Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu, opetus- ja kulttuuriministeriö

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja päätti hakea ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilulupaa.

Sekä sähköinen Webropolin lomakkeella toimitettava aineisto että vastaavat tiedot sisältävä allekirjoitettu lomake Ei julkinen – merkintöineen ja liitteineen tulee olla toimitettuna ministeriön kirjaamoon perjantaihin 28.3.2025 klo 16.15 mennessä. Hakemukset tulevat julkisiksi hakuajan päättymisen jälkeen.

Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu

Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kehittämiseksi käynnistetään kokeilu, jonka tavoitteena on kehittää vaikuttavampia ohjaustapoja, joiden tuella ammatillinen koulutus vastaa työ- ja elinkeinoelämän sekä väestön muuttuviin koulutustarpeisiin. Kokeilulla lisätään koulutuksen järjestäjän, hallinnon ja alueellisen työelämän vuoropuhelua. Laki toiminnanohjauksen kokeilusta (1077/2024) tuli voimaan vuoden 2025 alusta. Lain tarkoituksena on toteuttaa ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu ajalla 1.1.2026–31.12.2033.

Kokeilu on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaista ammatillisen koulutuksen uudistamista. Kokeilun tavoitteena on selvittää, miten ammatillisen koulutuksen järjestämislupien laajentamisella ja neuvottelumenettelyyn perustuvalla toiminnanohjauksella voidaan vahvistaa ammatillisen koulutuksen laatua, vaikuttavuutta ja saavutettavuutta. Kokeilun tavoitteena on myös lisätä koulutuksen järjestäjän, hallinnon ja alueen välistä vuoropuhelua ja mahdollistaa yhteisen tilannekuvan luominen. Lisäksi kokeilun avulla kevennetään järjestämislupasäätelyä siten, että se vähentäisi koulutuksen järjestäjien ja opetushallinnon normitaakkaa ja hallinnollista työtä.

Helsingin kaupungilla on pitkät ja merkittävät perinteet ammatillisen koulutuksen järjestämisessä. Helsingin kaupungin ylläpitämä Stadin ammattiopisto (jäljempänä Stadin AO) on Suomen suurin ammattiopisto, joka tarjoaa koulutusta laaja-alaisesti ja vastaten monipuolisesti erilaisiin asiakkaiden tarpeisiin. Oppilaitoksessa vuoden aikana opiskelevien opiskelijoiden virtaumamäärä on tällä hetkellä lähes 25 000.

Ammatillisen koulutuksen keskiössä ovat opiskelijoiden yksilölliset ja joustavat opintopolut, osaamisperusteisuus sekä monipuoliset oppimisympäristöt ja työpaikalla tapahtuva oppiminen. TE-palvelujen siirto kunnille vuonna 2025 toi merkittävän yhteiskunnallisen vastuun kunnalle kohdennetuista ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivista palveluista. Tämä toiminta suuntautuu erityisesti koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleviin nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin sekä maahanmuuttajiin. Ohjausta ja tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvaa, mikä lisää tarvetta kohdennetuille palveluille.

Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun osallistuva koulutuksen järjestäjä saa nykyistä vapaammin järjestää lähes kaikkia ammatillisia tutkintoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö käy koulutuksen järjestäjän kanssa neuvottelut, joissa sovitaan tavoitteista ja toimenpiteistä koulutustarjonnan ja työmarkkinoiden kohtaannon sekä laadun varmistamiseksi. Lisäksi sovitaan toimista, joilla koulutuksen järjestäjä etenee tavoitteiden suuntaisesti.

Kokeilun valintamenettely

Kokeiluun voidaan valita enintään 40 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, joiden tulee kattavasti edustaa koulutuksen järjestäjäkenttää. Haku toiminnanohjauksen kokeiluun on käynnissä 31.1.-28.3.2025. Toiminnanohjauksen kokeiluun voivat hakea ne koulutuksen järjestäjät, joilla on lain 531/2017 mukainen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa voimassa 1.1.2025. Päätökset valittavista koulutuksen järjestäjistä tehdään syksyllä 2025. Kokeiluun valittavien koulutuksen järjestäjien valinta perustuu Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin, tekemään hakemusten pisteytykseen.

Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilussa sovellettava aluejako (135 järjestäjää) on tehty vuoden 2025 alun tilanteen mukaan, ja mukana on myös lain 8 §:n perusteella luvan saanut Merenkulun Turvallisuuskoulutuskeskus. Tällä hetkellä on 133 ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaa. Kaikkien kanssa ei ole mahdollista käydä sopimusneuvotteluja. Ne koulutuksen järjestäjät, jotka eivät ole mukana kokeilussa, jatkavat toimintaansa nykyiseen tapaan.

Toiminnanohjauksen kokeilua varten opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut Manner-Suomen kokeilulain 9 §:ssä säädetyn perusteella viiteen alueeseen, joista Helsingin kaupunki kuuluu Uudenmaan alueeseen (alue E). Uudenmaan alueeseen kuuluu 39 koulutuksen järjestäjää, joista 13 voi tulla valituksi kokeiluun. Alueelta kokeiluun valittavien koulutuksen järjestäjien lukumäärän perusteena on kyseisen alueen koulutuksen järjestäjien opiskelijavuosimäärän suhteellinen osuus valtakunnallisesta opiskelijavuosien kokonaismäärästä. Opiskelijavuosimäärillä tarkoitetaan vuodelle 2025 opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 10 §:n 1 momentissa tarkoitetulla päätöksellä myönnettyjä tavoitteellisia opiskelijavuosia.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi arvioi hakemukset ja pisteyttää niiden perusteella hakijat. Pisteytyksen perusteena käytetään toiminnanohjauksen kokeilusta annetun lain (1077/2024) 8 §:ssä säädettyjä valintakriteereitä, joiden mukaan kokeilulupa voidaan myöntää hakijalle, jolla on kokeilun tavoitteet huomioiden

Kokeiluun valitaan alueittain eniten pisteitä saaneet koulutuksen järjestäjät siten, että kokeiluun osallistuvia koulutuksen järjestäjiä valitessaan opetus- ja kulttuuriministeriö 9 §:n mukaisesti huolehtii siitä, että kokeiluun

Kokeiluun valittavien koulutuksen järjestäjien ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvat korvataan kokeiluluvilla niiden voimassaolon ajaksi. Kokeiluluvan saaneella ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on pääsääntöisesti oikeus järjestää kaikkia ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeseen kuuluvia tutkintoja ja niin sanottua laajennettua oppisopimuskoulutusta sekä vankilaopetusta. Lisäksi koulutusta voisi järjestää tarvittaessa myös työvoimakoulutuksena ja tutkintokielellä englanti.

Opetus- ja kulttuuriministeriö valitsee koulutuksen järjestäjät kokeiluun Karvin suorittaman hakemusten arvioinnin perusteella. Ministeriö kuulee koulutuksen järjestäjää hallintolain edellyttämällä tavalla. Karvin tuottamat järjestäjäkohtaiset pisteet toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle, jonka jälkeen ne ovat julkisia. Ministeriö tekee hakijakohtaiset päätösesitykset Karvin esityksen pohjalta varmistaen kuitenkin, että toiminnanohjauksen kokeilusta annetun lain 9 §:ssä säädetyt kohdat täyttyvät.

Opetushallitus on selvittänyt koulutuksen järjestäjien taloudelliset edellytykset, jonka perusteella taloudellisten edellytysten voidaan arvioida olevan kaikilla riittävät kokeiluun osallistumiseksi. Lain 8 §:ssä todettuja taloudellisia edellytyksiä ei hakuvaiheessa järjestäjäkohtaisesti enää arvioida.

Päätöksen liitteenä ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilun hakemus, hakukirje ja aluejako.

Hakemus

Hakulomakkeen kysymykset ovat jaettu viidelle eri sivulle. Kysymykset pohjautuvat kokeilulaissa säädettyihin myöntämisedellytyksiin, joiden avulla arvioidaan hakijan soveltuvuutta toiminnanohjauksen kokeiluun. Kysymykset ovat jaettu neljään eri osioon. Jokaisen osion alussa on lyhyt kuvaus, jossa kerrotaan tiiviisti sen sisällöstä ja siitä, mitä osa-alueessa arvioidaan. Kuvauksissa kerrotaan myös osa-alueiden painoarvot.

Helsingin kaupungin päänostot hakulomakkeen osa-alueisiin 1-4:

1. Perustelut kokeiluun hakeutumiselle (myöntämisedellytys 1)

Väestön kehitys Helsingissä ja Helsingin seudulla  

Helsingissä oli vuoden 2024 alussa väestöä noin 674 500 henkeä, kun vuosituhannen alussa väestöä oli 119 000 henkeä vähemmän. Väestön määrä on lisääntynyt muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta koko 2000-luvun ajan.  Väestönkasvu perustuu pääosin ulkomaan muuttoliikkeeseen. Vuonna 2030 Helsingissä asuvista vieraskielisiä on yli 23 prosenttia.  Väestönkasvun ennustetaan jatkuvan Helsingissä lähivuosina yli 8 000 hengellä vuodessa. 700 000 asukkaan rajan odotetaan ylittyvän vuonna 2027. Muuttoliike tuo Helsinkiin erityisesti nuoria aikuisia.

Työmarkkinoiden tilanne ja näkymät  

Helsinki muodostaa maan suurimman työpaikka-alueen. Ylivoimainen enemmistö työpaikoista on palvelualoilla, erityisesti kaupan ja muiden markkinapalvelujen aloilla. Helsingin työvoima on koko maan tasoa nuorempaa ja monikulttuurisempaa. Työttömien määrä on verraten korkealla tasolla, vaikka samaan aikaan kärsitään työvoimapulaa useilla toimialoilla. Työllisyyspalvelut ja Stadin AO tekevät systemaattista tuloskortteihin perustuvaa yhteistyötä työllisyystavoitteisiin pääsemiseksi. Tuloskorttiohjauksella voidaan seurata, että sovituilla toimenpiteillä vastataan Helsingin työllisyydenhoidon ja työmarkkinoiden tarpeisiin, edistäen näin sekä koulutukseen osallistuvien työllistymistä että koulutuksen kustannustehokkuutta. 

Ammatilliset osaamistarpeet ja koulutuskysyntä 

Pula osaavasta työvoimasta on kasvanut koronapandemian jälkeen ja vaivaa Helsingissä erityisesti sote-aloja sekä koulutusta ja varhaiskasvatusta. Tulevalla vuosikymmenellä palvelutarve kasvaa merkittävästi työvoimapula-aloilla väestönkasvun ja väestön ikääntymisen myötä.   Koulutuksen näkökulmasta yrittäjyyden taitojen kehittäminen tulee olemaan koulutuksen peruspilareita, minkä rooli vahvistuu siirryttäessä lapsista nuoriin ja aikuisopiskelijoihin.  Helsingin väestönkasvu ja työllisten määrän lisääntyminen perustuvat jo nyt suurelta osin maahanmuuttajiin ja jo pitkään Suomessa asuneisiin ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin. Monet heistä tekevät suorittavan tason työtä ja toimivat esimerkiksi logistiikan, rakentamisen tai majoitus- ja ravitsemistoiminnan tehtävissä. Näiden alojen yritykset ovat monelta osin jo riippuvaisia Suomeen muuttaneesta työvoimasta. 

Osaamistason nostaminen

Ensisijaisen tärkeää on luoda ratkaisuja osaamistason nostamiseksi kaikissa väestöryhmissä ja hillitä koulutuksen eriytymiskehitystä. Helsingissä valtaosa nuorista haluaa jatkaa peruskoulusta lukioon. Ammatillinen koulutus on suosittua etenkin maahanmuuttaneiden aikuisten keskuudessa. Yhä suurempi osa peruskoulun päättävistä nuorista tarvitsee valmistavaa koulutusta ennen toiselle asteelle jatkamista. Heille kasautuu muita yleisemmin oppimisen ja hyvinvoinnin vajeita. Tilanne korostaa Helsingin kaupungin järjestämän ammatillisen koulutuksen kasvanutta roolia huolehtia heikot oppimisen edellytykset omaavien oppivelvollisten ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien nuorten sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien aikuisten osaamisen kehittämisestä. Yhteiskunnan hyvinvoinnin ja talouskasvun edellytyksenä on, että saamme mahdollisimman monet mukaan yritys- ja työelämään. Syrjäytymisen riski pienenee, kun kouluttautumisen mahdollisuuksia on monipuolisesti.

Tutkintojen rajat ylittävät osaamiskokonaisuudet

Toiminnanohjauskokeilulla Stadin AO voi sujuvoittaa osaamistarpeisiin vastaamista tutkintorajoja ylittävillä osaamiskokonaisuuksilla, ja siten vahvistaa oppijan mahdollisuuksia entistä nopeampaan työllistymiseen. Toiminnanohjauskokeilu mahdollistaa sellaisten tutkintojen järjestämisen jatkossa, joita Helsingin kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa ei tällä hetkellä ole. Tarve uusille tutkinnoille syntyy elinkeinoelämän osaamistarpeista. Lisäksi kokeilu mahdollistaa nykyisiin tutkintoihin työelämän tarvitsemien tutkinnon osien liittämisen joustavasti. 

2. Koulutuksen järjestämisedellytykset ja kyky uudistaa toimintaa (myöntämisedellytykset 2 ja 3)

Yhteiset toimintamallit ja kustannustehokkuus

Stadin AO:n oppimisyhteisöissä opiskelee jo nykyisin kaikenikäisiä oppijoita eli oppivelvolliset ja jatkuvan oppimisen oppijat ovat yhdessä kuten työelämässäkin ollaan. Tämä toimintamalli mahdollistaa myös toiminnanohjauskokeilun aikana sujuvat ja yhteiset toimintamallit koko laajentuvan koulutustarjonnan hyödyntämiseen kustannustehokkaasti esimerkiksi yhteisten oppimisympäristöjen, laitteiden ja välineiden sekä henkilöstöresurssin osalta.

Tiimit ja oppimisyhteisö

Tiimityöskentely on keskeinen osa Stadin AO:n toimintaa. Stadin AO:ssa oppiminen tapahtuu suuremmissa oppimisyhteisöissä. Näin opiskelija pystyy etenemään omassa tahdissaan ja saa tarvittavan ohjauksen ja tuen oppimiseensa. Oppimisyhteisössä opiskelevat sekä oppivelvolliset että jatkuvan oppimisen opiskelijat eli yhteisö muodostuu kaiken ikäisistä oppijoista. Oppimisyhteisöstä vastaavaan tiimiin kuuluvat koulutuspäällikkö, opettajia, ohjaajia ja muita asiantuntijoita, jotka suunnittelevat, toteuttavat, arvioivat ja kehittävät koulutuspalveluja, työelämäyhteistyötä sekä opetusta ja ohjausta. Jokaisella tiimillä on yhteiset tavoitteet ja päämäärät ja tiimin toiminta perustuu yhteisölliselle toimintakulttuurille sekä jatkuvaan parantamiseen ja laadun varmistamiseen. Oppimisyhteisötiimien tukena toimivat strategiset asiantuntijatiimit. Strategisia asiantuntijatiimejä on kaksi: kulttuurinen tietous ja tulevaisuustaidot -tiimi ja verkostot ja työelämäyhteistyö -tiimi.

Jatkuva haku ja valmistuminen

Stadin AO:ssa jatkuvassa haussa voi hakeutua opiskelemaan tutkintoihin tai tutkinnon osiin ja koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Jatkuvan haun aloituspaikkatilanne muodostuu tutkintojen ja koulutusten opiskelijapaikkamäärästä ja opiskelijoiden valmistumisesta.  Henkilöille, jotka eivät tule valituksi koulutukseen tarjotaan henkilökohtaista ohjausta ja muita koulutusvaihtoehtoja työllistymisen mahdollistamiseksi. Joustava jatkuvan haun toteutustapa ja hakuvaiheen henkilökohtainen ohjaus tukevat syrjäytymisen ehkäisyä. Jatkuvan haun tueksi otetaan käyttöön kevään 2025 aikana tekoälyavusteinen kielikartoitus tehostamaan ja sujuvoittamaan toimintaa sekä parantamaan kartoituksen laatua.

Pedagogisen suunnittelun prosessi

Stadin AO:ssa pedagogisen suunnittelun prosessi kuvaa työelämän ja opiskelijoiden tarpeista lähtevää opetuksen ja ohjauksen suunnittelua, toteuttamista, arviointia ja kehittämistä. Pedagogisen suunnittelun prosessi vahvistaa yhteisten toimintamallien mukaista laadukasta toimintaa ja varmistaa, että Stadin AO tarjoaa palveluja, jotka vastaavat sen asiakkaiden osaamistarpeisiin joustavasti ja monipuolisesti. Prosessissa on kuvattu myös keskeiset toimijat ja heidän tehtävänsä. 

Ennakointi verkostoyhteistyössä

Stadin AO:n ennakoinnin toimintatapoja ovat systemaattinen ja laaja-alainen ja vastavuoroinen yritys- ja työelämäyhteistyö, nopea reagointikyky, erilaiset arviointiraportit ja tietovarannot, hanke- ja tutkimustyö sekä henkilöstön osaamisen kehittämien. Stadin AO:ssa prosesseihin kuuluu vahvasti ennakointi, jonka osalta tehdään verkostoyhteistyötä. Stadin AO tekee monipuolista yhteistyötä laajan yhteistyö- ja kumppaniverkoston kanssa. Stadin AO:ssa työelämäyhteistyössä keskeistä on vastavuoroisten, strategisen tason kumppanuuksien rakentaminen työelämän edustajien kanssa ja toiminnan laadun jatkuva parantaminen. Yhteistyöfoorumiksi on perustettu Stadin Työtutka, joka kokoaa Stadin AO:n henkilöstöä ja työelämän yhteistyökumppaneita saman pöydän ääreen tunnistamaan kehittämistarpeita ja sujuvoittamaan yhteistyötä yhteisillä kehittämistoimilla ja säännöllisellä vuoropuhelulla.

Osaava henkilöstö

Helsingin kaupungin ammatillisessa koulutuksessa, Stadin ammattiopistossa (Stadin AO) työskentelee tällä hetkellä 1110 opetus-, ohjaus-, toimisto- ja esihenkilöä. Näistä opettajia on 909. Lisäksi hallinto- ja tukipalvelut (esim. tieto- henkilöstö- ja taloushallinta) on keskitetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, joka palvelee myös Stadin AO:ta. Suuren henkilöstömäärän ansioista Stadin AO:ssa on lähtökohtaisesti osaamista myös sellaisille aloille, joita Helsingin kaupungilla ei ole tällä hetkellä järjestämisluvassaan. Pedaboosterit ovat koko Stadin AO:n henkilöstölle kohdennettuja tilaisuuksia, joissa kehitetään yhdessä pedagogisia käytänteitä ja keskustellaan oppilaitoksen suunnasta ja tavoitteista. Stadin AO:ssa kelpoisuusvaatimukset täyttää 92% opettajista. Lisäksi Stadin AO:ssa on kehitetty esihenkilöakatemia. Toiminnan tarkoituksena on löytää oppilaitoksen sisältä potentiaalisia henkilöitä valmennettavaksi esihenkilötehtäviin.

Työelämälähtöiset oppimisympäristöt

Syksyllä 2023 valmistui Stadin ammattiopiston (Stadin AO) Myllypuron toimipaikka. Rakennuksen ja toiminnan lähtökohtana on mahdollisuus monenlaiseen yhteistyöhön niin työelämän kuin korkeakoulujen, lukion sekä kolmannen sektorin ja ympäröivän yhteisön kanssa. Tammikuussa 2026 valmistuu uusi Roihupellon kampus, joka kokoaa saman katon alle tällä hetkellä useissa eri toimipaikoissa opiskelevia ihmisiä. Uudet modernit opetustilat mahdollistavat uudenlaisen yhteistyön eri tutkintoja opiskelevien kesken. Uudet tilat sekä Myllypurossa että Roihupellossa tukevat ammattiopiston pedagogisen mallin toteuttamista. Opiskelijat voivat edetä opinnoissaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaan, ja opettajatiimit voivat ohjata ja tukea opiskelijan opintojen sujuvaa etenemistä. Tilat mahdollistavat työelämälähtöisten oppimisympäristöjen rakentamisen sekä tilojen muunneltavuuden tutkintojen ja opiskelijamäärien muuttuessa. Stadin AO:n toimipaikkaverkko on saavutettavuudeltaan hyvä. Uudisrakentaminen keskittyy itäiseen Helsinkiin, missä myös nuorisoikäluokan kasvu on suurinta.

Opetuksen ja ohjauksen resurssit

Stadin AO:n palvelulupauksena on: “Jokainen päivä on oppimisen päivä”. Opiskelijoille on tarjolla opetusta ja ohjausta siis jokaisena arkipäivänä, myös kesäkuukausina. Helsingin kaupungilla on hyvät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tarjota opetusta ja ohjausta. Opetuksen ja ohjauksen määrän riittävyyttä seurataan ja arvioidaan opetus- ja ohjaushenkilöstön ja opinto-ohjaajien toimesta aktiivisesti. Mahdollisimman laajalta opintotarjottimelta löytyy helpommin opiskelijalle sopiva opinto ja sopiva toteutustapa, kuten lähi- tai verkkototeutus. Laaja yhteinen opintotarjotin tarjoaa myös uusiin kehitettäviin tutkintoihin lisää yksilöllisiä toteutusvaihtoehtoja.  Stadin AO:ssa hyödynnetään myös data-analytiikkaa opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannassa sekä mahdollisen tuen tarpeen havainnoinnissa. Tietyöpöytä antaa ajankohtaisen tiedon opetusryhmistä ja yksittäisestä opiskelijasta. Stadin AO:ssa laadunhallinta perustuu ketterään ja joustavaan jatkuvan parantamisen periaatteeseen eli PDCA-sykliin, jonka avulla varmistetaan myös opetuksen ja ohjauksen laatu.

Tutkintojen kehittäminen

Stadin AO:ssa toimii säännöllisesti kokoontuva tutkintojen kehittämisen foorumi (Tutka-foorumi), joka seuraa ja kehittää tutkintoihin, osaamisen tunnustamiseen sekä arviointiin liittyvien käytänteiden toteutumista ja laatua. TUTKA-foorumi ohjaa ja auttaa muuta henkilöstöä tutkintojen perusteiden, osaamisen arvioinnin toteutussuunnitelmien ja tutkintojen toteutussuunnitelmien edellyttämissä käytänteissä. Uusien tutkintojen osalta tutkintojen kehittämisen foorumi ohjaa ja seuraa toteutussuunnitelmatyötä ja arviointien toteutumista. Opetushenkilöstön tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvää osaamista ylläpidetään kuukausittain yhteisten tapaamisten kautta, järjestetään opistotasoisia infotilaisuuksia sekä avoimia webinaareja, joissa jaetaan hyviä käytänteitä. Tunnistamista tehdään alkukartoitusten, haastattelujen, työkokemuksen sekä käytännön työtehtävissä havainnoinnin perusteella.

3. Riittävä yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa hakijan toiminta-alueella (myöntämisedellytys 4)

Yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa

Stadin AO on yhdessä muiden helsinkiläisten ammatillisten koulutuksen järjestäjien kanssa muodostanut yhteisen toiminnallisen koulutusverkoston, jossa tarkastellaan alueellista osaamista ja koulutustarjontaa. Yhteistyö Stadin AO:n sekä työllisyyspalveluiden välillä rakentuu yhteisiksi tunnistetuille ja yhteisesti sanoitetuille tavoitteille työvoiman kohtaannon edistämisestä sekä kaupungin elinvoiman lisäämisestä. Nämä tavoitteet johdetaan suoraan yhteisestä kaupunkistrategiasta. Helsingin kaupungin työllisyyspalveluliikelaitoksen kanssa tehdään jatkuvaa tulosohjausta alueen työllisyyden parantamiseksi. Yhteistyöllä vastataan sekä työelämän että työllisyyspalveluiden tarpeisiin joustavammin sekä skaalautuen. Myös aloituspaikkamääriä tarkastellaan suhteessa työelämän tarpeisiin päätettäessä yhteishaun tai jatkuvan haun määristä. Koulutustarjonnan kehittämisessä on vastaavasti huomioitu vahvemmin nopeat työllistävät reitit työelämään. Stadin AO:ssa toimii strateginen verkostot ja työelämäyhteistyö -tiimi, jonka tehtävänä on käydä dialogia yritys- ja työelämäkumppaneiden ja alojen kanssa.

Koulutuksen yhteistyöverkosto

Stadin AO on yhdessä muiden helsinkiläisten ammatillisten koulutuksen järjestäjien kanssa muodostanut koulutuksen ekosysteemin. Ekosysteemissä voidaan suunnitella ja sopia eri yhteistyön muodoista työelämän rajapinnoissa, kehittää erilaisia koordinoituja palveluja työelämälle ja opiskelijoille sekä purkaa tai yhdistää päällekkäisiä toimintoja. Stadin AO toimii koordinointivastuussa kyseisessä ekosysteemissä. Ekosysteemin toiminnan tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää oppilaitosten palveluja. Stadin AO tekee tiivistä yhteistyötä ammatillisten erityisoppilaitosten kuten Liven ja Luovin kanssa, jotta vaativan erityisen tuen asiakkaat pääsevät oikeanlaisen tuen piiriin. Nykyiset yhteistyömallit voidaan skaalata toiminnanohjauksen kokeilussa myös uusiin tutkintoihin. Stadin AO tekee myös monipuolista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Korkeakouluyhteistyötä tehdään ennen kaikkea opiskelijoiden työelämään ja jatko-opintoihin siirtymisen tukemiseksi. Tällä hetkellä kehitämme pääkaupunkiseudulle yhteistä ammattikorkeakoulupolkua yhdessä Omnian ja Varian kanssa.

4. Riittävät laadunhallintamenettelyt (myöntämisedellytys 5)

Jatkuvan parantamisen periaate

Stadin AO:ssa laadunhallinta perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen, PDCA-sykliin (Plan-Do-Check-Act), joka ohjaa yhteistä tapaa toimia. Huolellinen suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen varmistavat opetuksen ja ohjauksen laatua. Stadin AO:n yhteiset tavoitteet ja mittarit sekä niihin liittyvät prosessit toimintaohjeineen on kuvattu jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti laaditussa Stadin AO:n toimintakäsikirjassa. Pedagogisen suunnittelun prosessi varmistaa, että opetus ja ohjaus vastaa ja ennakoi työelämän tarpeita ja vaatimuksia sekä huomioi asiakkaiden tarpeet ja tavoitteet luoden näin sujuvia siirtymiä opiskelusta työelämään ja jatko-opintoihin. Oppilaitoksen johdon laadunhallinnan työ- ja elinkeinoelämän tavoitteet ja mittarit on kuvattu niin kutsutussa Johdon helminauhassa, joka ohjaa tiedolla johtamista. Stadin AO:n kestävän tulevaisuuden ohjelma ohjaa koko oppilaitoksen toimintaa kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. Laajemmin laadunvarmistuksen ja päätöksenteon tukena hyödynnetään muun muassa johdon tietotyöpöytää, tilastotietoja sekä Karvin oppimistulosten arviointeja.

Henkilökohtaistaminen ja tietotyöpöytä

Tiedon pohjalta tehdään vuosisuunnittelua, ennakointia, koulutuksen vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia sekä johdetaan pedagogista toimintaa. Sen avulla voidaan kohdentaa resursseja tarkoituksenmukaisesti ja järkevästi sekä tukea strategisten tavoitteiden saavuttamista. Stadin AO:n henkilöstön tietotyöpöytä tukee henkilökohtaistamisprosessia (HOKS). Se auttaa opiskelijan opintojen etenemisen ja kiinnittymisen seurannassa ja tukee opiskelijan ohjauksessa. Toiminnanohjauskokeilun aikana tavoitteena on kehittää erityisesti laadunhallintaan liittyviä mittareita, prosesseja sekä tiedon ohjautumista, jotta Stadin AO voi entistä systemaattisemmin seurata, arvioida ja kehittää koulutuspalvelujen sekä tutkinto- ja koulutustarjonnan vaikuttavuutta ja laatua.

Työvaltainen työelämäpedagogiikka

Pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki sekä Stadin AO suurena koulutuksen järjestäjänä on vastaamassa etujoukoissa uudenlaisiin osaamisen ja työvoimatarpeiden haasteisiin. Alueellamme esimerkiksi vieraskielisten osuus on muuta maata korkeampaa, Stadin AO:ssa joillain aloilla jopa 80 % opiskelijoista on muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia. Tämä vaatii uudenlaisten pedagogisten toimintamallien käyttöönottoa ja kehittämistä sekä osaamisen varmistamiseksi että yritys- ja työelämän tarpeisiin vastaamiseksi. Tähän tarpeeseen Stadin AO:ssa on pilotoitu useilla aloilla uudenlaista työvaltaista työelämäpedagogiikkaa. Oppiminen siirretään kokonaan työpaikalle aitoon työympäristöön, jossa myös opettaja on koko ajan läsnä. Tällöin myös osaamisen hankkimisen työelämävastaavuus sekä laatu paranevat. Työelämäpedagogiikalla vahvistetaan opiskelijan sitoutumista työyhteisöön ja sitä kautta työllistymiseen. Malli mahdollistaa joustavamman, nopeamman ja osuvamman tavan vastata alueen ja alan osaamis- ja koulutustarpeisiin.

5. Määrälliset indikaattorit

Osana hakijan toiminnallisia edellytyksiä tarkastellaan myös rekistereistä suoraan saatavia sijoittumistietoja työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen osalta. Lisäksi tarkastellaan kelpoisten opettajien osuutta ammatillisissa ja yhteisissä tutkinnon osissa opetusta antavista työntekijöistä hakijoiden ilmoittamien tietojen perusteella (kysymys 2.7). Osa-alueen painoarvo on 3 %. Tähän osa-alueeseen ei ole omia kysymyksiä, vaan tiedot saadaan suoraan rekistereistä ja kysymyksen 2.7 perusteella.

Tiivistelmä

Toiminnanohjauskokeilu mahdollistaa Helsingin kaupungille laajemman tutkinto- ja koulutustarjonnan, jolla vastata muuttuvan toimintaympäristön ja työmarkkinoiden osaamistarpeisiin.

Toiminnanohjauskokeilu mahdollistaa sellaisten tutkintojen järjestämisen jatkossa, joita Helsingin kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa ei tällä hetkellä ole. Tarve uusille tutkinnoille syntyy elinkeinoelämän osaamistarpeista. Toiminnanohjauskokeilu parantaa yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävien koulutusten joustavuutta, mahdollistaa useamman tutkinnon, tutkinnon osien ja niiden joustavamman yhdistämisen.

Helsingin työllisyyspalveluliikelaitoksen kanssa on määritelty vuosittain tavoitteet ja kohderyhmät, joilla muuttuviin työelämätarpeisiin vastataan. Toiminnanohjauskokeilu mahdollistaa työvoimakoulutuksesta sopimisen yhdessä työllisyyspalveluiden ja työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Tämä edistää tehokasta työllistymistä erilaisilla lyhyt-, muunto- ja täsmäkoulutuksilla.

Helsingin kaupunki pitää ensisijaisen tärkeänä luoda ratkaisuja osaamistason nostamiseksi kaikissa väestöryhmissä ja hillitä koulutuksen eriytymiskehitystä. Toiminnanohjauskokeilu tukee Helsingin kaupungin järjestämän ammatillisen koulutuksen kasvanutta roolia huolehtia heikot oppimisen edellytykset omaavien oppivelvollisten ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien nuorten sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien aikuisten osaamisen kehittämisestä.

Laajemmalla ammatillisten tutkintojen tarjonnalla, Helsingin kaupunki voi antaa paremmat valmiudet opiskelijoille jatko-opintoihin.

Toiminnanohjauskokeiluun liittyvä neuvottelumenettely mahdollistaa ratkaisujen etsimisen yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Helsingin, pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueellisiin ilmiöihin, jotka liittyvät esimerkiksi työelämän ja väestörakenteen muutoksiin.

Päätösvalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 4 §:n ja 2 kohdan mukaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja hakee, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty tai ellei kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, tarvittavat kokeiluluvat.