Peruskoulun luokanopettajien, erityisopettajien ja apulaisrehtorien virkojen perustaminen ja peruskoulun rehtorien virkojen lakkauttaminen

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 11 §:n mukaan virat perustaa ja lakkauttaa kaupunginhallitus lukuun ottamatta kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan sekä viraston tai laitoksen päällikön virkoja. Kaupunginhallitus päättää myös virkojen nimikkeiden muutoksista.

Kuntalain 87 §:n 2 momentin mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Tällaista tehtävää varten on perustettava virka.

Peruskoulun henkilöstöstä säädetään perusopetuslain 37 §:ssä, jonka mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä.

Luokanopettajan virat

Suomenkielisessä perusopetuksessa on 1 190 luokanopettajan virkaa, jotka lähes kaikki ovat käytössä kuluvana lukuvuonna. Lisäksi luokanopettajan ja valmistavan opetuksen opetustehtävissä toimii noin 150 päätoimista tuntiopettajaa. Tuntiopettajiin sisältyy noin 43 ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetulla ylimääräisellä valtionosuudella palkattua määräaikaista päätoimista tuntiopettajaa.

Luokanopettajan virkojen nykyinen määrä on riittämätön. Virkoja tarvitaan lisää, koska ala-asteikäisten lasten ikäryhmä kasvaa lähitulevaisuudessa. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä kasvoi syksystä 2014 syksyyn 2015 yhteensä 938 oppilaalla ja syksystä 2015 syksyyn 2016 yhteensä 1 041 oppilaalla. Syksyllä 2017 kaupungin suomenkielisten peruskoulujen oppilasmäärän arvioidaan olevan noin 1 200 suurempi kuin vuotta aiemmin. Valmistavassa opetuksessa on vuosittain lähes 400 lasta. Heidän määränsä arvioidaan kasvavan noin 600 oppilaaseen vuoteen 2018 mennessä.

Esittelijä toteaa, että opetuslautakunta esitti 24.1.2017, 12 §, että 1.8.2017 lukien perustetaan 40 luokanopettajan virkaa, jotka sijoitetaan suomenkielisiin peruskouluihin.

Erityisopettajan virat

Suomenkielisessä perusopetuksessa on 190 erityisopettajan virkaa, joista 163 on käytössä kuluvana lukuvuonna. Lisäksi erityisopettajana toimii 28 päätoimista tuntiopettajaa. Erityisopettajan virkoja tarvitaan lisää, koska peruskoulun oppilasmäärä kasvaa lähivuosina.

Lisäksi kelpoisuusvaatimukset täyttävien erityisopettajien rekrytoinnin helpottamiseksi ja erityisopettajien kelpoisuusasteen nostamiseksi sekä erityisopetuksen opettajistotilanteen vakiinnuttamiseksi tulisi erityisopetuksen tehtävät hoitaa mahdollisuuksien mukaan virkoina tuntiopettajuuksien sijaan.

Esittelijä toteaa, että opetuslautakunta esitti 24.1.2017, 12 §, että 1.8.2017 lukien perustetaan 10 erityisopettajan virkaa suomenkielisiin peruskouluihin.

Apulaisrehtori

Suomenkielissä peruskouluissa on 10 apulaisrehtorin virkaa. Ruotsinkielisissä peruskouluissa ei ole apulaisrehtorin virkoja. Niissä kouluissa, joissa ei ole apulaisrehtorin virkaa, apulaisrehtorin tehtäviä hoitaa opettajan työaikajärjestelmässä toimiva opettajanviranhaltija, jolle on määrätty lisäksi apulaisrehtorin tehtävät. Apulaisrehtoriksi määrätyn opettajan opetusvelvollisuutta voidaan tällöin kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan huojentaa hallinnollisten tehtävien vuoksi 2-16 tuntia viikossa. Lisäksi Helsingissä on paikallinen virkaehtosopimus apulaisrehtorin tunneista.

Jos koulussa olisi kokonaistyöajassa toimiva apulaisrehtori, se tarkoittaisi sitä, että työnantajan käytettävissä oleva työaika koulun hallinnollisiin tehtäviin lisääntyisi noin kuudella viikolla eli noin 30 työpäivällä vuodessa. Lisäksi työnantajan käytettävissä olisi päivittäin suurempi tuntimäärä hallinnollisiin tehtäviin.

Koulun johtamisen ja hallinnon järjestämisen kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että oppilasmäärältään suurimmissa ja/tai toiminnaltaan monimuotoisissa kouluissa olisi rehtorin lisäksi kokonaistyöajassa oleva apulaisrehtori, joka pystyisi ottamaan laajemman vastuun päivittäisistä johtamis- ja hallintotehtävistä kuin opettajan työajassa oleva apulaisrehtori.

Apulaisrehtorilta vaadittavaa kelpoisuutta ei ole määritelty opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Opetustoimen johtosäännön 19 §:n 2 mom. mukaan muulta henkilökunnalta kuin viraston ja osaston päälliköltä vaadittavan pätevyyden määrää valinnan suorittaja ottaen huomioon, mitä erikseen on määrätty. Apulaisrehtorilta on käytännössä edellytetty rehtorilta em. asetuksessa vaadittava kelpoisuus.

Esittelijä toteaa, että opetuslautakunta esitti 24.1.2017, 12 §, että 1.8.2017 lukien perustetaan seitsemän apulaisrehtorin virkaa. Viroista kuusi on tarkoitus ensi vaiheessa sijoittaa seuraaviin suomenkielisiin peruskouluihin: Laajasalon peruskoulu, Latokartanon peruskoulu sekä 1.8.2017 toimintansa aloittavat Merilahden peruskoulu, Puistopolun peruskoulu, Vuoniityn peruskoulu ja Vesalan peruskoulu. Yksi virka sijoitetaan 1.8.2017 toimintansa aloittavaan ruotsinkieliseen yhtenäiseen peruskouluun, joka muodostuu, kun Grundskolan Norsen, Cygnaeus lågstadieskola ja Kronohagens lågstadieskola yhdistyvät hallinnollisesti. Samalla koulujen nykyiset apulaisrehtoriresurssit lakkaavat.

Esittelijä toteaa, että edellä esitetystä apulaisrehtorin virkojen perustamisesta tulee kaupungille koulua kohden noin 10 000-15 000 euron vuotuiset lisäpalkkakustannukset verrattuna siihen, että kouluissa toimisi opettajan virassa oleva apulaisrehtori. Kokonaisuutena koulujen johtamisrakenteen muutos ei kuitenkaan aiheuta nykyiseen johtamisjärjestelmään verrattuna merkittävästi lisäkustannuksia, koska koulujen hallinnollisen yhdistymisen seurauksena voidaan vastaavasti lakkauttaa rehtorin virkoja. Apulaisrehtorin viran perustamisen tavoitteena on saada lisäresurssia suurten koulujen johtamistyöhön ja samalla vähentää paineita muun hallintohenkilökunnan lisäämiseen. Määrärahojen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska mahdollisuuksia ylityksiin ei ole. Lisäkustannukset tulee hoitaa opetustoimen taloudellisen kehyksen puitteissa toimintoja uudelleen organisoimalla, hyödyntämällä uutta teknologiaa ja kehittämällä toimintaprosesseja ja -menetelmiä.

Opetustoimen tulee arvioida tarkasti henkilöstömäärän ja palkkakustannusten kehitystä sekä suunnitella toimenpiteet siten, että opetustoimen tuottavuustavoite saavutetaan. Lisäksi virkajärjestelyt tulee hoitaa niin, että peruspalveluiden vaikuttavuus ja tuottavuus paranevat, jotta strategiaohjelman mukaiset talouden tasapainotavoitteet saavutetaan. Kaikki edellä mainitut virkojen perustamisesitykset sisältyvät opetusviraston vuoden 2017 talousarvion ja tulosbudjetin henkilöstösuunnitelmaan.

Virkojen lakkauttaminen

Suomenkielisessä perusopetuksessa on tarkistettu kouluverkkoa viime vuosina. Koulujen hallinnollisen yhdistämisen seurauksena on vapautunut peruskoulun rehtorin virkoja.

Esittelijä toteaa, että opetuslautakunta esitti 24.1.2017, 12 §, että 1.8.2017 lukien lakkautetaan viisi suomenkielisessä perusopetuksessa avoimeksi jäänyttä peruskoulun rehtorin virkaa (numerot 0039, 0049, 0051, 0077 ja 0099).

Opetuslautakunta 24.01.2017 § 12

Esitys

Esittelijä

Lisätiedot

Kirsti Tanttu, vastaava henkilöstösuunnittelija, puhelin: 310 86281

This decision was published on 07.03.2017

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.