Esitys kaupunginhallitukselle opettajan ja apulaisrehtorin virkojen perustamisesta ja rehtorin virkojen lakkauttamisesta
Esitys kaupunginhallitukselle opettajan ja apulaisrehtorin virkojen perustamisesta ja rehtorin virkojen lakkauttamisesta
Esitys
Opetuslautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että se
1) perustaa 1.8.2017 alkaen seuraavat virat:
Nimike | lukumäärä | tehtäväkohtainen |
palkka euroa/kk | ||
(OVTES) | ||
luokanopettaja (suomenkieliset peruskoulut) | 40 | 2 519,30 - 2 811,63 |
erityisopettaja (suomenkieliset peruskoulut) | 10 | 2 644,58 - 2 831,16 |
apulaisrehtori (suomenkieliset peruskoulut) | 6 | 4 010,98 - 4 181,58 |
apulaisrehtori (ruotsinkieliset peruskoulut) | 1 | 4 010,98 - 4 181,58 |
2) lakkauttaa 1.8.2017 lukien seuraavat virat:
Peruskoulun rehtori, suomenkieliset peruskoulut, 5 virkaa (numerot 0039, 0049, 0051, 0077 ja 0099).
Esitys on ehdotuksen mukainen.
Helsingin kaupungin hallintosäännön 11 §:n mukaan virat perustaa ja lakkauttaa kaupunginhallitus lukuun ottamatta kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan sekä viraston tai laitoksen päällikön virkoja. Kaupunginhallitus päättää myös virkojen nimikkeiden muutoksista.
Kuntalain 87 §:n 2 momentin mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Tällaista tehtävää varten on perustettava virka.
Peruskoulun henkilöstöstä säädetään perusopetuslain 37 §:ssä, jonka mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä.
Luokanopettajan virat
Suomenkielisessä perusopetuksessa on 1 190 luokanopettajan virkaa, jotka lähes kaikki ovat käytössä kuluvana lukuvuonna. Lisäksi luokanopettajan ja valmistavan opetuksen opetustehtävissä toimii noin 150 päätoimista tuntiopettajaa. Tuntiopettajiin sisältyy noin 43 ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetulla ylimääräisellä valtionosuudella palkattua määräaikaista päätoimista tuntiopettajaa.
Luokanopettajan virkojen nykyinen määrä on riittämätön. Virkoja tarvitaan lisää, koska ala-asteikäisten lasten ikäryhmä kasvaa lähitulevaisuudessa. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä kasvoi syksystä 2014 syksyyn 2015 yhteensä 938 oppilaalla ja syksystä 2015 syksyyn 2016 yhteensä 1 041 oppilaalla. Syksyllä 2017 kaupungin suomenkielisten peruskoulujen oppilasmäärän arvioidaan olevan noin 1 200 suurempi kuin vuotta aiemmin. Valmistavassa opetuksessa on vuosittain lähes 400 lasta. Heidän määränsä arvioidaan kasvavan noin 600 oppilaaseen vuoteen 2018 mennessä.
Esittelijä esittää, että 1.8.2017 lukien perustetaan 40 luokanopettajan virkaa, jotka sijoitetaan suomenkielisiin peruskouluihin.
Erityisopettajan virat
Suomenkielisessä perusopetuksessa on 190 erityisopettajan virkaa, joista 163 on käytössä kuluvana lukuvuonna. Lisäksi erityisopettajana toimii 28 päätoimista tuntiopettajaa. Erityisopettajan virkoja tarvitaan lisää, koska peruskoulun oppilasmäärä kasvaa lähivuosina.
Lisäksi kelpoisuusvaatimukset täyttävien erityisopettajien rekrytoinnin helpottamiseksi ja erityisopettajien kelpoisuusasteen nostamiseksi sekä erityisopetuksen opettajistotilanteen vakiinnuttamiseksi tulisi erityisopetuksen tehtävät hoitaa mahdollisuuksien mukaan virkoina tuntiopettajuuksien sijaan.
Esittelijä esittää, että 1.8.2017 lukien perustetaan 10 erityisopettajan virkaa suomenkielisiin peruskouluihin.
Apulaisrehtori
Suomenkielissä peruskouluissa on 10 apulaisrehtorin virkaa. Ruotsinkielisissä peruskouluissa ei ole apulaisrehtorin virkoja. Niissä kouluissa, joissa ei ole apulaisrehtorin virkaa, apulaisrehtorin tehtäviä hoitaa opettajan työaikajärjestelmässä toimiva opettajanviranhaltija, jolle on määrätty lisäksi apulaisrehtorin tehtävät. Apulaisrehtoriksi määrätyn opettajan opetusvelvollisuutta voidaan tällöin kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan huojentaa hallinnollisten tehtävien vuoksi 2-16 tuntia viikossa. Lisäksi Helsingissä on paikallinen virkaehtosopimus apulaisrehtorin tunneista.
Jos koulussa olisi kokonaistyöajassa toimiva apulaisrehtori, se tarkoittaisi sitä, että työnantajan käytettävissä oleva työaika koulun hallinnollisiin tehtäviin lisääntyisi noin kuudella viikolla eli noin 30 työpäivällä vuodessa. Lisäksi työnantajan käytettävissä olisi päivittäin suurempi tuntimäärä hallinnollisiin tehtäviin.
Koulun johtamisen ja hallinnon järjestämisen kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että oppilasmäärältään suurimmissa ja/tai toiminnaltaan monimuotoisissa kouluissa olisi rehtorin lisäksi kokonaistyöajassa oleva apulaisrehtori, joka pystyisi ottamaan laajemman vastuun päivittäisistä johtamis- ja hallintotehtävistä kuin opettajan työajassa oleva apulaisrehtori.
Apulaisrehtorilta vaadittavaa kelpoisuutta ei ole määritelty opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Opetustoimen johtosäännön 19 §:n 2 mom. mukaan muulta henkilökunnalta kuin viraston ja osaston päälliköltä vaadittavan pätevyyden määrää valinnan suorittaja ottaen huomioon, mitä erikseen on määrätty. Apulaisrehtorilta on käytännössä edellytetty rehtorilta em. asetuksessa vaadittava kelpoisuus.
Esittelijä esittää, että 1.8.2017 lukien perustetaan seitsemän apulaisrehtorin virkaa. Viroista kuusi on tarkoitus ensi vaiheessa sijoittaa seuraaviin suomenkielisiin peruskouluihin: Laajasalon peruskoulu, Latokartanon peruskoulu sekä 1.8.2017 toimintansa aloittavat Merilahden peruskoulu, Puistopolun peruskoulu, Vuoniityn peruskoulu ja Vesalan peruskoulu. Yksi virka sijoitetaan 1.8.2017 toimintansa aloittavaan ruotsinkieliseen yhtenäiseen peruskouluun, joka muodostuu, kun Grundskolan Norsen, Cygnaeus lågstadieskola ja Kronohagens lågstadieskola yhdistyvät hallinnollisesti. Samalla koulujen nykyiset apulaisrehtoriresurssit lakkaavat.
Esittelijä toteaa, että edellä esitetystä apulaisrehtorin virkojen perustamisesta tulee kaupungille koulua kohden noin 10 000-15 000 euron vuotuiset lisäpalkkakustannukset verrattuna siihen, että kouluissa toimisi opettajanvirassa oleva apulaisrehtori. Kokonaisuutena koulujen johtamisrakenteen muutos ei kuitenkaan aiheuta nykyiseen johtamisjärjestelmään verrattuna merkittävästi lisäkustannuksia, koska koulujen hallinnollisen yhdistymisen seurauksena voidaan vastaavasti lakkauttaa rehtorin virkoja. Apulaisrehtorin viran perustamisen tavoitteena on saada lisäresurssia suurten koulujen johtamistyöhön ja samalla vähentää paineita muun hallintohenkilökunnan lisäämiseen.
Kaikki edellä mainitut virkojen perustamisesitykset sisältyvät opetusviraston vuoden 2017 talousarvion ja tulosbudjetin henkilöstösuunnitelmaan.
Virkojen lakkauttaminen
Suomenkielisessä perusopetuksessa on tarkistettu kouluverkkoa viime vuosina. Koulujen hallinnollisen yhdistämisen seurauksena on vapautunut peruskoulun rehtorin virkoja.
Esittelijä esittää, että 1.8.2017 lukien lakkautetaan viisi suomenkielisessä perusopetuksessa avoimeksi jäänyttä peruskoulun rehtorin virkaa (numerot 0039, 0049, 0051, 0077 ja 0099).
This decision was published on 07.02.2017
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §
Presenter information
Ask for more info
Kirsti Tanttu, vastaava henkilöstösuunnittelija, puhelin: 09 310 86281