Helsingin elintarvikevalvontasuunnitelman 2024 toteutumisen arviointi

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Valtakunnallisen Ruokaviraston ja Valviran ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelman mukaan kunnan valvontasuunnitelman arvioinnin tulee sisältää seuraavat asiat: suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus, tarkastusten ja näytteiden määrä (suhteessa valvontasuunnitelmaan), valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen, voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus, toiminnan kehittämistarpeet sekä arviointi- ja ohjauskäynnit.

Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin tulokset tulee toimittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 28.2.2025 mennessä.

Tarkastusten ja näytteenoton toteutuma vuonna 2024

Helsingin elintarvikevalvontasuunnitelma tehtiin vuonna 2024 kohdekohtaisen riskiluokituksen perusteella Ruokaviraston valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti.

Riskiperusteinen laskennallinen tarkastusmäärätavoite oli 3560 sisältäen arvion uusintatarkastuksista. Resurssiperusteinen tarkastustavoite oli puolestaan 3100 sisältäen uusintatarkastukset. Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin yhteensä 3463, joista 494 oli epäkohtien korjaamisen valvomiseksi tehtäviä uusintatarkastuksia. Muita tarkastuksia esimerkiksi ruokamyrkytysepäilyjen, asiakasvalitusten ja Ruokaviraston valvontapyyntöjen johdosta tehtiin 178.

Resurssiperusteinen tavoite ylitettiin reilusti ja riskiperusteinenkin tavoite lähes saavutettiin. Suunnitelmallisten tarkastusten määrä nousi edellisvuoteen nähden 456 tarkastusta. Hyvään tulokseen vaikuttaa saatu lisäresurssi (uusi tarkastajan virka) ja kertapalkitsemisen käyttöön ottaminen neljännesvuosittain oman tavoitteen ylittämisestä

Oiva-arvioiden jakauma oli lähes vastaava kuin edellisvuonna. Helsingin valvontakohteiden Oiva-tarkastusten arvosanat jakautuivat seuraavasti:

- oivallinen 45 % (49 % vuonna 2023)
- hyvä 36 % (36 %)
- korjattavaa 17 % (15 %)
- huono 1 % (1 %).

Elintarvikkeiden myyntipaikoista 80 % (84 % vuonna 2023) sai arvion oivallinen tai hyvä. Oivallinen tai hyvä -arvion sai tarjoilupaikoista 82 % (83 % vuonna 2023). Elintarvikkeiden tarjoilupaikoista tarkastuksia tehtiin eniten ravintoloihin, kahviloihin, pikaruokaravintoloihin sekä koulujen ja päiväkotien keittiöihin. Tarkempi jaottelu Oiva-arvioiden jakaumasta on liitteenä (liite 1).

Suurin osa korjattavaa tai huono -arvioon johtaneista syistä liittyi puutteisiin omavalvonnassa ja lämpötilojen hallinnassa sekä tilojen siisteydessä ja soveltuvuudessa. Puutteita todettiin myös elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja jäljitettävyydessä sekä käsihygieniassa.

Sisämarkkinatuonnin tarkastuksia tehtiin 35 ja salmonellanäytteitä tutkittiin 10 maahantuodusta lihaerästä.

Elintarvikenäytteitä suunniteltiin otettavan 570 kpl, joista 420 oli suunnitelmallisia valvontanäytteitä ja suunnitelman ulkopuolisia kuten ruokamyrkytysnäytteitä 150. Suunnitelmallisia elintarvikenäytteitä otettiin 419 ja pintapuhtausnäytteitä 81. Näytteiden yhteismäärä 586 kpl vastasi suunniteltua. Suunnitelman ulkopuolisia näytteitä eli ruokamyrkytys- ja valitusnäytteitä otettiin 86. Näytteet tutkittiin MetropoliLab Oy:ssä. Suunnitelmallinen näytteenotto oli edellisvuoden tapaan suunnattu projekteihin ja omavalvonnan valvontanäytteisiin.

Tarkastusten kattavuus ja painopisteiden toteutuminen

Kaikkien vuoden aikana toiminnassa olleiden elintarvikealan toimipaikkojen lukumäärä oli 5836, joista tarkastettiin 48 % (2818 kpl). Tarkastuksia suunnattiin kohteiden riskiluokittelun perusteella ja uusiin elintarvikehuoneistoihin.

Oiva-arvioiden osalta huolehdittiin, että arvio C johtaa aina uusintatarkastukseen ja D pakkokeinojen käyttöön. Arviointien yhtenäistämistä jatkettiin tiimien sisällä ja välillä yhteistarkastuksin ja yhteisillä koulutuksilla.

Käytössä on ympäristöterveydenhuollon laatukäsikirja, jonka avulla toteutetaan jatkuvan parantamisen sykliä. Yksikön sisäisiä laatupalavereja järjestettiin 5 kertaa vuoden aikana. Yksikön sisäinen auditointi tehtiin perehdyttämisestä.

Elintarvikevalvonnan asiakastyytyväisyyttä seurattiin Oiva-tarkastuksen sekä ilmoituksen käsittelyn jälkeen lähetettävällä jatkuvalla kyselyllä. Kyselyn arviointiasteikko uudistettiin viisiportaiseksi luokitukseksi. Kyselyn tulokset yleisessä asiakastyytyväisyydessä ovat olleet erinomaiset, keskiarvon ollessa 4,4 Oiva-tarkastusten osalta ja 4,8 ilmoitusten käsittelyn osalta. Oiva-tarkastuksia koskevaan kyselyyn vastanneista 88,3 % on pitänyt palvelua sujuvana ja 87,5 % kokee tulleensa kuulluksi tarkastuksella sekä 94 % tietää miten toimia. Ilmoitusten käsittelyn osalta 93,8 % pitää palvelua sujuvana ja kokee asiansa käsittelyn olleen ratkaisukeskeistä.

Elintarvikepetosten selvittämiseen on elintarvikepetostiimi, jonka vetäjänä on hygieenikkoeläinlääkäri. Viranomaisyhteistyö oli tiivistä Ruokaviraston, Tullin ja veroviranomaisen kanssa. Petosvalvonnan toinen projekti, jossa selvitettiin suomalaisten mansikoiden jäljitettävyyttä ja alkuperää, toteutettiin onnistuneesti kesän aikana. Selvitettäviä petosepäilyjä on ollut useita ja niihin kaikkiin on liittynyt viranomaisyhteistyötä ja useampi selvittely on johtanut tutkintapyyntöön muille viranomaisille.

Kaupungin sisäistä yhteistyötä tiivistettiin erityisesti rakennusvalvonnan kanssa. Erityisesti kahviloiden ja ravintoloiden virheellisiä käyttötarkoituksia ilmoitettiin rakennusvalvontaan ja tehtiin myös joitakin yhteistarkastuksia. Keväällä ja syksyllä osallistuttiin poliisin koordinoimiin anniskelupaikkojen viranomaistarkastuksiin, joissa tarkastuksia tehtiin erityisesti tarjoilupaikkoihin, joissa riskiperusteinen tarkastustiheys ei ollut toteutunut suunnitellusti.

Aikaisempien vuosien tapaan jatkettiin yhteistyötapaamisia elintarvikealan toimijoiden kanssa. Tapahtumavalvontaan liittyvien osallistuttiin viiteen tapahtumainfoon (Ruokavuosi, Maailma Kylässä, Songkran, Flow ja Urban&Local), joihin osallistui yhteensä 98 elintarvikealan toimijaa. Lisäksi osallistuttiin luennoitsijana Business Helsingin ruokakulttuurin tekijöille järjestettyyn tapahtumaan, johon osallistui 80 henkilöä.

Elintarvikealan toimijoille kohdennettujen massasähköpostien lähettämistä jatkettiin. Vati-järjestelmästä on mahdollista hakea sähköpostiosoitteet ja sähköpostiviestejä voi kohdentaa esimerkiksi ravintoloille tai myymälöille. Vuoden 2024 aikana lähetettiin yhdeksän massasähköpostia. Massapostit lähetettiin julkaisuista (irtojäätelön hygieeninen laatu ja sushin laatu pääkaupunkiseudun ravintoloissa ja myymälöissä) ja päivitetyistä ohjeista (toimenpideohje norovirus-epidemian ehkäisemiseksi ja listeriaohje suurkeittiöille) sekä lisäksi seuraavista aiheista: maahantuotujen elintarvikkeiden pakkausmerkinnät, Pakastamon toiminnan päättyminen, koulutus salmonellaerityistakuista toimijoille, hävikkiruuan myynnin ohjeistus ja elintarvikejätteitä koskeva kirjapitovelvoite.

Hallinnolliset pakkokeinot

Elintarvikehuoneistoja koskevia hallinnollisia pakkokeinoja, kuten määräyksiä ja kieltoja, annettiin 50, mikä oli selvästi enemmän kuin edellisvuonna (31). Määräykset koskivat lähinnä elintarvikehuoneistojen rakenteellisia ja toiminnallisia epäkohtia. Tällaisia olivat esimerkiksi suomen- ja ruotsinkielisten pakkausmerkintöjen puuttuminen, tilojen riittämättömyys harjoitettavaan toimintaan, epäkohdat elintarvikkeiden säilytyslämpötiloissa tai jäähdyttämisessä, puutteellinen puhtaana- ja kunnossapito sekä omavalvonnan kirjanpidon laiminlyönti. Kolmessa tapauksessa määräystä tehostettiin ympäristö- ja lupajaoston asettamalla uhkasakolla ja yhden liikkuvan elintarvikehuoneiston toiminta lopetettiin elintarvikelain 61 §:n nojalla vakavien ja toistuvien epäkohtien ja määräyksien noudattamatta jättämisen vuoksi. Kolmen elintarvikehuoneiston toiminta kiellettiin väliaikaisesti vakavien epäkohtien vuoksi. Elintarvike-erien kiellot liittyivät alkuperältään epäselviin, puutteellisesti merkittyihin elintarvikkeisiin tai asiakirjapuutteisiin.

Elintarvikelain mukaisia seuraamusmaksuja määrättiin kahdessa tapauksessa, jotka koskivat elintarvikelain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä. Kolme tapausta johti esitutkintapyyntöön. Kaksi aikaisemmin tehtyä esitutkintapyyntöä käsiteltiin oikeudessa ja molemmissa tapauksissa tuomittiin sakkoja ja toisessa tapauksessa myös saatu rikoshyöty.

Valvontakohteiden riskinarvioinnin toteutuminen

Helsingin valvontakohteiden riskiluokittelua tarkastetaan vuosittain tarkastusten ja muiden kohteista saatujen tietojen perusteella. Yksikössä on käytössä Ruokaviraston riskiluokitusohje, jonka mukaan määritellään kohteiden tarkastustiheydet. Joidenkin yksittäisten kohteiden, kuten hyväksytyt varastolaitokset, osalta on tehty kohdekohtainen riskinarviointi, joka on perusteltu.

Valvontaprojektien toteutuma

Vuonna 2024 toteutettiin omana petosvalvonnan näytteenottoprojektina mansikoiden maantieteellisen alkuperän selvittäminen. Muita projekteja olivat tarjolla olevan veden laatu tarjoilupaikoissa sekä kaksivuotinen projekti kastikkeiden hygieenisestä laadusta (2024-2025). Näihin kahteen projektiin osallistui myös muita Uudenmaan kuntia.

Projektiyhteenveto tarjoilupaikkojen veden laadusta julkaistiin joulukuussa kuten myös Espoon kaupungin vetämän projektin kylmävetolaatikostoissa säilytettävien pizzatäytteiden mikrobiologisesta laadusta yhteenveto.

Vuonna 2024 kartoitettiin mikrobiologisen näytteenoton lämpötiloja seuraamalla kylmälaukkujen lämpötilaa näytteenoton aikana tallentavien loggereiden avulla. Seurannan perusteella hankittiin uudet kylmälaukut ja –varaajat ja päivitettiin näytteenotto-ohjeet.

Myymälöiden pakkaamistoiminnan laajuutta ja myyntiaikoja kartoitettiin projektiluontoisesti. Erityisesti keskityttiin kaasupakattujen elintarvikkeiden myyntiaikoihin ja säilyvyystutkimuksiin. Kartoituksen perusteella suunniteltiin näytteenottoprojektia vuodella 2025.

Ruokamyrkytysten selvittämisen ja elintarvikevaaratilanteiden varautumistoiminnan toimivuus

Elintarvikevalvontaan liittyviä yhteydenottoja käsiteltiin 1712 kappaletta, joista 1276 liittyi ruokamyrkytysepäilyihin ja loput 370 oli muita yhteydenottoja. Muut yhteydenotot koskivat esimerkiksi elintarvikkeisiin liittyviä haitta- ja laatuepäilyjä, elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä tai elintarvikehuoneiston hygieniaa ja haittaeläinhavaintoja.

Ruokamyrkytysepäilyjen määrä oli suurempi kuin edellisenä vuotena ja epäilyt kohdistuivat 590:een eri kohteeseen. Määrän nousu saattaa liittyä valtakunnallisen sähköisen sairastumis- ja haittaepäilyjen ilmoituslomakkeen kasvaneesta käytöstä ympäristöterveydenhuollon sähköisessä ilmoituspalvelussa (Ilppa.fi). Asiakkaiden on sitä kautta helpompi tehdä ilmoitus ruokamyrkytysepäilystä ja myös toimijoiden tietoisuus ilmoitusvelvollisuudesta on lisääntynyt. Toimijan täytyy elintarvikelain mukaan ilmoittaa tietoonsa tullut yksikin ruokamyrkytysepäily elintarvikevalvontaviranomaiselle. Suurimmassa osassa yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä aiheuttaja jää kuitenkin epäselväksi tai sairastuminen ei välttämättä liity epäiltyyn ruokailuun.

Ympäristöpalvelut osallistui 14 ruokamyrkytysepidemian selvittämiseen. Epidemioista 10 todettiin ravintoloissa, kaksi yksityistilaisuudessa ja yksi päiväkodissa. Saastuneet osterit aiheuttivat joulukuussa yli sadan henkilön sairastumisen useissa eri ravintoloissa tai myymälöissä. Yhteensä ilmoituksia tehtiin 25 kohteen tarjoamista, myymistä tai maahantuomista ostereista. Norovirus todettiin hollantilaisissa, ranskalaisissa, espanjalaisissa ja irlantilaisissa ostereissa. Epidemian yhteydessä Ruokavirasto teki RASFF-ilmoituksia useista eri osterieristä, joissa oli havaittu norovirus.

Yhteensä epidemioissa sairastui yli 250 henkilöä. Epidemioita oli suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuotena, jolloin niitä selvitettiin 13. Neljässä epidemiassa syynä oli käsittelyssä tehdyt virheet. Norovirus aiheutti kuusi ruokamyrkytysepidemiaa, joista yhdessä epidemiassa voitiin osoittaa oireettoman keittiötyöntekijän levittäneen virusta ja viisi aiheutui saastuneesta raaka-aineesta (osterit). Riistasta valmistettu tartar ja raakana tarjottu punajuuri aiheuttivat kumpikin yhden epidemian.

Ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisen tueksi otettiin käyttöön sähköinen Webropol-kyselylomake.

Ruokaviraston välittämien kiireellisten RASFF-ilmoitusten tai muiden viranomaispyyntöjen (206 kpl) perusteella selvitettiin terveydelle vaarallisten tai määräystenvastaisten elintarvike- tai kontaktimateriaalierien esiintyvyyttä Helsingissä. Viranomaispyynnöistä 82 kpl oli Ruokaviraston RASFF-ilmoitusten perusteella tehtyjä valvontapyyntöjä. Yksi valvontapyyntö saattoi koskea useampaa valvontakohdetta. Neuvonnalla ja valvonnalla varmistettiin erien poistaminen markkinoilta tai harhaanjohtavan tiedon korjaaminen.

Suurin osa Ruokaviraston valvontapyyntöjen takaisinvedoista johtui kemiallisista vaaroista. Markkinoilta poistetut elintarvikkeet sisälsivät muun muassa torjunta-aineita tai haitallisia vierasaineita yli sallittujen raja-arvojen, kiellettyjä lisäaineita, ilmoittamatonta allergeenia tai muita virheitä pakkausmerkinnöissä, tautia aiheuttavia bakteereita (salmonella, listeria, STEC) tai hyväksymättömiä uuselintarvikkeita. Muutamia takaisinvetoja tehtiin lisäksi hyönteisten takia tai elintarvike-erän puuttuvan rajatarkastuksen takia. Kontaktimateriaalein takaisinvedot johtuivat kemiallisten aineiden siirtymästä yli lainsäädännön raja-arvon.

Ilmoitusten ja hakemusten käsittely

Uusia elintarvikehuoneistoja koskevia ilmoituksia ja toimijanvaihtumisilmoituksia käsiteltiin 894. Ilmoituksista 62 % tuli Ruokaviraston ylläpitämän sähköisen asiointijärjestelmän (ilppa.fi) kautta, mikä on jälleen hiukan enemmän kuin edellisvuonna (55 %). Myös ilmoitusten määrä nousi hieman edellisvuoteen nähden (878 vuonna 2023). Uusiin elintarvikehuoneistoihin liittyen annettiin 79 lausuntoa. Elintarvikehuoneistojen lopettamisilmoituksia käsiteltiin 481 kpl.

Uusia eläimistä saatavia elintarvikkeita käsitteleviä laitoksia tai niiden olennaisia muutoksia koskevia hyväksymishakemuksia käsiteltiin viisi. Helsingin tukkutorin pakastamolaitoksen toiminta loppui syksyllä 2024.

Elintarvikevalvonnan henkilöstövoimavarojen toteutuminen

Elintarviketurvallisuusyksikössä elintarvikevalvontatehtävissä toimi vuonna 2024 elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö, yksiköiden esihenkilöt (kaupungineläinlääkäri, kolme tiimipäällikköä), kaksi hygieenikkoeläinlääkäriä, 32 elintarviketarkastajaa ja yksi tutkimusavustaja. Elintarvikevalvontaan suunniteltiin käytettävän 38,6 henkilötyövuotta (htv), toteuman ollessa 37,9 htv.

Syyt tavoitteiden ja toteutumien eroissa ja toteutetut kehittämistoimenpiteet

Helsingin elintarvikevalvonnassa on pitkään ollut resurssivajetta suhteessa Ruokaviraston valtakunnallisiin tarkastussuosituksiin. Resurssivaje on kaventunut merkittävästi viime vuosien aikana saatujen lisävakanssien ja toiminnan kehittämisen myötä. Yksikön tarkastusmäärä nousi selvästi viime vuonna, kun tarkastustavoite ja oman tarkastustavoitteen ylittämisestä palkitseminen jaettiin kvartaaleihin. Mallin käyttöä jatketaan.

Ennalta arvaamattomien työtehtävien, kuten ruokamyrkytysepäilyjen ja Ruokavirastosta tulleiden valvontapyyntöjen määrä, vaikuttaa osaltaan suunnitelmallisten tarkastusten määrän toteumaan.

Arviointi- ja ohjauskäynnit

Yksikköön ei kohdistunut arviointi- tai ohjauskäyntejä tai EU komission auditointeja vuonna 2024.

Tulot elintarvikevalvonnasta

Elintarvikelain myötä tulleesta valvonnan perusmaksusta (150 €/valvontakohde) tuli 644 850 €. Elintarvikehuoneistojen ilmoitusten käsittelystä ja hyväksymisestä saadut tulot vuonna 2024 olivat 214 005 euroa (198 170 vuonna 2023). Valvonnasta (tarkastukset, vientitodistukset) saadut tulot olivat 869 351 euroa (737 474 vuonna 2023). Täten elintarvikevalvonnasta kertyneet tulot olivat yhteensä 1 727 106 euroa (1 575 844 vuonna 2023).

Tulot nousivat selvästi edellisvuoteen nähden, mikä johtui erityisesti tarkastusten määrän kasvusta. Elintarvikevalvonnasta saadut tulot kohdentuvat yksikölle palvelukokonaisuuden nettobudjetoinnin myötä.

This decision was published on 04.03.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §