Ryhmäaloite, Vihr, rakennettujen alueiden viherryttämistä on vauhditettava
Gröna fullmäktigegruppens gruppmotion om att snabbare öka mängden grönska i bebyggda områden
Beslutsförslag
Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.
Föredragandens motiveringar
Gröna fullmäktigegruppen föreslår i sin motion att staden upprättar ett åtgärdsprogram för att öka mängden grönska i den byggda miljön och avsätter en ambitiös grönskebudget för att snabbt genomföra programmet. Enligt motionen kan även en verktygslåda för att främja och uppmuntra till frivillig verksamhet bland stadsborna för att öka grönskan ingå som en del i programmet. Enligt motionen bör områden där grönytan är liten, stadsförnyelseområden och områden där trivseln har konstaterats vara låg, som området kring Brunnsgatan, prioriteras i programmet. Inhemska perenner av olika slag bör enligt motionen prioriteras bland växterna. Motionen finns som bilaga 1.
År 2026 tar stadsmiljösektorn fram en översikt över mål och åtgärder för att öka grönskan i den byggda miljön och sammanställer målen i ett arbete. I arbetet ingår även en granskning av huruvida åtgärderna räcker till för att staden ska nå målen. Därefter gör sektorn upp en tidsplan för de åtgärder som räcker till för att målen ska nås och bedömer den nödvändiga mängden finansiering för att ambitiöst och snabbt öka mängden grönska i den byggda offentliga miljön. Så snart som möjligt ska sektorn fastställa bindande mål för mängden dränerande yta och krontäckning av träd i den byggda miljön för att förbereda sig för översvämningar och andra extrema väderfenomen i enlighet med riktlinjerna i stadsstrategin.
Förgröning ingår i stadsstrategin
Det står i stadsstrategin 2025–2029 att det ska utarbetas ett åtgärdsprogram för att förgröna den byggda miljön i nya områden samt rekommendationer för tillräcklig krontäckning och för att åstadkomma en tillräcklig mängd vattenabsorberande yta i alla Helsingfors områden. Enligt strategin är målet att utöka antalet träd och krontäckningen och att alla invånare ska ha ett grönområde eller ett vattendrag på rimligt avstånd. Enligt strategin ska staden även öka beredskapen för extrema väderfenomen med hjälp av fler grönområden. Även med tanke på trivseln i stadsdelarna strävar strategin efter att öka grönskan och grönytan i stadsstrukturen, till exempel längs gator, på öppna platser och på andra offentliga platser utomhus.
Flera program stöder förgröningen
Såväl med hjälp av olika program och planer som i sin fortlöpande verksamhet genomför stadsmiljösektorn den mångfald av åtgärder för att öka grönskan i stadsmiljön som nämns i motionen. Flera processer berörs av förgröningen. Mer grönska ingår i flera programhelheter med direkt eller indirekt koppling eller överlappning.
Programmet Kolneutralt Helsingfors uppdateras för närvarande till ett klimatprogram där såväl åtgärder för att minska klimatutsläppen som riktlinjer för anpassning till klimatförändringen ingår. En åtgärdshelhet för beredskap inför värmeböljor och skyfall är en betydande del av programmet. Beredskapen främjas av förgröningsåtgärder i tätt bebyggda innerstadsliknande områden.
Ett pilotprojekt om naturens mångfald i stadsförnyelseområdena Malmgård och Gamlas och en utredning av nätverket av gröna gatuområden blev klara 2025. Utredningen skapar en grund för förgröningsåtgärder. Även en helhetsgranskning av de ekologiska nätverken kommer att bli klar 2025. I granskningen ingår ett åtgärdsprogram. De utvecklingsprojekt för ekologiska nätverk som ingår i granskningen och mer grönska i den byggda miljön i allmänhet lyfts fram som ett tema när genomförandeprogrammet för generalplanen uppdateras.
Våren 2025 inledde sektorn en utredning om möjligheterna att öka krontäckningen av träd i färdig stadsmiljö. Samtidigt undersöks möjligheten att ställa upp mål på stadsdelsnivå för ökningen av krontäckningen. Målet är att bevara och om möjligt ytterligare öka krontäckningen på olika håll i Helsingfors.
Förgröning som en del av planeringen
Förgröning av stadsmiljön ingår inte bara i olika utvecklingsprojekt utan även som en etablerad del i planeringen av stadsmiljön. Stadsmiljösektorn planerar systematiskt parker och gator på ett sätt som sammanjämkar olika mål. Det effektivaste och resultatrikaste sättet att använda planeringsresurser för att öka mängden grönska är som en del av all normal genomförandeplanering av investeringsprojekt i samband med planeringen av gator, öppna platser och parker.
Stärkandet av förutsättningarna för naturens mångfald är ett av stadsmiljösektorns verksamhetsmål för 2025. Ett gemensamt mål för 2025 är att öka mängden gatugrönska i gatuplaner.
Stadsmiljösektorn har dessutom en process som kompletterar gatu- och parkplaneringsprocessen med syfte att också små, lätta och snabba åtgärder för att tillföra grönska ska kunna genomföras så snabbt, smidigt och effektivt som möjligt. Hittills har snabb förgröning använts för att öka växtligheten i nio objekt på olika håll i innerstaden. Om målet är en särskilt snabb ökning av grönskan behövs en färdig planreserv för objekten.
I utvecklingen av omfattande områdeshelheter har lokala trafik- och stadsrumsplaner införts. En sådan plan är under arbete för Gloet och Gardesstaden. Planen ska bli klar våren 2026 och har som mål att fler människor ska komma till centrum och dröja sig kvar där. På lokal nivå främjar planen även mål som rör gatugrönska och förbättring av stadsbilden med hänsyn till de olika områdenas särdrag.
Kostnader för förgröning
I förhållande till övriga kostnader höjer en större mängd grönska inte nödvändigtvis nämnvärt de direkta investeringskostnaderna för gatu- och parkprojekt eller projekt för byggande av öppna platser. Det viktigaste är att man redan vid planeringen av markanvändningen ser till att det finns tillräckligt med plats för växtlighet. En del projekt, exempelvis investeringar som förbättrar de ekologiska nätverkens funktionsduglighet, har konstaterats ha ett betydande behov av tilläggsfinansiering. Sådana investeringar är till exempel ekodukter över stora trafikleder, som tills vidare saknar egen budget.
Planeringen av växtligheten utgår från både kvantitativa och kvalitativa mål. Syftet med de senare är att skapa livskraftig växtlighet med en lång livscykel. Det är också viktigt att välja arterna klokt. Till följd av klimatförändringen kommer särskilt träd som planteras nu att växa i föränderliga värme- och vattenförhållanden under hela sin livscykel. I framtiden måste gatuträd periodvis tåla såväl hetta som torka i växtförhållandena på gatan, som är hårda till att börja med.
För att nå hållbara resultat med förgröningen måste staden se till att finansieringen av underhållet av grönområden, som hör till driftsekonomin, följer investeringsnivån. Även kompetensen måste säkerställas.
Allteftersom gatorna och det övriga stadsrummet blir grönare och grönskan mångsidigare kräver exempelvis skötseln och underhållet av växtligheten och dagvattensystemet mer resurser. Å andra sidan minskar dessa satsningar de kostnader som extrema väderfenomen kan ge upphov till.
Fortsatta förgröningsåtgärder
År 2026 tar stadsmiljösektorn fram en översikt över mål och åtgärder för att öka grönskan i den byggda miljön samt sammanställande och förtydligande mål. Utifrån översikten bedömer sektorn hurdant ett praktiskt fungerande åtgärdsprogram för förgröning som främjar principerna vore och hur det är klokt att upprätta det. I arbetet ingår även en granskning av huruvida åtgärderna räcker till för att staden ska nå målen.
Därefter gör sektorn upp en tidsplan för de åtgärder som räcker till för att målen ska nås och bedömer den nödvändiga mängden finansiering för att ambitiöst och snabbt öka mängden grönska i den byggda offentliga miljön. Det finns en risk att ett separat förgröningsprogram varken gör helheten mindre invecklad eller leder till tillräckliga förbättringar i praktiken. Det är också motiverat att inkludera åtgärder för förgröning av allmänna områden i stadsmiljösektorns gemensamma målprogram.
Det är ändamålsenligast att genomföra stödet till invånarnas frivilliga förgröningsåtgärder som ett eget projekt som riktas till privata tomter samt genom medborgarbudgeten. Det beror på att processerna är separata och avviker från planeringen och bebyggandet av allmänna områden. I samband med att översikten över mål och åtgärder för att öka grönskan i den byggda miljön tas fram utreder sektorn även möjligheterna att stödja invånarnas frivilliga förgröningsåtgärder även på allmänna områden utanför tomterna, exempelvis på gatuområden.
Stadsstyrelsen betonar att staden så snart som möjligt ska ge rekommendationer om mängden vattenabsorberande yta samt krontäckningen av träd i den byggda miljön för att förbereda sig för översvämningar och andra extrema väderfenomen i enlighet med riktlinjerna i stadsstrategin. Förberedelser och utredningar inför måluppställningen pågår redan.
Befogenheter och utlåtande
Stadsmiljönämnden har gett ett utlåtande i ärendet. Förslaget stämmer överens med utlåtandet.
Enligt 30 kap. 12 § 2 mom. i förvaltningsstadgan besvaras en gruppmotion av stadsstyrelsen. Svaret behandlas i stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts. I övrigt tillämpas på gruppmotioner det som i 11 § i samma kapitel är föreskrivet om fullmäktigemotioner.
Kaupunginhallitus 06.10.2025 § 639
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Vastaehdotus:
Suvi Pulkkinen: Korvataan virke..: ”Rakennetun ympäristön latvuspeittävyyden määrälle sekä vettä läpäisevän pinta-alan määrälle asetetaan mahdollisimman pian *suositukset* kaupunkistrategian linjausten mukaisesti.”
lautakunnan mukaisella virkkeellä: ”Rakennetun ympäristön latvuspeittävyyden määrälle sekä vettä imevän pinta-alan määrälle asetetaan mahdollisimman pian *sitovat tavoitteet* tulviin ja muihin sään ääri-ilmiöihin varautumiseksi kaupunkistrategian linjausten mukaisesti.”
Kannattaja: Mia Haglund
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Suvi Pulkkisen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Esittelijä
Lisätiedot
Petri Jäske, johtava tuloksellisuustarkastaja, puhelin: +358931043024
Kaupunkiympäristölautakunta 19.08.2025 § 395
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Aloitteessa esitetään, että rakennetun ympäristön viherryttämiseksi laaditaan toimenpideohjelma ja osoitetaan sen nopeaan toteutukseen kunnianhimoinen viherryttämisbudjetti. Ohjelman yhtenä osana voi aloitteen mukaan olla myös keinovalikoima kaupunkilaisten omaehtoisen viherryttämisen kannustamiseen ja edistämiseen. Ohjelmassa tulee aloitteen mukaan priorisoida viherpinta-alaltaan vähäisiä alueita, kaupunkiuudistusalueita ja epäviihtyisäksi tunnistettuja alueita.
Rakennettujen alueiden viherryttäminen on keskiössä
Aloitteessa mainittuja kaupunkiympäristön viherryttämisen moninaisia tavoitteita toteutetaan kaupunkiympäristön toimialalla eri ohjelmilla, suunnitelmilla tai osana toimialan jatkuvaa toimintaa. Viherryttäminen koskee useita prosesseja. Viherryttäminen on mukana useissa toisiinsa suoraan tai välillisesti kytkeytyvissä ja limittyvissä ohjelmakokonaisuuksissa.
Kaupunkiympäristön toimiala toteuttaa vuonna 2026 rakennetun ympäristön viherryttämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden katsauksen ja laatii niiden tavoitteita yhteen kokoavan työn. Työssä laaditaan myös tarkastelu toimenpiteiden riittävyydestä tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämän jälkeen toimialalla aikataulutetaan tavoitteiden saavuttamiseksi riittävät toimenpiteet ja arvioidaan niiden toteuttamiseksi tarvittava rahoitus rakennetun julkisen ympäristön kunnianhimoisen ja nopean viherryttämisen aikaansaamiseksi.
Kaupunkistrategiaan 2025–2029 on kirjattu, että erityisesti uusien alueiden kasvillisuutta ja viherryttämistä edistetään toimenpideohjelmalla. Strategia nostaa esille myös sen, että kaikille Helsingin alueille tarvitaan suositukset riittävälle latvuspeittävyydelle ja vettä imevän (läpäisevän) pinta-alan määrälle.
Asukkaiden omaehtoista viherryttämistä on tarkoituksenmukaisinta tukea omana hankkeenaan kohdistettuna yksityisille tonteille sekä osallistuvan budjetoinnin mallin kautta. Tämä johtuu prosessien erillisyydestä ja niiden erilaisuudesta verrattuna yleisten alueiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Rakennetun ympäristön viherryttämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden katsauksen laadinnan yhteydessä selvitetään myös mahdollisuuksia asukkaiden omaehtoisen viherryttämisen tukemiseksi myös tonttien ulkopuolella yleisillä alueilla, kuten katualueilla.
Viherryttämistä tukevat ohjelmat, ohjeet ja oppaat
Kaupunkiympäristön viherryttämisen moninaisia tavoitteita toteutetaan jo tällä hetkellä useilla sektorikohtaisilla ohjelmilla, suunnitelmilla tai osana toimialan jatkuvaa toimintaa.
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021–2028 (LUMO) ja Helsingin ympäristönsuojelun tavoitteet 2040 muodostavat yhdessä ilmastonmuutokseen sopeutumistavoitteiden kanssa viherryttämisen tavoitteille pohjan, joita erilaiset kaupunkiympäristön terveellisyyteen, viihtyisyyteen ja kaupungin osien kehitykseen liittyvät tavoitteet täydentävät.
LUMO-ohjelman tavoitteelle "rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuutta rikastetaan tulevaisuutta ennakoiden" on määritelty useita rakennetun ympäristön viherryttämistä edistäviä toimenpiteitä. Tämän tavoitteen yhtenä tuloksena valmistui Sallitusti villi-niminen opas, joka on tarkoitettu kaupunkiluonnon monimuotoisuuden arviointiin ja rikastamiseen rakennetussa ympäristössä. Sallitusti villi on vapaasti kaikkien saatavilla netissä.
Hiilineutraali Helsinki -ohjelmaa päivitetään parhaillaan ilmastopäästötoimet ja sopeutumisen linjaukset kattavaksi ilmasto-ohjelmaksi. Ohjelman merkittävänä osana on helteisiin ja rankkasateisiin varautumisen toimenpidekokonaisuus. Tähän varautumista edistävät ja parantavat tiiviisti rakennetuilla kantakaupunkimaisilla alueilla viherryttämisen toimenpiteet.
Tänä vuonna valmistui viherryttämisen toimenpiteille pohjaa luova katuvihreäverkoston selvitys ja Malminkartanon sekä Kannelmäen kaupunkiuudistusalueille kohdistettu luonnon monimuotoisuuspilottihanke. Vuoden aikana valmistuu myös ekologisten verkostojen kokonaistarkastelu, jonka osana tehdään toimenpideohjelma. Tämän työn ekologisten verkostojen kehittämishankkeet ja myös rakennetun ympäristön viherryttäminen yleisesti nostetaan yhdeksi yleiskaavan toteuttamisohjelman päivityksen teemoista.
Toimiala käynnisti keväällä 2025 selvityksen, jossa tarkastellaan latvuspeittävyyden lisäämisen mahdollisuuksia jo valmiissa kaupunkiympäristössä. Samalla tutkitaan mahdollisia latvuspeittävyyden lisäämiselle asetettavia kaupunginosatasoisia tavoitteita. Päämääränä on säilyttää ja mahdollisuuksien mukaan edelleen parantaa latvuspeittävyyttä eri puolilla Helsinkiä. Työn puitteissa tehdään yhteistyötä suurimpien kuntien ja tutkimuskentän kanssa. Samalla seurataan tiiviisti kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun etenemistä.
Toimialalla on myös tällä hetkellä käynnissä projekti, jonka tarkoituksena on yleisten alueiden kasvillisuuden käytön kehittäminen. Projektin avulla edistetään luonnonmukaisten kasvillisuus- ja ympäristösuunnitteluratkaisujen määrää ja laatua sekä parannetaan raportointimenetelmiä.
Viherryttäminen osana suunnittelua
Erillisten kehityshankkeiden edistymisen ohella kaupunkiympäristön viherryttäminen on vakiintunut osaksi kaupunkiympäristön suunnittelua.
Puistojen ja katujen suunnittelua tehdään kaupunkiympäristön toimialalla systemaattisesti ja eri tavoitteita yhteen sovittaen. Suunnittelun resursseja voidaan käyttää tehokkaimmin ja vaikuttavimmin myös viherryttämiseen niin, että sitä toteutetaan osana kaikkea normaalia investointihankkeiden toteutussuunnittelua katu-, aukio- ja puistosuunnittelun yhteydessä. Myös menossa oleva alueellisen viherkertoimen kehitystyö tuo esille viherryttämisen erilaisia toteutustapoja aluetasolla osana maankäytön suunnittelua.
Kaupunkiympäristön toimialan yhtenä vuoden 2025 toiminnan tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuuden edellytyksiä. Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu -palvelun ja liikenne- ja katusuunnittelu -palvelun yhteinen seurattava toimenpide on vuonna 2025 katuvihreän määrän lisääminen katusuunnitelmissa.
Katutilan mitoitusohjeen päivitystyö on käynnissä. Ensi vuonna valmistuva päivitetty ohje määrittelee katutilan käytön periaatteet elinkaariviisaasti, resurssitehokkaasti ja strategisia tavoitteita tukien. Ohjeen päivitystarpeen taustalla on normaalien mitoitustarpeiden lisäksi esimerkiksi katuvihreän tärkeys ja merkitys hyvässä ja viihtyisässä kaupungissa. Vuoden 2024 lopussa valmistunut Helsingin käveltävien katu- ja kaupunkitilojen suunnitteluohje ja 2025 valmistunut katuvihreäverkosto -selvitys antavat osaltaan tärkeitä lähtökohtia mitoitusohjeen päivittämiselle.
Toimialalla on valmistelussa katu- ja puistosuunnitteluprosessia täydentävä prosessi, jolla myös pienempien, kevyiden ja nopeiden viherryttämisen toimenpiteiden toteuttaminen olisi mahdollisimman nopeaa, ketterää ja vaikuttavaa.
Aloitteessa mainittua monipuolisten, kotimaisten ja monivuotisten kasvilajien ja -lajikkeiden käyttöä, kuten muutakin rakennetun ympäristön kasvien kestävää käyttöä, ohjaa suunnittelussa jo nykyisellään Helsingin kaupunkikasviopas, joka on kaikkien saatavilla netissä.
Laajempien aluekokonaisuuksien kehittämisessä ja toimenpiteiden muotoilussa on otettu käyttöön alueellinen liikenne- ja kaupunkitilasuunnitelma. Tällaista suunnitelmaa tehdään parhaillaan Kluuviin ja Kaartinkaupunkiin. Suunnitelmassa tavoitellaan keskustaan saapuvien ja siellä viipyvien määrän kasvua. Suunnitelmalla viedään alueellisella tasolla eteenpäin myös kaupunkikuvan parantamista ja katuvihreää koskevia tavoitteita eri alueiden ominaispiirteitä huomioon ottaen.
Viherryttämisen kustannukset
Suhteessa muihin kustannuksiin viherryttäminen ei välttämättä lisää katu- ja aukio- tai puistohankkeiden suoria investointikustannuksia kovin merkittävästi verrattuna aiemmin tavanomaiseen tapaan suunnitella ja rakentaa. Tärkeintä on varata kasvillisuusratkaisuille riittävästi tilaa jo maankäytön suunnittelusta alkaen. Merkittävää lisärahoitustarvetta edellyttäviksi hankkeiksi on kuitenkin tunnistettu esimerkiksi ekologisten verkostojen toimivuutta parantavat investoinnit, kuten suuria liikenneväyliä ylittävät vihersillat, joiden toteuttamista varten ei toistaiseksi ole omaa budjettia.
Määrällisten tavoitteiden rinnalla kasvillisuuden suunnittelun lähtökohtana on laadulliset tavoitteet, joiden tarkoituksena on luoda elinvoimaista kasvillisuutta, jolla on pitkä elinkaari. Myös lajistoviisaus korostuu. Erityisesti nyt istutettavat puut kasvavat koko elinkaarensa ajan ilmastonmuutoksen myötä muuttuvissa lämpö- ja vesiolosuhteissa. Tulevaisuuden katupuiden pitää kestää kausittain niin kuumuutta kuin kuivuuttakin kadun jo muutenkin ankarissa kasvuolosuhteissa.
Jotta viherryttämisen tulokset olisivat suurissa ja pienissä hankkeissa kestäviä ja pysyviä, on viheralueiden kunnossapitoon osoitetun käyttötalousrahoituksen tason seurattava investointien tasoa. Myös tieto-taidosta ja muusta osaamisesta on huolehdittava.
Lisääntyvän ja monimuotoistuvan katu- ja muun vihreän kunnossapito edellyttää aikaisempaa enemmän resursseja kasvillisuuden ja esimerkiksi hulevesijärjestelmän hoitoon ja kunnossapitoon. Toisaalta näillä panostuksilla vähennetään kustannuksia, joita sään ääri-ilmiöt muuten aiheuttaisivat.
Seuraavat askeleet
Viherryttäminen koskee useita kaupunkiympäristön toimialan prosesseja ja tavoitteita ja se kuuluu osaksi useita limittyviä ja toisiinsa suoraan tai välillisesti kytkeytyviä ohjelmakokonaisuuksia.
Kaupunkiympäristön toimiala toteuttaa vuonna 2026 rakennetun ympäristön viherryttämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden katsauksen ja laatii yhteen kokoavat ja kirkastavat periaatteet. Katsauksen perusteella arvioidaan, millainen on käytännön työssä toimiva ja periaatteita edistävä viherryttämisen toimenpideohjelma ja miten se kannattaa laatia. Riskinä voi olla, että erillinen viherryttämisohjelma ei vähentäisikään kokonaisuuden monimutkaisuutta eikä tuottaisi käytännössä riittävästi parannustoimia.
Yleisten alueiden viherryttämisen tavoitteita on lisäksi syytä kirjata kaupunkiympäristön toimialan yhteiseen tavoiteohjelmaan.
Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta korosti, että rakennetun ympäristön latvuspeittävyyden määrälle sekä vettä imevän pinta-alan määrälle asetetaan mahdollisimman pian sitovat tavoitteet tulviin ja muihin sään ääri-ilmiöihin varautumiseksi kaupunkistrategian linjausten mukaisesti.
Lausunto on laadittu laajassa yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialalla.
Käsittely
Vastaehdotus:
Otso Kivekäs: Lisätään lausuntoedotuksen:
Tekstin: "Kaupunkiympäristön toimiala toteuttaa vuonna 2026 rakennetun ympäristön viherryttämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden katsauksen ja laatii niiden tavoitteita yhteen kokoavan työn."
jälkeen seuraava lisäys: "Työssä laaditaan myös tarkastelu toimenpiteiden riittävyydestä tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämän jälkeen toimialalla aikataulutetaan tavoitteiden saavuttamiseksi riittävät toimenpiteet ja arvioidaan niiden toteuttamiseksi tarvittava rahoitus rakennetun julkisen ympäristön kunnianhimoisen ja nopean viherryttämisen aikaansaamiseksi."
Tekstin: "Asukkaiden omaehtoista viherryttämistä on tarkoituksenmukaisinta tukea omana hankkeenaan kohdistettuna yksityisille tonteille sekä osallistuvan budjetoinnin mallin kautta. Tämä johtuu prosessien erillisyydestä ja niiden erilaisuudesta verrattuna yleisten alueiden suunnitteluun ja rakentamiseen."
jälkeen lisätään: "Rakennetun ympäristön viherryttämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden katsauksen laadinnan yhteydessä selvitetään myös mahdollisuuksia asukkaiden omaehtoisen viherryttämisen tukemiseksi myös tonttien ulkopuolella yleisillä alueilla, kuten katualueilla."
Lisäksi lisätään lausuntoehdotuksen loppuun: "Kaupunkiympäristölautakunta korostaa, että rakennetun ympäristön latvuspeittävyyden määrälle sekä vettä imevän pinta-alan määrälle asetetaan mahdollisimman pian sitovat tavoitteet tulviin ja muihin sään ääri-ilmiöihin varautumiseksi kaupunkistrategian linjausten mukaisesti."
Kannattaja: Titta Hiltunen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Otso Kivekkään vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
12.08.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Jouni Heinänen, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 52506
Presenter information
Ask for more info
Petri Jäske, ledande effektivitetsrevisor, telefon: 09 310 43024