Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelman 2024 toteutumisen arviointi Helsingissä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009) säädetään kunnan velvollisuudesta laatia eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelma perustuen ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliseen valvontaohjelmaan. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto hyväksyi 23.11.2023, 177 §, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelman päivityksen vuodelle 2024. Toteutumisen arviointi on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 28.2.2025 mennessä.

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan resurssit

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävät ovat valtion korvaamia, kunnalle määrättyjä tehtäviä. Helsingissä oli vuonna 2024 viisi valvontaeläinlääkärin virkaa. Viides valvontaeläinlääkärin virka täytettiin elokuussa 2024 ja määräaikainen valvontaeläinlääkäri hoiti virkaa osa-aikaisesti helmikuusta alkaen viran täytön ajan. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan on Helsingissä arvioitu vuonna 2024 käytetyn 4,9 (2023 4,2 htv) henkilötyövuotta. Eläinten hyvinvoinnin valvontaan käytettiin 4,1 htv (2023 3,4 htv) ja eläinten terveyden valvontaan 0,8 htv vuonna 2024. Eläinlääkärien lisäksi valvontaan osallistuu avustavaa henkilökuntaa, jonka kustannuksia valtio ei korvaa.

Eläinten hyvinvoinnin valvonta vuonna 2024

Eläinten hyvinvoinnin valvonta perustui lakiin eläinten hyvinvoinnista (693/2023). Eläinten hyvinvointilain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Lain tarkoituksena on lisätä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua. Eläinten hyvinvointilain toteutumista Helsingissä valvovat Helsingin ympäristöpalvelujen viisi valvontaeläinlääkäriä sekä poliisi.

Eläinsuojelutarkastuksia tehdään kaupunkilaisten eläinten hyvinvointisäädösten vastaisen eläintenpidon epäilyyn perustuvien ilmoitusten pohjalta. Lisäksi tehdään suunnitelmallista valvontaa laajaa tai ammattimaista eläintenpitoa harjoittaviin kohteisiin kuten talleihin, eläinhoitoloihin ja eläinkauppoihin. Tyypillisesti eläinsuojeluilmoitukset koskevat koirien ulkoilutuksen puutetta tai eläinten muuten huonoa hoitoa, eläinten eläinlääkärihoidosta huolehtimatta jättämistä, koirien liiallista yksinoloa ja haukkumista sekä eläinten aiheuttamia hajuhaittoja, joiden taustalla voi olla vakaviakin eläinsuojelullisia puutteita.

Säännöllisen valvonnan valvontakohteita on Helsingissä 44, joista hevostalleja on 18, lemmikkieläimiä myyviä eläinkauppoja 12 ja lemmikkieläinhoitoloita tai päivähoitoloita 14. Varsinaisia tuotantoeläintiloja Helsingissä on ainoastaan yksi. Lisäksi on kaksi kaupungin omistamaa kotieläintilaa. Vuosittain Helsingissä järjestetään viidestä kymmeneen eläinkilpailua tai muuta valvontaa vaativaa eläintapahtumaa. Helsingissä arvioidaan olevan noin 90 000 lemmikkieläintä (koirat, kissat, muut pienikokoiset seura- ja harrastuseläimet).

Laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) tuli voimaan vuoden 2024 alusta. Vuonna 2024 valvontaeläinlääkärit aloittivat uuden lain toimeenpanon ja sovelsivat uusia säädöksiä sekä tekivät laintulkintaa yhteistyössä aluehallintoviraston läänineläinlääkärien ja Uudenmaan valvontaeläinlääkärien kanssa.

Eläinsuojelutarkastukset

Vuoden 2024 aikana Helsingin valvontaeläinlääkärit tekivät 406 eläinsuojelutarkastusta, joista 331 oli ilmoitukseen perustuvia tarkastuksia yksityisissä asunnoissa tai löytöeläintalolla, uusintatarkastuksia 72 ja ammattimaisen eläintenpidon tarkastuksia 3. Eläinsuojelutarkastusten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Eläinsuojelutapauksia selvitettiin mahdollisuuksien mukaan myös etänä.

Tarkastukset tehdään pääasiassa ennalta ilmoittamatta, joten osassa kohteista tarkastus jäi pelkäksi yritykseksi. Tällaisia tarkastusyrityksiä tehtiin varsinaisten tarkastusten lisäksi 269 kappaletta. Tarkastusyrityksen yhteydessä eläimen omistajalle voidaan jättää yhteydenottopyyntö ja usein asia voidaan selvittää ilman varsinaista tarkastuskäyntiä. Kuvassa 1 on esitetty eläinsuojelutarkastusten määrän kehitys vuosina 2021-2024.

Löytöeläintalolle päätyneitä eläimiä koskevia eläinsuojelupäätöksiä valvontaeläinlääkärit tekivät yhteensä 91 kappaletta. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi poliisin löytöeläintalolle yksityisistä asunnoista tuomat eläimet, joita omistaja ei ole noutanut.

Ilmoitusten perusteella tehdyissä tarkastuksissa valtaosa tarkastuksista kohdistui talouksiin, joissa on koiria 53 % tai kissoja 37 %. Muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tai hevosten osuus tarkastuksista oli 10 %. Aikaisemmin esiin tullut lintujen määrän lisääntyminen eläinsuojeluvalvonnassa voimistui.

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelman mukaisia suunnitelmallisia tarkastuksia valvontaeläinlääkärit tekivät 3. Tarkastuksia tehtiin hevostallille ja lemmikkihoitoloihin. Yhdellä suunnitelmallisella tarkastuksella todettiin epäkohtia, jotka raportoitiin aluehallintovirastolle mahdollisia toimenpiteitä varten.

Säännöllisen valvonnan kohteita ei ole tarkoituksenmukaista tarkastaa joka vuosi, vaan ne voidaan riskiperusteisesti tarkastaa 1-5 vuoden välein. Aluehallintovirasto on laatinut riskiluokitusmallin, jota on sovellettu hevostallien säännöllisen valvonnan tarkastuksiin.

Toimenpiteet

Yhteiskunnalliset ongelmat heijastuvat eläinsuojelutyöhön. Vuonna 2024 useammin kuin joka toisella eläinsuojelutarkastuksella 56 % todettiin eläinten hyvinvointilain vastaista menettelyä. Vuonna 2024 noin joka kuudes tarkastus 15 % johti eläinten hyvinvointilain 97 § tai 98 § mukaisiin kiireellisiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kiireellisiä toimia ovat mm. tilapäinen hoidon hankkiminen eläimelle tai uudelleensijoitus. Vuonna 2024 tarkastuksista 30 % johti 93 § mukaisiin määräyksiin tai 95 § mukaisiin kieltoihin ja 11 % 92 § mukaisiin kehotuksiin epäkohtien korjaamiseksi. Kehotus on uuden eläinten hyvinvointilain mukainen toimenpide, joka otettiin käyttöön vuonna 2024. Lisäksi lievempien eläinsuojelullisten epäkohtien johdosta annettiin neuvoja ja ohjeita aiempien vuosien tapaan.

Vuonna 2023 48 % ja 2022 46 % tarkastuksista johti määräyksiin tai kiireellisiin toimenpiteisiin. Kuvassa 2 on esitetty eläinsuojelutarkastuksilla tehdyt toimenpiteet vuosina 2021-2024.

Tavallisimpia määräyksiä tai kieltoja aiheuttaneita epäkohtia olivat eläinten puutteellinen perushoito kuten puutteellinen ruokinta ja juotto, liikunnan saanti, eläinlääkärin hoito sairaille, pitopaikan puhtaus sekä turvallisuuden laiminlyönti. Kiireellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin, jos eläin oli hylätty tai omistaja oli vakavasti laiminlyönyt velvoitteensa huolehtia eläimestä ja pitopaikasta eläimen lajinomaisten tarpeiden vaatimalla tavalla. Kiiretoimenpiteiden runsauteen vaikuttivat lemmikkinsä hylänneet tai äkillisesti sairaalaan joutuneet sekä poliisin kiinni ottamat omistajat. Syrjäytyminen ja ongelmien kasautuminen heijastuvat myös eläinten hoitoon, siten että eläintä ei ole varaa viedä eläinlääkärille tai esimerkiksi trimmaukseen.

Piittaamattomuuteen ja törkeään huolimattomuuteen viittaavia eläinsuojelurikkomusepäilyjä hoidetaan yhteistyössä Helsingin poliisin eläinrikoksiin keskittyneen tutkintaryhmän kanssa. Mikäli jo tapauksen esitiedot viittaavat törkeään tekoon, pyydetään poliisin eläinrikosryhmää valvontaeläinlääkärien mukaan tarkastukselle. Tällöin poliisi voi aloittaa rikostutkinnan jo tarkastuksen yhteydessä, eikä erillisen esitutkintapyynnön tekeminen ole tarpeen. Jos poliisi ei ole ollut mukana tapauksen hoidossa aiemmin, valvontaeläinlääkärit ilmoittavat vakavista tapauksista jälkikäteen poliisille. Erillisiä esitutkintapyyntöjä tehtiin vuonna 2024 noin kymmenen kappaletta. Ympäristöpalvelujen eläinlääkärit toimivat lisäksi todistajina eläinsuojelurikoksia koskevissa oikeuskäsittelyissä.

Yhteistyö

Helsingin poliisissa toimii eläinsuojelurikoksiin keskittynyt tutkintaryhmä, joka tutkii kaikki Helsingissä tapahtuneet eläimiin liittyvät rikokset. Ryhmä tekee esitutkinnan eläinsuojelurikoksissa ja -rikkomuksissa, eläinkuljetusrikkomuksissa, metsästysrikoksissa, eläinten laittomassa maahantuonnissa, salakuljetuksessa ja lainvastaisessa eläinkaupassa, eläinten aiheuttamissa konflikteissa, koirakuriin liittyvissä rikkomuksissa ja eläintenpitokieltojen rikkomisessa. Yhteistyö ryhmän kanssa on toiminut hyvin. Ryhmän kanssa on järjestetty yhteisiä tapaamisia ja käytännössä valvontaeläinlääkäreiden ja poliisien yhteistarkastuksia. Poliisi voi käynnistää suoraan tarkastuksilla rikostutkinnan ja poliisi voi samalla tutkia talous-, vero- tai huumausainerikoksia. Yhteistyö poliisin tutkintaryhmän kanssa on tehostanut eläimiin liittyvien rikosten tutkintaa. Poliisin kanssa tehdään yhteistyötä myös tapauksissa, joissa työturvallisuuden vuoksi tai tarkastuskohteeseen sisään pääsemiseksi tarvitaan poliisin virka-apua. Tarkastuksia turvaavat kentällä työskentelevät poliisipartiot. Poliisin virka-apu on maksullista.

Myös muiden alojen viranomaisyhteistyö toimii entiseen tapaan hyvin. Sosiaali- ja terveysviranomaiset ottivat aktiivisesti yhteyttä valvontaeläinlääkäriin, ja monia tapauksia ratkottiin eri tahojen yhteistyönä. Sosiaali- ja terveysviranomaisille viestittiin myös uudesta eläinten hyvinvointilain mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jonka mukaan sosiaali- ja terveysalan toimijoiden on salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoitettava, jos kohtaavat avun tarpeessa olevia eläimiä.

Yhteistyö myös Suomen Eläinsuojelu SEYn, yliopistollisen eläinsairaalan ja Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen (HESY) kanssa toimi hyvin. Erityisesti HESYn kanssa yhteistyö oli tiivistä, koska se vastaa löytöeläintoiminnan tuottamisesta.

Eläinlääkintähuoltolaki mahdollistaa vaikeiden eläinsuojelutapausten siirron aluehallintovirastolle. Eläinsuojelutapauksia, joihin liittyi myös eläintauti- tai eläinten merkintäsäädösten rikkomista, selviteltiin yhdessä läänineläinlääkärin kanssa.

Valvontaeläinlääkärit antoivat eläinsuojeluun liittyviä haastatteluja ja taustatietoja eri tiedotusvälineille. Lisäksi valvontaeläinlääkärit ovat osallistuneet opetukseen mm. eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa sekä luennoineet muulle ammattikunnalle ja viranomaisille.

Eläintautivalvonta vuonna 2024

Eläinten laittoman maahantuonnin valvonta vuonna 2024

Eläinten maahantuontia valvottiin eläintautilain (76/2021) nojalla.

Eläimen maahantuontivaatimuksiin vaikuttavat eläinlaji sekä se, tuodaanko eläin toisesta EU-jäsenvaltiosta vai EU:n ulkopuolisesta valtiosta. Lisäksi vaatimuksiin vaikuttaa, tuodaanko eläin kaupallisessa vai ei-kaupallisessa tarkoituksessa.

Helsingin ympäristöpalvelujen valvontaeläinlääkärit tekevät tarkastuksia epäiltäessä eläinten laitonta maahantuontia sekä eläinten laittoman maahantuonnin päätöksissä edellytettyjen velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi. Laittomiin maahantuonteihin liittyviä päätöksiä tekevät tulli, aluehallintovirasto tai Ruokavirasto. Aluehallintovirasto ja Ruokavirasto tekevät päätöksiä ympäristöpalvelujen valvontaeläinlääkärin tarkastushavaintojen perusteella. Aluehallintovirasto tekee päätökset EU:n alueelta laittomasti maahantuotujen ja Ruokavirasto EU:n ulkopuolelta laittomasti maahantuotujen eläinten osalta.

Koirien ja kissojen tuontisäädöksillä pyritään estämään ihmisille vaarallisten tautien kuten raivotaudin (rabies) ja heisimatojen aiheuttaman ekinokokkoosin leviämistä Suomeen. Taudit ovat zoonooseja eli eläintauteja, jotka voivat tarttua eläimestä ihmiseen. Eläimen maahantuoja on velvollinen huolehtimaan, että eläin täyttää maahantuontivaatimukset.

Tarkastukset ja toimenpiteet

Ilmoitukset epäillyistä laittomista eläimen maahantuonneista tulivat ensisijaisesti yksityisiltä eläinklinikoilta, yliopistollisesta eläinsairaalasta tai eläimen Suomessa ostaneelta uudelta omistajalta. Laittomasti tuotujen eläinten tarkastukset ovat vähentyneet tasaisesti sen jälkeen, kun Tullilla on vuodesta 2021 asti ollut toimivaltuudet eläintautivalvonnassa. Aluehallintoviraston tarkastuspyynnöt eläinten laittomien tuontien epäilyistä ovat liittyneet erityisesti kaupalliseen toimintaan. Lisäksi aluehallintovirasto on pyytänyt tarkastamaan Helsingin alueen kaupallisia toimijoita. Tällaisia toimijoita ovat lähinnä koiria myyntitarkoituksessa maahantuovat henkilöt tai yhdistykset.

Eläinten tuontiepäselvyyksiin liittyen tehtiin 6 tarkastusta ja yli kymmenen tapausta selviteltiin asiakirjojen perusteella. Tarkastusten määrä oli pienempi kuin viime vuonna. Suurin osa valvontaeläinlääkärien tekemistä tarkastuksista koski Baltian maista tai Venäjältä tuotuja koiria, jotka oli tuotu myyntiin, eivätkä kaupallisen tuonnin ehdot täyttyneet. Koirilla ei ollut raivotautirokotusta eikä kasvattajavakuutusta eläimen alkuperästä ja virkaeläinlääkärin myöntämä todistus tuontia varten puuttui. Kuvassa 3 on esitetty eläinten laittoman maahantuonnin tarkastusten määrän kehitys vuosina 2021-2024.

Eläinten tuonti- ja vientitarkastukset

Ympäristöpalvelujen virkaeläinlääkärit tekevät vientitarkastuksia EU:n ulkopuolelle lähteville lemmikkieläimille sekä EU:n alueella liikkuville hevosille ja sirkuseläimille. Lisäksi tehdään tarvittaessa esimerkiksi lintujen tai rapujen tuontitarkastuksia. Ensisijaisesti eläinten tuoja tai viejä on vastuussa siitä, että tuonti- ja vientisäädökset täyttyvät. Eläinten tuontiin ja vientiin liittyen annetaan myös ennaltaehkäisevää neuvontaa ja ohjeistusta. Lisäksi Korkeasaaren eläintarhan eläinten vientiin ja tuontiin liittyvät tarkastukset ja vientitodistukset kuuluvat valvontaeläinlääkäreille.

Ympäristöpalvelujen eläinlääkärit tekivät vuonna 2024 220 eläinten vientitarkastusta. Vuonna 2023 tehtiin 230 ja vuonna 2022 tehtiin yhteensä 201 eläinten vientitarkastusta. Osalla tarkastuksista tarkastettiin useampia eläimiä, ja vientitodistuksia kirjoitettiin vuonna 2024 246 kpl. Vuonna 2023 kirjoitettiin 250 vientitodistusta ja 2022 237 vientitodistusta. Vientitodistuksista osa tehdään suurien tapahtumien, kuten Helsinki International Horse Shown ja Cavallunan yhteydessä. Aiemmin isoissa hevostapahtumissa jokaiselle hevoselle tehtiin erillinen todistus, mutta uuden TRACES NT-tietojärjestelmän myötä usealle hevoselle voi tehdä yhteisen todistuksen, jos ne kulkevat samassa ajoneuvossa. Tämä on vähentänyt tapahtumahevosille kirjoitettavien vientitodistusten määrää huomattavasti.

Muu eläintautivalvonta

Helsingin alueella on vain yksi varsinainen tuotantoeläintila ja lisäksi kaksi kotieläintilaa. Yhdellä tilalla tehdään säännöllistä eläintautivalvontaa. Lisäksi tilalla voidaan selvittää tautiepäilyjä. Toinen kotieläintila kuuluu lisäksi vapaaehtoiseen lampaiden ja vuohien Maedi-Visna ja CAE-terveysvalvontaan, jonka puitteissa otetaan verinäytteitä kolmen vuoden välein.

Kansainvälinen eläintautitilanne edellytti varautumistoimenpiteitä myös Helsingissä. Afrikkalaisen sikaruton esiintyminen Suomen lähialueilla Virossa ja Venäjällä on nostanut varautumistasoa. Yksi valvontaeläinlääkäri on valtakunnallinen valmiuseläinlääkäri, joka osallistuu säännöllisesti koulutuksiin ja valmiusharjoituksiin.

Lintuinfluenssaa esiintyi vuonna 2023 Suomessa luonnonvaraisissa linnuissa poikkeuksellisen paljon ja vuonna 2024 pidettiin yllä kohotettua valmiutta lintuinfluenssan esiintymisen varalta. Taudinpurkauksia ei kuitenkaan esiintynyt vuonna 2024 Suomessa.

Koirien tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin valvontaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2023 aikana ja vuoden 2024 alusta asti kaikkien Suomessa olevien koirien olisi pitänyt olla Ruokaviraston koirarekisterissä. Eläinsuojeluvalvonnan yhteydessä annettiin runsaasti neuvontaa ja kehotuksia koirien ilmoittamisesta rekisteriin.

This decision was published on 04.03.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §