Valtuustoaloite, sähköinen lentäminen Malmin lentokentällä mahdollistettava

HEL 2025-005263
More recent handlings
Case 16. / 426 §

Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Atte Kalevan ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee sähköisen lentämisen mahdollistamista Malminkentällä

Urban Environment Committee

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että sähköinen lentäminen mahdollistetaan Malmin lentokentällä yhdellä kiitotiellä ja että asuntorakentamisen laajuutta arvioidaan uudelleen muuttuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että aloitteessa edellytetty muutos ei ole tarkoituksenmukainen.

Helsingin kaupunki kehittää voimakkaasti uuden sähköisen ilmailun edellytyksiä. Kaupunki siirtää vastuullisesti katseen eteenpäin ja etsii soveltuvaa kaupunkikentän sijoitusratkaisua muualta. Näitä voivat olla meritäytöt, kattoratkaisut, kelluvat tai infran päälle sijoittuvat ratkaisut. Malminkentän varaaminen sähköisen lentämisen tarpeisiin edellyttäisi aikaisempien alueen maankäyttöä koskevien päätöksien kumoamista ja rakentamistoiminnan keskeyttämistä. Ehdotettu maankäytön muutos viivästyttäisi kaupungin strategisten tavoitteiden toteutusta alueella.

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Malminkentälle (Malmin entisen lentokentän alue) suunnitellaan uutta kaupunkikokonaisuutta noin 25 000 uudelle asukkaalle Helsingin yleiskaavan ja Malmin lentokentän alueen kaavarungon mukaisesti. Kaupunki on käynnistänyt Malminkentän alueen rakentamisen, joka tulee kestämään noin 25–30 vuotta.

Maanvuokrasopimus kaupungin ja tilapäistä lentotoimintaa alueella ylläpitäneen yhdistyksen kesken on lainvoimaisesti päättynyt ja maanvuokra-alue on palautunut takaisin kaupungin omaan hallintaan. Ilmailuviranomainen on perunut em. yhdistykseltä valvomattoman lentopaikan pitoluvan, ja päätös on lainvoimainen. Juridisesti lentokenttää ei ole enää olemassa.

Aluetta asemakaavoitetaan ja rakennetaan etelästä päin, ja se toimii usean vuoden ajan erilaisen väliaikaisen käytön alueena. Katurakentaminen on käynnissä kahden eteläisimmän asemakaavan alueella.

Malmin entisen lentokentän aidattu alue on avattu kaupunkilaisten käyttöön 2. helmikuuta 2022, jonka jälkeen alueelle on toteutettu uusia liikunta- ja virkistyspalveluhankkeita ja kulkureittejä. Tavoitteena on pitää alue mahdollisimman aktiivisessa ja monipuolisessa käytössä ennen rakentamisen alkamista ja sen aikana. Samalla kun suunnittelu ja rakentaminen etenevät, Malminkenttä palvelee helsinkiläisiä monipuolisena kymmenien hehtaarien virkistys-, tapahtuma- ja harrastuspaikkana. Lisäksi alueella toimivat Malmin pelastusasema ja Stadin ammattiopisto.

Kaupunkistrategiset tavoitteet

Malminkentän aluetta koskeva kaupunkitasoinen suunnittelu, päätöksenteon valmistelu ja päätöksenteko on ollut johdonmukaista. Päätökset ja niiden valmistelu ovat perustuneet kulloisenkin valtuuston asettamiin strategisiin tavoitteisiin sekä aluetta koskeviin sopimuksiin.

Malminkentän kehittäminen uuteen, pääosin asuntorakentamisen ja myös liikunta-, virkistys- ja muiden palvelujen käyttöön 25 000 uudelle asukkaalle on tärkeä kaupunkistrateginen tavoite. Uusimaa 2050 maakuntakaavassa Malmin entinen lentokenttä on osoitettu pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeeksi ja taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeeksi. Helsingin yleiskaavassa entisen lentokentän alueelle on osoitettu rakentamista lähikeskusta C3 -merkinnällä ja asuntovaltainen alue A2 -merkinnällä. Helsingin yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.10.2016 § 272 ja kaava on tullut lainvoimaiseksi 8.11.2018. Helsingin yleiskaavaa 2016 ja Malmin lentokentän alueen kaavarunkoa on laadittu rinnakkain. Kaavarunko tarkentaa yleiskaavan ratkaisuja ja suunnitelma hyväksyttiin Kaupunkisuunnittelulautakunnassa 13.12.2016 (§ 439).

Malminkentän asemakaavat laaditaan vaiheittain noudattaen yleiskaavan ja kaavarungon periaatteita. Alueella on viisi yleiskaavan mukaista lainvoimaista asemakaavaa: Malmin lentoaseman rakennukset (asemakaavan muutos nro 12450, lainvoimainen 14.11.2019), Tattarisillan eritasoliittymä (asemakaavan muutos nro 12480, lainvoimainen 8.1.2019), Fallkullan tila (asemakaavan muutos nro 12479, lainvoimainen 12.3.2019), Nallenrinne (asemakaavan muutos nro 12577, lainvoimainen 11.1.2023) ja Lentoasemankorttelit (asemakaavan muutos nro 12623, lainvoimainen11.1.2023). Lisäksi alueella on vireillä Kiitotienkortteleiden asemakaavanmuutos, Sunnuntaikortteleiden asemakaavanmuutos ja Malmin energiakorttelin asemakaavanmuutos.

Nallenrinteen ja Lentoasemankorttelien kaava-alueilta on varattu tontteja asuntorakennuttajille vuodesta 2020 lähtien. Ensimmäisillä asuntorakentamisen kohteilla on rakennuslupa ja tavoitteena on aloittaa talonrakentaminen loppuvuodesta 2025.

Katurakentaminen on käynnissä Nallenrinteen ja Lentoasemankorttelien kaava-alueilla sekä Tattariharjuntiellä. Malminkentän esi-, katu- ja puistorakentaminen tulevat jatkumaan alueen kehittymisen tarpeisiin seuraavat noin kolme vuosikymmentä.

Malminkentän pohjoisosassa on syksyllä 2025 käynnistymässä uuden lumenvastaanottopaikan rakentaminen, mikä vapauttaa nykyisen lumenvastaanottopaikan Nallenrinteen rakentamiseen. Malminkentän pohjoisosassa on lisäksi käynnissä logistiikka-alueen sekä esirakentamisen koealueiden rakentaminen.

Sähköisen lentämisen mahdollisuudet Helsingissä

Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto (EASA) ei tällä hetkellä velvoita kaupunkeja integroimaan kaupunki-ilmailua (Urban Air Mobility, UAM) osaksi kaupunkisuunnittelua. EASA suosittelee vahvasti, että kaupungit osallistuvat aktiivisesti UAM:n suunnitteluun ja käyttöönottoon ja korostaa, että kaupunkien rooli UAM:n onnistuneessa käyttöönotossa on keskeinen. Kaupungit voivat toimia joko edelläkävijöinä tai seuraajina UAM:n omaksumisessa, mutta niiden osallistuminen on tärkeää. Helsingin kaupunki haluaa edistää strategiansa mukaisesti sähköistä ilmailua ja näkee, että kaupungin rooli on toimia kehityksen mahdollistajana.

Teknologinen kehitys on tuomassa uudentyyppisiä ilma-aluksia palvelemaan kestävästi pienemmän volyymin matkustaja- ja rahtiliikennettä. On totta, että sähköisen alueellisen ilmaliikenteen kaupunkikenttä on mahdollista sijoittaa tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Ilmailun käyttövoiman muutos mahdollistaa aiempaa vähemmän tilaa vieviä lyhyen kiitotien ratkaisuja ja sen vuoksi myös uusia sijaintipaikkoja. Kaupunkikenttä tulisi sijaita multimodaalisella alueella, esimerkiksi kattoratkaisuna ja se tulisi integroida osaksi kestävää liikennejärjestelmää (HLJ). Myös kaupungin sisäiseen ilmaliikenteeseen soveltuvien ilma-alusten markkinoille tuloon on varauduttava. Näiden pystysuoraan lähtevien ilma-alusten lentopaikat voivat olla maa- tai kattosijoitteisia. Kaupunki on lisännyt osaamistaan kaupunki-ilmailusta ja tutkii soveltuvia ratkaisuja uuden sähköisen ilmailun mahdollistamiseksi.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Atte Kaleva ja 23 muuta allekirjoittanutta ovat tehneet 26.3.2025 seuraavan valtuustoaloitteen:

”Sähköinen lentäminen Malmin lentokentällä mahdollistettava

Sähköinen lentäminen on kehittynyt suurin harppauksin. Helsingin saavutettavuus Suomen pääkaupunkina vaatii omaa lentokenttää hitaammalle lähiliikenteelle. Meillä on jo olemassa oma lentokenttä, joka sopii tähän ihanteellisesti.

Me allekirjoittaneet Malmin lentoaseman ystävät ry:n hallituksen jäsenet sekä muut valtuutetut esitämme, että sähköinen lentäminen mahdollistetaan Malmin lentokentällä yhdellä kiitotiellä ja että asuntorakentamisen laajuutta arvioidaan uudelleen muuttuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi.

Tarkastelussa huomioidaan erityisesti huoltovarmuuden näkökulma, tarve viranomaisilmailulle ja Ukrainan sodasta saadut opit droonien käytöstä.”

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 9.8.2025 mennessä.

Kaupunginkanslia on myöntänyt lausunnon antamiselle lisäaikaa 9.9.2025 saakka.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Saman pykälän 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.

This decision was published on 05.09.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Presenter information

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Ask for more info

Kaisa Jama, tiimipäällikkö: 09 310 22980

kaisa.jama@hel.fi

Christina Suomi, projektinjohtaja, puhelin: 09 310 37321

christina.suomi@hel.fi