Talousarvioaloite, talvikunnossapidon määräraha

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Talousarvioaloitteessa esitetään, että Helsinki varaa vuoden 2026 budjetissa riittävät varat talvikunnossapitoon ja sen kehittämiseen.

Nevanlinna ym. viittaa aloitteessaan Talvihoidon laadun parantamisen toimintaohjelmaan 2023–2033, joka on yleisten alueiden kunnossapidon tilaajaorganisaation arvioihin ja näkemyksiin sekä jo aiemmin Helsingin kaupungilla tuotettuihin aiheeseen liittyviin raportteihin perustuva selvitys vuodelta 2022. Kyseisen selvityksen tarkoituksena oli tuottaa koottua käsitystä erilaisista talvihoidon kehittämistoimenpiteistä ja arvioida karkealla tasolla niiden vaatiman lisärahoituksen määrää.

Toimintaohjelma tuotiin kaupunkiympäristölautakuntaan 21.6.2022 ja päätöksenä merkittiin tiedoksi lumenhallinnan vaihtoehtojen valmistelutilanne ja päätös käydä lähetekeskustelu syksyn jatkovalmistelua koskien. Lisäksi merkittiin tiedoksi kaupunkiympäristötoimialan toive siitä, että asia huomioidaan tulevissa talousarvion valmisteluissa siten, että tarvittavat talvihoidon laadun parantamisen toimenpideohjelman määrärahatarpeet tulee turvatuiksi.

Toimintaohjelmaan kirjattuja kokonaisuuksia on edistetty kaupunkiympäristön toimialalla sen mukaan, kun niihin on määrärahaa myönnetty ja mihin Kunnossapidon yksikön asiantuntijaresurssit ovat riittäneet.

Talvikunnossapitotoiminnalta vaaditaan mukautumista niin keskenään hyvin erilasiin vuosiin, monipuolisiin keliolosuhteisiin kuin jatkuvasti muuttuvaan kaupunkiympäristöönkin. Tämä edellyttää toiminnan hyvää suunnittelua, ennakointia ja asiantuntevaa toteuttamista, mutta vaatii erityisesti toiminnan riittävää budjetointia ja ennen kaikkea budjetoinnin pitkäjänteisyyttä. Tämänhetkisessä talvikunnossapidossa KYMP on taloudellisesti varautunut noin 50 000 lumikuorman talvelle. Viimeisten vuosien talvet ovat kuitenkin olleet tätä runsaslumisempia, jonka vuoksi talvikunnossapidon kustannukset ovat useana vuonna olleet alkuperäistä budjettia suuremmat.

Toiminnan kehittäminen vaatii ennakointia ja useisiin hankkeisiin ja hankintoihin liittyy myös hankintalain mukainen kilpailutusprosessi, joka vie aikaa. Kehittämistoimia voidaan aloittaa vasta, kun toiminnan rahoitus varmistuu, jolloin tavoiteltu uuden mallin mukainen kunnossapitotoiminta on todennäköisesti mahdollista alkaa vasta seuraavan vuoden toimintakaudella. Rahoituspäätösten tulisikin kattaa useiden vuosien ajanjakso, jotta toimintaa pystyttäisiin kehittämään ja uusia toimintamalleja pitämään yllä. Kunnossapidon yksikön laatimassa toimenpideohjelmassa ennakoidaan budjettitarpeita aina vuoteen 2033 saakka.

Kaupunkiympäristön toimiala haluaa nostaa toimenpideohjelmasta esiin varsinkin:

- Keskeisten jalankulkualueiden / -reittien talvihoitoon panostamisen
- Lumilogistiikan haasteisiin vastaamisen
- Kunnossapidon valvontaresurssien lisäämisen
- Kunnossapitotoiminnan kokonaisuuden hallintaa ja tilannekuvaa parantavan urakanhallintajärjestelmän hankinnan ja käyttöönoton mahdollistamisen.

Jokainen näistä kokonaisuuksista vaatii sekä kertaluonteista rahoitusta suunnitteluun ja käyttöönottoon että käyttöbudjetin pysyvän tasonkorotuksen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Listan kokonaisuuksia on avattu alla omissa kappaleissaan.

Yleisten alueiden kunnossapitoon kohdistuu useita kustannuksia lisääviä lainsäädäntömuutoksia, toiveita ja tavoitteita. Näin ollen TAE2026 on jouduttu priorisoimaan siten, että talousarvioaloitteeseen liittyen mukana on jalankulun toimenpideohjelma. Muita edellä listattuja osa-alueita tuodaan seuraavien vuosien talousarvioehdotuksiin, mikäli talousarvion valmisteluohjeet mahdollistavat.

Keskeisten jalankulkualueiden ja -reittien talvihoidon kehittäminen

Keskeisten jalankulkualueiden ja -reittien talvihoidon kehittämisellä parannettisiin mm. joukkoliikenteen pysäkkien ja muiden keskeisten kohteiden saavutettavuutta talvisissa oloissa myös jalkaisin liikkuen. Jalankulku on osana jokaista matkaketjua ja jalkaisin liikkuvat kaiken ikäiset ja monen kuntoiset ihmiset. Jalkaisin myös liikutaan monessa eri tarkoituksessa, eli jalankulkualueiden hoidolla tuetaan niin työ-, koulu-, asiointi- kuin vapaa-ajankin liikkumista. Tähän osa-alueeseen panostaminen palvelee suurta joukkoa kaupungissa asuvia ja asioivia ihmisiä.

Lumilogistiikka

Lumilogistiikka ja sen määrärahatarve on yksi eniten kelisidonnaisista talvihoidon osa-alueista. Tämä tarkoittaa myös merkittävää vuosittaista vaihtelua lumilogistiikan kustannuksissa. Lumilogistiikan tarpeiden skaala ulottuu yleisille alueille suunniteltujen lumitilojen tarpeesta aina pysyvien lumenvastaanottopaikkojen määrittämiseen varsinkin keskeisten ja tiheästi rakennettujen alueiden tarpeisiin. Lumitilojen riittämättömyyden ja etäällä sijaitsevien lumenvastaanottopaikkojen aiheuttama lumen kuormaaminen ja kuljettaminen aiheuttaa osaltaan haittaa / hidasteita liikenteelle ja lisää osaltaan myös kuormitusta ympäristölle.

Uusien alueiden kohdalla lumilogistiikan tarpeiden ratkaiseminen jo kaupunkisuunnittelun suunnittelupöydällä vähentää käyttöbudjettia ja ympäristöä kuormittavia talvihoidollisia toimenpiteitä. Olemassa olevassa kaupunkiympäristössä talvisen liikkumisen mahdollistaminen puolestaan vaatii erinäisiä toimenpiteitä ja työtapojen kehittämistä. Kaupungin tiivistyessä ja ympäristömääräysten tarkentuessa uusien ratkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen panostaminen on tulevaisuudessakin välttämätöntä ja toimenpiteet tulevat vaatimaan rahallista panostamista. Yhden suurimmista lumilogistisista ongelmista Helsingissä tuo merivastaanoton päättyminen, joka tapahtuu talvikauden 2027-2028 jälkeen, mikäli Ympäristönsuojelulakiin valmistellut muutokset astuvat voimaan. Lisäksi kaupungin alueellisten muutosten myötä muitakin lumenvastaanottopaikkoja on poistumassa. Lumenvastaanottopaikkojen poistuminen käytöstä aiheuttaa tarvetta kuljettaa lunta pidempiä matkoja, joka puolestaan tarkoittaa lisäkuljetuskaluston tarvetta sekä aiheuttaa vaikutuksia liikenteeseen. Mikäli korvaavia ratkaisuja ei ehditä tai saada toteutumaan, ei tilaa lumelle ole.

Korvaavien ratkaisujen edistämiseksi kaupunginhallitus on 9.10.2023 kehottanut kaupunkiympäristön toimialaa toteuttamaan Lumenhallinnan kehittämisen hankekokonaisuuden ja huomioimaan sen tarvitsemat määrärahat talousarviovalmistelussa. Kyseisellä hankekokonaisuudella edistetään lumilogistiikan kriittisimpien tarpeiden täyttämistä, mm. uusien lumenvastaanottopaikkojen ja lumensulatusasemien toteuttamisella sekä lähilumitilojen järjestämisellä. Lumenhallinnan kehittämisen hankekokonaisuus on huomioitu talousarviovalmistelussa ja sitä on ryhdytty toteuttamaan.

Kunnossapitotyön valvonta

Kunnossapitotyön valvonnalla toteutetaan urakan sopimuskauden tärkeintä tilaajatehtävää, eli varmistetaan urakoitsijan toiminnan sopimuksenmukaisuus. Ajantasainen tilannekuva toiminnasta ja mahdollisuus puuttua mahdollisiin toiminnan epäkohtiin oikea-aikaisesti palvelevat tilaajan etua ja ovat tärkeässä osassa erityisesti julkisella rahalla toteutettavissa hankinnoissa. Tämän onnistuminen riippuu suuresti kentällä tapahtuvasta kattavasta ja oikea-aikaisesta ammattitaitoisesta valvonnasta.

Kunnossapidon valvojia on tällä hetkellä yleisten alueiden kunnossapitoyksikössä yhteensä kolme henkilöä, joista kaksi on katukunnossapidon valvojia ja yksi toimii viherkunnossapidon valvonnassa. Määrän on todettu olevan liian pieni tehokkaan ja laadukkaan valvonnan toteuttamiseksi.

Helsingin kaupungin kunnossapidettävistä yleisistä alueista noin puolet on Staran kunnossapidon hoidossa ja loput on jaettu kuuteen urakka-alueeseen, joissa kunnossapitotyö on ostettu yksityisiltä toimijoilta. Kaupunkiympäristön yleisten alueiden kunnossapitoyksikkö on tilaajaorganisaatio, joka hankkii ja hallinnoi kyseisiä urakoita.

Urakanhallintajärjestelmä

Urakanhallintajärjestelmällä pyritään luomaan näkyvyys mahdollisimman suureen osaan kunnossapidon tilaajan tarvitsemasta tiedosta. Tällä hetkellä tietoa on hajallaan eri lähteissä. Ajantasainen tilannekuva ja tiedon sujuva välittyminen helpottavat niin tilaajan kuin kunnossapitourakoitsijankin toimintaa ja mahdollistavat Helsingin yleisten alueille laadukkaampaa kunnossapitoa.

Yleisten alueiden kunnossapidon urakanhallintajärjestelmä on tällä hetkellä määrittelyvaiheensa loppusuoralla ja hankintaprosessi tullaan aloittamaan vuoden 2025 loppupuolella. Tarvittavan rahoituksen varmistaminen hankinnan, käyttöönoton ja jatkokehityksen osalta on erittäin tärkeää toimivan ja käyttäjille hyödyllisen tuotteen aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi.