsee Helsingin 46. (Pitäjänmäki) kaupunginosassa kiinteistöllä 91-46-136-5, osoitteessa Muonamiehentie 1. Alueen maanomistaja on Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 8.1.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
Scania Real Estate Finland Oy Konalan entinen jakeluasema, Muonamiehentie, Helsinki, Puhdistussuunnitelma, P53136P001,
8.1.2025, Finnish Consulting Group.

Scania Real Estate Finland Oy , Ympäristötekninen maaperä- ja pohjavesitutkimus Konalassa, Tutkimusraportti, pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, P53136P001,
20.12.2024 Finnish Consulting Group.

Ilmoitusta on täydennetty 20.2.2025 kiinteistörekisteritunnuksen ja aluerajauksen osalta.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Aikaisempia kiinteistöllä tehtyjä puhdistustöitä on raportoitu seuraavissa asiakirjoissa:

Scania Suomi Oy
Konalan varikko, Muonamiehentie 1
Toimenpideraportti sekä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, 5.10.2022, Finnish Consulting Group Oy

Oy Scan Auto Ab, Helsinki, Muonamiehentie,
11726 Polttoainemittarin maaperän puhdistus,
23.2.1998, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Todettu ja puhdistettava pilaantuma sijaitsee kiinteistöllä 91-46-136-5 jakeluaseman alueella. Asemakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Polttoaineen jakelutoiminta on suunniteltu lopetettavaksi vuoden 2024 loppuun mennessä. Alueella tullaan suorittamaan purkutöitä alkuvuodesta 2025.

Puhdistussuunnitelma koskee purettavan jakeluaseman ja siihen liittyvien rakenteiden aluetta. Puhdistusalueen laajuudeksi arvioidaan noin 400 m² ja kaivettavan maan määräksi enintään noin 600 m³. Alla olevissa kuvissa on esitetty tarkemmin puhdistusalueen rajaus.

Maaperä, pohjavesi ja pintavedet

Tutkimusalueen maaperä on pinnoitettu asfaltilla. Kallioperä alueella sijaitsee noin tasolla -8 (Kairauspisteet, Helsingin kaupungin karttapalvelu). Maanpinta on noin tasolla +17, ja viettää tutkimusalueen kohdalla kaikkiin muihin suuntiin paitsi rakennukseen päin. Ensimmäiset 2–3 metriä on täyttömaata, soraa ja hiekkaa, jonka alla alkaa savikerros noin 3–4 metrin syvyydellä. Tutkimuspisteitä ei kairattu yli viiden metrin syvyyteen. Maapeitteen paksuus alueella on noin 25 metriä (Kairauspisteet, Helsingin kaupungin karttapalvelu).

Kohdealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, vedenhankintaan tärkeä 1-luokan pohjavesialue, Kaivoksela sijaitsee noin 3 km etäisyydellä kohteesta kaakkoon. Pohjevesiputkista 9.12. ja 13.12.2024 tehtyjen mittausten perusteella puhdistusalueen pohjaveden pinta on noin tasolla +15,7 ja pohjaveden virtaus on kohti itää.

Lähin pintavesi, Mätäjoki, sijaitsee noin 650 metriä kohteesta itään.

Haitta-ainetutkimukset

Alueelta otettiin 2.12.2024 kairaamalla maanäytteitä 0–5 metrin syvyydeltä kuudesta näytepisteestä. Näytteistä määritettiin maastossa aistinvaraisesti maalaji, vesipitoisuus, ulkonäkö ja haju. Lisäksi jokaisesta näytteestä mitattiin haihtuvat hiilivedyt PID-kenttäanalysaattorilla. Neljästätoista maanäytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen (C₁₀-C₄₀) pitoisuudet, sekä kahdestatoista näytteestä analysoitiin haihtuvat hiilivedyt (VOC), kahdesta näytteestä orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) sekä yhdestä näytteestä tehtiin hiilivetyjen fraktiointi.

Näytteenoton aikana yhdeksässä maanäytteessä todettiin haihtuvia hiilivetyjä PID-kenttäanalysaattorilla (VOC 1–1000 ppm).

Kahdessa näytepisteessä todettiin pieniä kynnysarvotason alittavia pitoisuuksia aromaattisia hiilivetyjä.

Kahdessa näytepisteestä FCG1 otetussa maanäytteessä todettiin alemman ohjearvotason ylittävät pitoisuudet öljyhiilivetyjakeita (C₁₀-C₂₁), samoissa näytteissä myös öljyhiilivetyjen summapitoisuus (C₁₀-C₄₀) ylitti kynnysarvon. Muissa näytepisteissä öljyhiilivetyjakeiden (C₁₀-C₄₀) pitoisuudet olivat alle kynnysarvon.

Alueen pohjavesiputkista otettiin 9.12.2024 vesinäytteet, joista tutkittiin öljyhiilivetyjen (C₁₀-C₄₀) pitoisuudet. Lisäksi 13.12.2024 otettiin näytteet, joista analysoitiin haihtuvat hiilivedyt (VOC).

Ensimmäisellä näytteenottokerralla vesinäytteet olivat aistinvaraisesti kirkkaita, väriltään kellertäviä tai ruskeita ja haisivat polttoaineelle. Toisella näytteenottokerralla näytteet olivat vähän/kohtalaisen sameita, ruskean kellertäviä/kellertävän harmaita haisivat kemikaalille. Yhden näytepisteen vesi vaahtosi pumpatessa.

Yhdestä pohjavesiputkesta 13.12.2024 otetussa vesinäytteessä todettiin yksittäinen pohjaveden ympäristönlaatunormin ja talousveden laatuvaatimuksen ylittävä pitoisuus bentseeniä. Pitoisuus oli kuitenkin alle pohjaveden laadun vertailuarvon luokitetulla pohjavesialueella (OH 6|2014). Lisäksi yhdestä putkesta otetussa vesinäytteessä todettiin pieni viitearvot selvästi alittava pitoisuus tolueenia (0,36 µg/l), ja toisen vedessä todettiin pieni pitoisuus n-propyylibentseeniä (1,3 µg/l).

Muutoin pohjavesinäytteissä ei todettu haihtuvia hiilivetyjä (VOC) tai öljyhiilivetyjä (C₁₀-C₄₀) yli laboratorion määritysrajan.

Maa-ainesta, jossa ylittyvät öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C₁₀-C₂₁) osalta alemmat ohjearvot, arvioidaan olevan noin 80–100 m³. Kyseisen maa-aineksen arvioidaan sijaitsevan noin 20 m2 alueella jakeluaseman kaakkoiskulmassa.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Öljyhiilivedyt on eroteltu tutkimuksessa hiililuvun (Cₙ) perusteella kahteen jakeeseen: keskitisleet (C₁₀-C₂₁) ja raskaat öljyjakeet (C₂₁-C₄₀), mikä perustuu PIMA-asetuksen ohjearvoihin. Tutkimuksessa öljyhiilivetyjakeita (C₁₀-C₄₀) todettiin yli kynnysarvon, josta jakeita (C₁₀-C₂₁) todettiin yli alemman ohjearvon. Riskinarvion lähtökohtana on käytetty viitearvovertailua.

Riskinarvion perusteella alueella todetuista öljyhiilivedyistä ei aiheudu kulkeutumis- tai ekologisia riskejä. Kuitenkin yhdisteille altistuminen hengitettynä on mahdollista, jos haitta-ainespitoisen maan päälle rakennetaan rakennuksia, joissa oleillaan (esimerkiksi asuin- ja toimistorakennukset). Lisäksi mahdollisen maankaivun yhteydessä altistuminen ihokosketuksen tai hengityksen kautta on mahdollista, mutta altistuminen voidaan estää työsuojelutoimenpitein.

Tutkimuksia ei voitu tehdä aivan säiliöiden tai muiden jakelupisteen rakenteiden välittömässä läheisyydessä, joten kyseisen alueen suhteen jää vielä epävarmuutta.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella jakeluaseman alueella ei ole riskiperusteista puhdistustarvetta. Puhdistustarve kuitenkin muodostuu, koska alueella ollaan tekemässä purkutöitä alkuvuodesta 2025, minkä aikana kaivetaan haitta-ainespitoisia maita. Tutkimustulosten perusteella maankaivu voidaan tehdä rakentamisen vaatimassa laajuudessa.

Puhdistustyö jakeluaseman alueella tehdään tässä vaiheessa ainoastaan purkutyön vaatimassa laajuudessa. Muilta osin alueen tuleva käyttö ja rakennusten mahdollinen purkaminen ei ole vielä selvillä, vaan niiden osalta tutkimuksia ja mahdollista pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta arvioidaan myöhemmin.

Jos puhdistuksen aikana maaperässä tai pohjavedessä todetaan merkittävästi suurempina pitoisuuksina haitta-aineita tai todetaan haitallisia aineita, joita pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa ei ole huomioitu, ilmoitetaan näistä viipymättä valvovalle viranomaiselle ja riskinarviota täydennetään uusien havaintojen perusteella.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Puhdistus toteutetaan massanvaihdolla. Maamassat lajitellaan haitta-ainepitoisuuden ja muiden ominaisuuksien mukaan. Tarvittaessa maasta erotetaan kaivun yhteydessä suuret kivet ja jätejakeet kaivinkoneen kauhalla.

Alueelta poistettavat haitta-ainepitoiset maat kuljetetaan kuormat peitettyinä ao. luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Kuormien mukana toimitetaan valvojan laatimat haitta-ainepitoisen maan siirtoasiakirjat.

Haitta-ainetutkimukset, puhdistustyön laadunvalvonta ja eristysrakenteet

Ympäristötekninen valvoja seuraa maa-ainesten kaivua ja haitta-ainepitoisuuksia aistinvaraisesti sekä kenttä- ja laboratorioanalyyseillä. Seurantanäytteitä otetaan siten, että poistettavat maa-ainekset tulevat luotettavasti tutkituiksi. Näytteitä otetaan noin 1 näyte /200 m³ tiheydellä. Näytetiheydessä huomioidaan myös tutkimusvaiheen analyysit.

Puhdistustyön päätyttyä kaivannon pohjalta ja reunoista otetaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet. Näytteet otetaan siten, että pohjanäytteet edustavat enintään 200 m² laajuista aluetta ja seinämänäytteet enintään 20 m pituista kaivuseinämää. Jos kaivu ulottuu yli kahden metrin syvyyteen, otetaan seinämänäytteet tarvittaessa kerroksittain, jos seinämässä on todettavissa erityyppisiä kerroksia. Jokaisen kaivannon pohjasta otetaan kuitenkin vähintään kaksi ja seinämistä neljä jäännöspitoisuusnäytettä.

Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään hiilivetyjen C₅-C₄₀ pitoisuudet sisältäen BTEX-yhdisteet ja oksygenaatit. Jos aistivaraisten havaintojen perusteella on syytä epäillä maaperässä esiintyvän muita haitta-aineita, analysoidaan myös niiden pitoisuudet laboratoriossa.

Jos kaivutasoon jää alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia, erotetaan ne pilaantumattomasta täyttömaasta yleisesti maarakennuksessa käytettävästä materiaalista poikkeavalla huomiorakenteella, esimerkiksi värillisellä aitaverkolla. Tarvittaessa arvioidaan tarve eristävälle rakenteelle estämään haitta-aineiden kulkeutuminen pilaantumattomiin täyttöihin.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Puhdistusalue rajataan ja varustetaan pilaantuneen maan käsittelystä varoittavin kyltein.

Kaivutyö toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Pilaantuneen maan kuormat

peitetään ja tarvittaessa käytetään vesitiiviitä lavoja. Pilaantuneen maan pölyäminen estetään. Tarvittaessa kaivettavaa pilaantunutta maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi.

Tarkemmat työsuojelua koskevat toimenpiteet ja käytänteet on esitetty ilmoituksen liitteessä.

Veden tutkiminen ja käsittely

Alustavan arvion perusteella kaivua ei tarvitse tehdä orsi-/pohjaveden pinnan alapuolella, mutta kaivantoon kertyvän veden poistamiseen ja käsittelyyn varaudutaan.

Mahdollisen vedenalaisen kaivun yhteydessä valutetaan kaivumassoista helposti irtoava vesi pois ennen autoon lastaamista. Valutus tehdään kaivualueen vieressä siten, että valumavedet ohjautuvat hallitusti takaisin kaivantoon.

Jos kaivantoon kertyy esimerkiksi sadevesiä, jotka joudutaan työn etenemisen vuoksi poistamaan, otetaan poistettavasta vedestä näytteet, joista analysoidaan vähintään kiintoaine, pH sekä alueella todettujen haitallisten aineiden pitoisuudet. Poistettavan viemäröinnistä ja laatuvaatimuksista sovitaan erikseen HSY:n kanssa. Tarvittaessa vesi käsitellään ennen sen johtamista viemäriin, jotta HSY:n asettamat laatuvaatimukset täyttyvät. Vesien poistamisessa noudatetaan myös pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta. Poistettavien vesien laatua seurataan viranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Tarvittaessa vesi poistetaan kaivannosta pumppuautolla ja toimitetaan käsiteltäväksi käsittelylaitokseen.

Pohjaveden havaintoputkista otetaan seurantanäytteet noin viikon kuluttua työn päättymisestä, sillä ne sijaitsevat puhdistusalueen välittömässä läheisyydessä. Vesinäytteistä analysoidaan ne haitta-aineet, joita tutkimusten ja puhdistuksen yhteydessä on todettu. Näytteenoton havaintojen ja analyysitulosten perusteella arvioidaan tarve jatkonäytteenotolle tai pohjaveden seurannalle.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Alueelta poistettavat pilaantuneet maat lastataan lähtökohtaisesti suoraan kuljetusvälineisiin. Mahdollinen lyhytaikainen varastointi esimerkiksi analyysitulosten valmistumisen ajan toteutetaan asfaltoiduilla alueilla. Tarvittaessa varastokasat peitetään tai muulla tavoin estetään haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kaivumaita, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot ei lähtökohtaisesti hyödynnetä. Kaivannot täytetään tarvittaessa muualta tuodulla, pilaantumattomalla maa-aineksella.

Pitoisuuksiltaan kynnysarvot alittavia kaivumaita, joissa ei todeta haitta-aineiden hajuja, voidaan hyödyntää alueen täytöissä, jos ne täyttävät geotekniset vaatimukset.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantuneiden maiden kaivua ja tarkkailee alueelta mahdollisesti löytyviä, aikaisemmista havainnoista poikkeavia merkkejä pilaantuneisuudesta, jätteistä ja rakenteista. Poikkeavista jätteistä tai maa-aineksista tiedotetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle ja otetaan näyte laboratorioanalyysiä varten.

Tiedottaminen ja raportointi

Kaivutöistä, havainnoista, tutkimustuloksista, poistettavista maa-aineksista ja niiden sijoituspaikoista pidetään kirjaa. Puhdistuksesta laaditaan raportti, jossa esitetään puhdistustyön kannalta oleelliset tiedot ja tarvittaessa riskinarvio saavutetusta tilanteesta.

Ympäristötekninen valvoja toimittaa kohteen töiden aloitusilmoituksen Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle sekä kiinteistön omistajalle. Ilmoituksessa kerrotaan työn aikataulu sekä vastuuhenkilöiden nimet ja yhteystiedot.

Puhdistustyön ajankohta

Kaivutyö tehdään purkutyön yhteydessä sen vaatimassa aikataulussa tammi-helmikuussa 2025, kun pima-päätös on saatu. Raportti toimitetaan valvovalle viranomaiselle viimeistään kuukauden kuluessa jäännöspitoisuusnäytteiden analyysitulosten valmistumisesta.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Muistutus

Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu on toimittanut 21.1.2025 muistutuksen, jossa toteaa Scania Real Estate Finland Oy pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoituksesta mm. seuraavaa:

Kohde on vuokrattu pitkäaikaisesti ja alueella on toiminut polttoaineen jakeluasema. Vuokrasopimuksen päättyessä koko vuokrattu alue tulee kuitenkin puhdistaa vuokrasopimuksen mukaisesti siihen tasoon, että pilaantumisesta ei aiheudu lisäkustannuksia alueen rakentamiselle. Mikäli vuokratulle alueelle jää nyt tehtävän kunnostuksen jälkeen alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tulee ne puhdistaa vuokrasopimuksen mukaisesti vuokrauksen päättyessä.

Kunnostussuunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella ei voida arvioida luotettavasti, kuinka laajalle pilaantuminen on levinnyt. Mikäli alueelle jää kunnostuksen jälkeen öljyhiilivetypitoisuuksia tai muita maaperää pilaannuttavia aineita, on pilaantumisen levinneisyys selvitettävä tarkemmin. Lisäksi on varmistettava, että haitta-aineet eivät pääse leviämään laajemmalle, esimerkiksi naapurikiinteistöille.

Mikäli vuokra-alueella vuokra-aikana harjoitetusta toiminnasta aiheutunut pilaantuneisuus jatkuu vuokra-alueen ulkopuolelle, vastaa vuokralainen myös tämän puhdistamisesta. Mikäli pilaantuminen jatkuu vuokrattuna olleen kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta ilmoitettava tämän ulkopuolisen kiinteistön omistajalle ja haltijalle sekä sovittava näiden kanssa tarvittavista toimenpiteistä.

Mikäli haitta-ainepitoisia massoja hyötykäytetään, on hyötykäyttöalueiden sijainti sekä täyttöjen kerrospaksuudet ja syvyystiedot dokumentoitava huolellisesti. Tiedot ovat merkityksellisiä alueen jatkokäytön ja mahdollisten tulevien kaivujen kannalta. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta laadittava toimenpideraportti pyydetään toimittamaan myös Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle, jotta voidaan varmistua riittävästä tiedonkulusta maaperän tilan osalta.

Scania Real Estate Finland Oy ei antanut vastinetta muistutukseen.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Scania Real Estate Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Muonamiehentie 1, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet

1. Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja ilmoituksessa esitettyjen sekä tässä päätöksessä määrättyjen periaatteiden mukaisesti. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §)

2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

3. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 12, 13 §)

4. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 § NaapuruussuhdeL 17 §)

5. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina tai aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi suurempina pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta.

Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

6. Mikäli puhdistusalueen rajoille jää kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tulee pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida. (YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

7. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

8. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn lisäksi maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. (YSL 6 § 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

9. Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

10. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

11. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,15, 17 §)

12. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista vastaanottopaikkaan (YSL 6 §).

13. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäviksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäviksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

14. Kaivannosta poistettavat vedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §, YSA 41 §)

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

15. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

16. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 14, 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

17. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

18. Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti, jossa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:ien mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet (perustelut määräyksille 1–6)

Kohteen kunnostustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Alueen puhdistustavoitteena on haitta-ainepitoisen maa-aineksen poisto rakentamisen vaatimassa laajuudessa, koska alueen tuleva käyttö ei vielä ole varmaa. Lisäksi puhdistusalue sijaitsee teollisuuskiinteistöllä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Ilmoituksessa on esitetty mahdolliselle jätetäytölle toimintaohjeet. Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia, joten tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Aluetta ei ole tutkittu kattavasti, mutta alueella on jo todettu haisevia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Aiemmin todettuja haitta-ainepitoisuuksia selvästi suuremmat pitoisuudet voivat vaikuttaa riskinarvion lopputulokseen ja sitä kautta puhdistustavoitteisiin.

Ilmoituksessa tai sen liitteissä ei ole esitetty koko kiinteistöä koskevaa tulevaa käyttöä tai mahdollisia maaperän puhdistustoimenpiteitä. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ei ole toimitettu muuta kiinteistöä koskevaa riskinarvioita. Tämän takia pilaantuneisuus ja puhdistustarve on määrätty arvioitavaksi, mikäli puhdistusalueen rajoille jää haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 7–8)

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Jäännöspitoisuusnäytteitä on tarpeen ottaa korkeintaan metrin paksuisista kerroksista, jotta alueelle jäävät haitta-ainepitoisuudet saadaan selvitettyä luotettavasti.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (perustelut määräyksille 9–10)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 11–13)

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Haitta-aineiden tutkimisella pois kuljetettavista maa-aineksista turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

Määräykset ovat tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräykselle 14)

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kaivantoveden poistamisella tarvittaessa varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelut määräykselle 15)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 16–17)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden uusien tai yllättävien tietojen perusteella.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräykselle 18)

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14 16, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.